Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) alueellisissa kuntoutuspalveluissa havaittiin tarve tunnistaa paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat. Tarve käynnisti tutkimuksellisen kehittämistyön, jonka tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ratkaisuja paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseksi ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

Terveyden- ja sosiaalipalveluiden käyttäjistä paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on noin 10 prosenttia. He tuottavat noin 80 prosenttia kaikista terveyden- ja sosiaalipalveluiden kustannuksista [1]. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluiden hallinta koetaan edelleen haasteeksi, vaikka asiakasryhmän tunnistamisen piirteissä on kansainvälisestikin samankaltaisuuksia [2] [3] [4] [5] [6]. Hyvinvointialueiden talouden ja resurssien kiristyessä terveydenhuollon kehittämistyön ja uusien toimintatapojen käyttöönoton tulee pohjautua tutkimustietoon.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet korostavat yhdenmukaisesti arvioituja ja kustannusvaikuttaviksi todettujen menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hallitusohjelmassa keskeinen tavoite on vahvistaa palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta, laatua ja, integraatiota sekä painottaa palveluiden kustannusvaikuttavuustoimia. [7] Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden järjestelmällinen tunnistaminen mahdollistaa tasavertaiset ja oikea-aikaiset palvelut eri asiakasryhmille sekä sujuvoittaa yhteistyötä ja tiedonkulkua organisaation sisällä sekä palveluntuottajien välillä (kuva 1).

Valokuva, jossa kuntoutetaan kättä.
KUVA 1. Kuntoutuspalvelut mukana tasavertaisten ja oikea-aikaisten palveluiden tarjoamisessa (kuva: Karolina Grabowska/pexels.com).

Palvelujärjestelmän pirstaleisuus näkyy asiakkaiden palveluissa

Sote-uudistuksen tavoitteisiin kuuluu pirstalaisen terveydenhuoltojärjestelmän haasteisiin vastaaminen [8] [9] [10]. Tavoitteiden saavuttamiseen on edelleen matkaa. Esimerkiksi Pohteen alueella paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ohjauksen nykytila on haasteellinen. Pohteen asiakaskoordinaattoreiden työtehtävät sekä sijoittuminen organisaatiossa ovat suurelta osin epäselvät. Asiakasohjauksen saatavuus on paikkakuntakohtaista. Pohteen asiakaskoordinaattorit tekevät myös muuta virkatyötä, mikä aiheuttaa paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ohjaustyön jäämisen olemattomaksi. [11]

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset osoittavat fysioterapeuttien kertomana, että asiakkaiden näkökulmasta tilanne aiheuttaa turhautumista. Asiakkaat kokevat, etteivät he tule kuulluiksi eivätkä he saa tarvitsemiaan palveluita ja jäävät yksin terveydentilaansa koskevien huolien kanssa. Tämä lisää myös asiakkaiden terveydenhuollon käyntejä. Pohteen kuntoutuspalveluissa henkilökunta kokee työn hallittavuuden vaikeaksi sekä jäävänsä yksin tämän asiakasryhmän kanssa. [11] Terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta tilanne on haastava.

Kuntoutusohjauksella palveluiden parempaa koordinointia

Kuntoutusohjauksen toteuttaminen Pohteen kuntoutuspalveluissa paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat tunnistaen mahdollistaisi palveluiden koordinoidun käytön ja päällekkäisten palveluiden vähenemisen. Kuntoutusohjauksella voidaan edistää asiakkaan palveluiden hallintaa sekä eri ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kuntoutusohjauksen tehtävänä on selvittää kuntoutujan tilanne laaja-alaisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaan lähiverkoston kanssa. Kuntoutusohjaajan tehtävään kuuluu palveluverkoston tunteminen, palveluiden koordinointi ja yhteyshenkilönä toimiminen palvelutuottajien välillä. [12]

Koordinoitu kuntoutusohjaus vaikuttaisi korkealla todennäköisyydellä positiivisesti asiakkaiden terveydentilaan sekä heidän omaan kokemukseensa terveydentilastaan (kuva 2). Kuntoutuspalveluiden henkilökunnan työnhallittavuus lisääntyisi, mikä tukisi työssä jaksamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Näiden arvoa julkisessa terveydenhuollossa ei voida vähätellä.

Valokuva, jossa terveydenhuollon ammattilainen ja potilas juttelevat.
KUVA 2. Kohdennetulla asiakasohjauksella asiakkaiden kokemukset palveluiden saatavuudesta paranevat ja terveydenhuollon ammattilaisten työnhallinnan tunne lisääntyy (kuva: Mart Production/Pexels.com).

Etäpalveluiden hyödyntäminen palveluiden hallinnassa

Etäpalveluiden kehittämisellä voidaan parantaa asiakkaan ja ammattilaisen välillä tapahtuvaa tiedonkulkua sekä mahdollistaa aiempaa tehokkaampi moniammatillinen työskentely paikasta riippumatta. Etäpalveluiden avulla voidaan edistää hoidon jatkuvuutta sekä kehittää ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia. [13]

Pohteen kuntoutuspalveluissa henkilöstön välinen sisäinen viestintä toimii kohtuudella. Haasteita kohdataan erityisesti eri organisaatiotasojen välisessä viestinnässä. Yhteisesti sovittuja viestintäkanavia tai yhteyshenkilöitä ei tunnisteta tai niitä ei ole. [11] Tällä on suora vaikutus paljon palveluita tarvitsevien asikkaiden palveluiden käyttöön ja koordinointiin.

Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden etäpalveluiden käyttöä on tutkittu vähän, vaikka yleisesti väestötasolla tutkimusta onkin tehty useilla potilasryhmillä. COVID-19-pandemian aikana paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden keskuudessa etäpalveluista tiedottaminen ja ohjaus koettiin puutteelliseksi. Asiakkaat kuitenkin kokivat etäpalveluiden käytön tärkeäksi niiden mahdollistaessa kotoa asioinnin. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuutta hoitaa ja edistää omaa terveyttään tulisi tukea tarjoamalla riittävän monipuolisesti etäpalveluita (kuva 3). [13] Pohteen kuntoutuspalveluissa etäpalvelut on otettu käyttöön osana palveluntarjontaa ja niiden hyödyntämistä erityisesti tämän asiakasryhmän kohdalla tulisi pilotoida ja kehittää.

Valokuva, jossa terveydenhuollon ammattilainen antaa asiakkaalle etäneuvontaan tietokoneella.
KUVA 3. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuutta hoitaa ja edistää omaa terveyttään tulisi tukea tarjoamalla etäpalveluita (kuva: Karolina Grabowska/pexels.com).



Annika Luukkonen
Opiskelee palveluliiketoiminnan kehittäminen -tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK) Oulun ammattikorkeakoulussa
kuntoutus- ja projektisuunnittelija
Alueelliset kuntoutuspalvelut
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Susanna Ojala
Opiskelee palveluliiketoiminnan kehittäminen -tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK) Oulun ammattikorkeakoulussa
sairaanhoitaja
Leikkaus- ja anestesiakeskus
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Luukkonen, A., & Ojala, S. (2024). Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja moniammatillisen yhteistyönkehittäminen kuntoutuspalveluissa [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Palveluliiketoiminnan kehittäminen -tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429604

Lähteet

[1] Koivisto J., & Tiirinki, H. (toim.), (2020). Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys ja työvoimapalveluissa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 2020:38). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-908-0

[2] Guilcher, S., Bronskill, S., Guan, J., & Wodchis, W. (2016). Who Are the High-Cost Users? A Method for Person-Centered Attribution of Health Care Spending. PLoS ONE, 11(3), e0149179. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0149179

[3] Hudon, C., Sanche, S., & Haggerty, J. (2016). Personal characteristics and experience of primary care predicting frequent use of emergency department: a prospective cohort study. PloS ONE, 11(6), e0157489. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0157489

[4] Vedsted, P., & Christensen, M. B. (2005). Frequent attenders in general practice care: A literature review with special reference to methodological considerations. Journal of the Royal Institute of Public Health, 119(2), 125−132. https://doi.org/10.1016/j.puhe.2004.03.007

[5] Xiaolin, H., Li, D., Wang, W., Liang, H., & Liang Y. (2022). Identifying patterns of clinical conditions among high-cost older adult health care users using claims data: a latent class approach. International Journal for Equity in Health, 21(86).
https://doi.org/10.1186/s12939-022-01688-3

[6] Zhou, J., Cameron, P., Dipnall, J., Shih, K., & Cheng, I. (2023). Using Network Analyses to Characterize Australian and Canadian Frequent attenders to the Emergency Department. Emergency Medicine Australasia, 35(2), 225−233. https://doi.org/10.1111/1742-6723.14103

[7] Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi, Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

[8] Helminen, J. (2017). Moniammatillisen asiakasohjauksen lähtökohtia: Yhdessä tekeminen monialaisuuden ja moniammatillisuuden syventäjänä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa, (s. 14–31). Edita Publishing Oy.

[9] Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Haettu 2.12.2024 osoitteesta https://stm.fi/soteuudistus

[10] Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Palveluintegraatio. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/palveluintegraatio

[11] Luukkonen, A., & Ojala, S. (2024). Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja moniammatillisen yhteistyönkehittäminen kuntoutuspalveluissa [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429604

[12] Kangas, K. (2024). ”Jokaisessa kunnassa tarvittaisiin kuntoutusohjaajia!” Terapeuttien kokemuksia yhteistyöstä lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaajan kanssa Lapin hyvinvointialueella [pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. UEF//eRepository. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240363

[13] Rajala, V., Laukka, E., Virtanen, L., Heponiemi, T., Kanste, O., & Kaihlanen, A. (2022). Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja hoidossa COVID-19 aikana. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(4), 418–432. https://doi.org/10.23996/fjhw.120790

Post Views: 133