Ammatillisessa koulutuksessa, jossa korostuvat sekä teoreettinen että käytännön osaaminen, Lean tarjoaa lupaavia keinoja opetuksen ja oppimisprosessien tehostamiseen. Lean ei ole vain tehokkuustyökalu, vaan myös kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka korostaa jatkuvaa parantamista, yhteistyötä ja tässä tapauksessa opiskelijan oppimista.

Lean-ajattelu on saavuttanut suosiota teollisuuden ja palvelualojen prosessien tehostamisessa, mutta sen soveltaminen opetusalalle on suhteellisen uusi ilmiö. Ydinajatuksena on prosessien jatkuva parantaminen, hukan poistaminen ja asiakkaan, tässä tapauksessa opiskelijan, tarpeiden asettaminen keskiöön.

Yksilölliset oppimispolut ja resurssien hallinta

Lean-ajattelussa opiskelijan oppimispolku nähdään prosessina, jota voidaan optimoida poistamalla hukkaa ja tehostamalla resursseja. Ammatillisen koulutuksen yksilölliset oppimispolut ovat olleet keskeinen kehityskohde, kun Lean-ajattelua on sovellettu koulutukseen. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) toimii tässä kontekstissa erinomaisena työkaluna, koska se mahdollistaa opiskelijan tarpeiden huomioimisen systemaattisesti. HOKS:in avulla voidaan kartoittaa opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitella opintojen eteneminen joustavasti, mikä on Lean-ajattelun mukaista hukkaa vähentävää toimintaa. HOKS ja tutkinnonosien kartoitus loivat pohjan SIPOC-analyysille, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen koulutusprosessin vaiheista ja auttoi tunnistamaan kehitysalueita. Opiskelijakeskeisyys ja jatkuva kehittäminen tukevat osaamisen kehittymistä entistä nopeammin ja tehokkaammin. (Tilfarlioglu, 2017; Husu & Toom, 2016.)

Tilojen ja resurssien hallinta on toinen tärkeä osa-alue, jossa Lean-ajattelun periaatteet tulevat esiin. Esimerkiksi sähköasentajakoulutuksessa kehitettiin opettajien yhteistyössä vuosikalenteri, joka toi selkeyttä tilojen ja resurssien hallintaan. Vuosikalenteriratkaisu, jossa tilojen ja laitteiden käyttö on ajoitettu tarkasti, vähentää odotusaikoja ja päällekkäisyyksiä eri opetusryhmien välillä. Tämä vähentää hukan määrää sekä tehostaa oppimisprosessia, kun opiskelijat voivat keskittyä olennaiseen, eikä aikaa kulu turhaan vapaiden työpisteiden odottamiseen. (Petersson ym., 2019.)

Työsalityöskentelyn sujuvoittamiseksi harjoittelutyöt suunnitellaan Lean-periaatteiden mukaisesti. Imuohjauksen ja standardoinnin soveltaminen opetuksessa voi lisätä tehokkuutta ja vähentää hukkaa. Lean-filosofian mukaan visuaalinen ohjaus ja standardoidut prosessit voivat helpottaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta, mikä johtaa sujuvampaan ja tasalaatuisempaan opetukseen. Nämä toimintatavat ovat lisänneet opiskelijoiden itseohjautuvuutta, joka on puolestaan vapauttanut opettajalle aikaa ohjaukseen ja opetukseen sitä tarvitseville. Näin opetusresurssit kohdistuvat oikeaan paikkaan ja aikaan. (Balzer ym., 2016).

Haasteet Lean-ajattelun soveltamisessa

Vaikka Lean tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, ei sen käyttöönotto opetuksessa ole ongelmatonta. Yksi keskeisistä haasteista on muutosvastarinta. Perinteisiin opetuskäytäntöihin tottuneiden opettajien voi olla vaikeaa omaksua uusia toimintatapoja, jotka korostavat standardointia ja jatkuvaa parantamista. Opetusalalla yksilöllisyys on ollut pitkään arvostettu periaate, ja siirtymä standardoituun opetustyöhön voi tuntua rajoittavalta. (Brookfield, 2017.)

Toinen merkittävä haaste on siisteyden ja järjestyksen ylläpito erityisesti työsalissa. Vaikka 6S-menetelmä – lajittele, järjestä, siivoa, standardoi, ylläpidä ja turvallisuus – tarjoaa selkeät raamit työympäristön hallintaan, sen soveltaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja jatkuvaa valvontaa. Tässä korostuu myös opetuksen kasvatuksellinen näkökulma ja haasteet. Tämä on osa Lean-kulttuurin omaksumista, jossa koko työyhteisön osallistuminen on ratkaisevaa. (Liker, 2013.)

Kohti jatkuvan parantamisen kulttuuria

Lean-ajattelun soveltaminen ammatillisessa koulutuksessa on lupaava, mutta pitkäjänteinen prosessi. Pilotoinnin tulokset osoittavat, että Lean voi tehostaa opetusta, parantaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja optimoida resurssien käyttöä. Tulevaisuuden menestys riippuu kuitenkin kyvystä kerätä ja analysoida dataa jatkuvasti. Esimerkiksi Wilma- ja Pinja-järjestelmien hyödyntäminen opiskelijoiden edistymisen seurannassa mahdollistaa tarkemman palautteen ja datalähtöiset päätökset. (Balzer ym, 2016; Hodges ym., 2020.)

Moduuliopetukseen siirtyminen voisi olla seuraava askel Lean-ajattelun syventämisessä. Moduulimuotoisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä tiettyihin aihealueisiin ja edetä omaan tahtiin. Tämä tukee oppimisen joustavuutta ja vähentää resurssien tehottomuutta. (Martin & Osterling, 2014.)

Lean-ajattelun soveltaminen vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Yhteistyö opettajien, opiskelijoiden ja hallinnon välillä on välttämätöntä, jotta Lean-periaatteet eivät jää vain teoriaksi vaan muuttuvat käytännön toiminnaksi. Moduuliopetukseen siirtyminen voisi tehostaa opetuksen joustavuutta ja tukea opiskelijoiden itsenäistä oppimista.

Tulevaisuuden näkymät

Lean-ajattelun soveltaminen ammatillisessa koulutuksessa osoitti merkittäviä mahdollisuuksia parantaa oppimisympäristöjä ja opetuksen laatua. Vuosikalenterin ja HOKS-järjestelmän yhdistäminen toi läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta opetussuunnitelmaan, ja 6S-menetelmä loi järjestystä ja turvallisuutta oppimisympäristöihin. Kuitenkin täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä seurantaa ja jatkuvaa parantamista. Pilotin tulokset korostavat, että Lean-ajattelua voidaan menestyksekkäästi soveltaa myös julkisella sektorilla, mutta se vaatii johdon sitoutumista ja koko henkilöstön mukaan ottamista muutokseen. (Emiliani, 2005.)



Janne Översti
lehtori
Koulutuskuntayhtymä OSAO/Haukiputaan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Översti, J. (2024). Oppilaan opintojen tehostaminen standardoidulla opetustyöllä. Lean-filosofia käytännössä toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Lean-johtamisen tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432810

Lähteet

Balzer, W. K., Francis, D. E., Krehbiel, T. C., & Shea, N. (2016). A review and perspective on Lean in higher education. Quality Assurance in Education, 24(4), 442–462. https://doi.org/10.1108/QAE-03-2015-0011

Brookfield, S. (2017). Becoming a Critically Reflective Teacher. (2. p.). Jossey-Bass.

Emiliani, M. L. (2005). Using kaizen to improve graduate business school programs. Quality Assurance in Education, 13(1), 37–52. https://doi.org/10.1108/09684880510578641

Hodges, C., Moore, S., Lockee, B., Trust, T., & Bond, A. (2020). The difference between emergency remote teaching and online learning. Educause Review. https://er.educause.edu/articles/2020/3/the-difference-between-emergency-remote-teaching-and-online-learning

Husu, J., & Toom, A. (2016). Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan: Selvitys ajankohtaisesta opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi [Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:33]. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-425-2

Liker, J. (2013). The Toyota Way: 14 Management Principles from the World’s Greatest Manufacturer. McGraw-Hill.

Martin, J., & Osterling, M. (2014). Value Stream Mapping: How to Visualize Work and Align Leadership for Organizational Transformation. McGraw-Hill.

Petersson, P., Olsson, B., Lundström, T., Johansson, O., Broman, M., Blücher, D., Alsterman, H., Ahlsen, S., & Lehtimäki, S. (2019). Lean – muuta poikkeamat menestykseksi! (3. suom. p.). Part Media.

Tilfarlioglu, F. (2017). A new method in education: Lean. Turkish Studies, 6(12), 811–816. http://dx.doi.org/10.7827/TurkishStudies.11489