Digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan käytön yleistymistä arkielämän toiminnoissa sekä sen hyödyntämistä yhä enemmän yhteiskunnan jokaisella alueella. Tästä esimerkkinä on myös optista alaa koskeva soteuudistus, jossa tavoitteena on tehostaa ja parantaa terveydenhuollon prosesseja ja tiedonsaantia sähköisillä järjestelmillä. Optometristin opinnoissa digitalisaatio tarkoittaa muun muassa uusien digitaalisten työkalujen hyödyntämistä, mikä vähentää manuaalisia vaiheita.

Digitaalisuuden [1] hyödyt tulevat selvästi esiin optometriassa ja erityisesti näöntutkimuksia [2] tehdessä (kuva 1). Autorefraktometrillä eli automaattisella silmän taittovirheen määrityslaitteella voidaan katsoa silmälasikorjauksen alustavat voimakkuusarvot. Sillä päästään yleensä lähelle todellisia voimakkuuksia, mikä säästää aikaa esimerkiksi skiaskopoinnista, joka perustuu silmästä heijastuvan valon liikkeen havainnointiin. Autorefraktometrillä voidaan myös katsoa sarveiskalvon paksuus ja kaarevuudet sekä silmänpaineet.

Valokuva, jossa tutkitaan asiakkaan silmiä.
KUVA 1. Taittovirheen määritys autorefraktometrilla (kuva: Ksenia Chernaya/pexels.com)

Kattavaan näöntutkimukseen [2] kuuluu myös silmän rakenteiden tutkiminen, missä OCT-kuvaus eli silmän valokerroskuvaus on vailla vertaansa. Kehysten ja linssien mittaus ja sovitus onnistuvat helposti pupillometriä eli elektronisella pupillien etäisyyden mittauslaitteella tai kampukselta löytyvää Essilorin VisiOffice -mittalaitetta hyödyntämällä [3]. Teoriaopinnoissa, mutta myös harjoittelussa, linssien valmistuksessa hyödynnetään automaattisia hiomakoneita, jotka nopeuttavat työtä huomattavasti käsin hiomiseen nähden.

Digitalisaatio nyt

Tällä hetkellä koronan aiheuttama erityistilanne korostaa digitaalisuuden merkitystä myös optometrian tutkinto-ohjelmassa (video 1). Keväällä 2020 kaikki teoriaopetus siirretiin 1,5 vuoden ajaksi etäopetukseksi. Vain käytännön harjoittelutunnit pidettiin kampuksella. Ensin osallistuttiin etäluennoille, jonka jälkeen voitiin siirtyä pieniin ryhmiin työskentelemään tai opiskeltiin itsenäisesti.

VIDEO 1. Digitalisaatio optometrian tutkinto-ohjelmassa [4]

Tämä tarkoitti sitä, että tietokoneen äärellä istuminen palautettavia tehtäviä tehden lisääntyi huomattavasti ja siinä tuli helposti vietettyä koko päivä. Kuitenkin digitaalisuudesta on merkittävä hyöty optometrian opinnoissa erityisesti juuri nyt. Ilman tietokoneita ja erilaisia yhteydenpidon mahdollistavia sovelluksia teoriaopetus ei onnistuisi yhtä tehokkaasti. Digitalisaatio näkyy opiskelussa tällä hetkellä myös opiskelijoiden mahdollisuutena hyödyntää alan teknologiaa ja harjoitella sen käyttöä. [1]

Nykyään lähes poikkeuksetta jokaisesta optikkoliikkeestä löytyy digitaalisia laitteita, joiden käytön hallitseminen on olennaista optometristin työssä. Digitalisaatio mahdollistaa luotettavien arvojen saamisen vaivattomasti ja tarjoaa optometristeille enemmän aikaa keskittyä asiakkaan perusteelliseen näön ja silmien terveyden tutkimiseen. Mittaukset ovat helposti toistettavissa lisäten tulosten luotettavuutta. Liiallisella digiriippuvuudella on kuitenkin haittansa. Jos digitaalilaitteet särkyvät, osataanko toimia ja tutkia samoja asioita manuaalisesti? [1]

Objektiiviset tutkintamenetelmät ja digitalisaatio

Objektiivisia tutkimusmenetelmiä, joissa ei turvauduta lainkaan asiakkaan antamaan palautteeseen, käytetään näöntutkimuksen [2] alussa, kun tarkoituksena on selvittää alustavasti asiakkaan todellinen taittovirhe. Optometristi voi suorittaa objektiivisen refraktion täysin manuaalisesti, mutta nykyajan teknologiset laitteet nopeuttavat ja helpottavat tutkimuksen tekemistä.

Näöntutkimuksen [2] alussa on tärkeää selvittää asiakkaan silmäteräväli. Perinteinen mittausmenetelmä on käyttää viivotinta, mutta digitalisaation ansiosta käytössä on pupillometri sekä Essilorin Visioffice.

Silmäterävälin määritys pupillometrillä perustuu siihen, että asiakas katsoo kohti kirkasta valoa. Valo heijastuu pupilleista ja optometristi siirtää pupillometrissä näkyvät tummat viivat asiakkaan pupilliheijasteen päälle. Tämän jälkeen pupillometristä on luettavissa asiakkaan silmäteräväli millimetreinä. Mittausmenetelmä on huomattavasti luotettavampi kuin viivottimella tehtynä.

Essilorin Visioffice on tällä hetkellä teknologisesti kehittynein mittausjärjestelmä. Visioffice mittaa asiakkaan silmäterävälin silmälaseihin kiinnitetyn mittauskehyksen avulla. Visioffice mahdollistaa yksilöllisten linssien teon asiakkaan omien mittojen mukaan.

Objektiivisessa näöntutkimuksessa [2] hyödynnetään autorefraktometria, joka mittaa nopeasti ja vaivattomasti muun muassa asiakkaan silmäkohtaisen taittovirheen. Autorefraktometrilla optometristit voivat tutkia myös esimerkiksi sarveiskalvon kaarevuutta, silmänpainetta sekä pupillin kokoa. Autorefraktometri helpottaa erityisesti lasten näöntutkimusta, mutta myös niiden asiakkaiden, joilla on vaikea istua paikallaan pitkiä aikoja. Asiakas katsoo autorefraktometristä riippuen joko kirkasta valopistettä tai yksityiskohtaista kuvaa.

Oulun ammattikorkeakoulussa on käytössä Nidek-merkkinen autorefraktometri, jossa asiakas katsoo kuumailmapallon kuvaa. Autorefraktometri määrittää tarvittavan linssin voimakkuuden, jolla valonsäde saadaan tarkentumaan silmän verkkokalvolle.
Objektiivisessa näöntutkimuksessa [2] käytetään apuna myös automaattiforopteria eli laitetta, jossa kaikki erilaiset tutkimuslinssit ovat laitteen sisällä, ja joka helpottaa linssien vaihtamisen asiakkaan silmien eteen.

Subjektiiviset tutkintamenetelmät ja digitalisaatio

Digitalisaatio näkyy tällä hetkellä subjektiivisessa näöntutkimuksessa nykyaikaisina tutkimus- ja kuvantamismenetelminä. Tässä näöntutkimuksen osassa asiakas osallistuu itse määrittelyyn ja hänen tulee kyetä havaitsemaan testimerkkien tarkkuudessa eroja. Refraktion eli taittovirheen määrityksen tekemiseen käytetään suurimassa osassa optikkoliikkeissä foropteria perinteisten koekehyksien sijaan. Myös foropterista on saatavilla nykyään digitaalisia tai automaattiforoptereita [3], jossa foropterin asetukset sekä linssit vaihtuvat automaattisesti nappia painamalla.

Joissain malleissa on myös mahdollista yhdistää autorefraktometrilaitteistoa tai linssimittareita foropterin laitteistoon, jolloin potilaan tiedot siirtyvät helposti optometristin käytettäväksi ja tallentuvat potilaan tietoihin. Tämä nopeuttaa refraktointia ja on huomattavasti parempi optikon ergonomialle.

Muita optometristin mahdollisesti työssään tarvitsemia tutkintamenetelmiä ovat esimerkiksi OCT-laitteisto, optiset topografit, silmänpohjan kuvantamislaitteet ja perimetrit. Optisilla topografeilla voidaan kuvata yksityiskohtaisesti sarveiskalvon muotoa, vahvuutta sekä kaarevuutta. Topografia voidaan käyttää sarveiskalvon sairauksien tutkimiseen, ja topografiatutkimus tehdään myös ennen laser- tai linssileikkausta.

Perimetrilaitteet eli näkökentän laajuuden mittalaitteet [2] mahdollistavat potilaan näkökenttien tutkimisen vastaanotolla. Nykyaikaiset perimetrilaitteet ovat kooltaan kompakteja ja sisältävät useita erilaisia testejä, joten laitteisto on helppo hankkia myös pienemmälle vastaanotolle. Silmänpohjan kuvantamislaitteet ovat jo melko yleisiä useissa optikkoliikkeissä. Silmänpohjakameroilla on helppo ja nopeaa ottaa kuva potilaan näköhermonpään alueelta, jolloin voidaan arvioida verkkokalvon terveydentilaa.

Silmän valokerroskuvauksella eli OCT-kuvauksella voidaan tutkia silmän eri kerroksia eri rakenteissa. OCT:n avulla voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa erilaisia silmäsairauksia, ja kuvantamisen avulla voidaan myös seurata silmäsairauksien etenemistä. Nykyaikaiset kuvantamislaitteet ovat helppokäyttöisiä, eivätkä vaadi paljoa aikaa. Kuvantamislaitteita varten potilaan pupilleja ei tarvitse laajentaa tai käyttää muitakaan lääkeaineita, jolloin kuvantaminen on potilaalle kivutonta ja nopeaa.

Muita digitaalisia laitteita

Optisella alalla pääsee hyödyntämään useita eri digitaalisia laitteita tutkimusten tukena. Kuitenkin yksi tärkeimmistä digitaalisista välineistä ovat potilastietorekisterit, joista optometristit löytävät nopeasti ja helposti asiakkaan aiemmat tutkimustiedot. Tietojen saatavuus ja oikein kirjatut tutkimustiedot edistävät sekä optometristin työtä että asiakkaan kokemusta näöntutkimuksesta.

Optisella alalla on lukuisia digitaalisia apuvälineitä, joista yksi on silmämikroskooppi [2]. Silmämikroskooppi on optometristin yksi tärkeimmistä tutkimusvälineistä silmän terveyden tutkimisessa. Mikroskoopin toiminta perustuu suurennokseen, jonka avulla optometristi pääsee tutkimaan silmän etuosan (esimerkiksi sarveiskalvo ja mykiö) ja takaosan (esimerkiksi verkkokalvo) rakenteita. Mikroskoopeissa on tarjolla useita eri valaistus- sekä suurennosvaihtoehtoja.

Näön ja silmien tutkimisen lisäksi optiseen alaan kuuluvat silmälasien ja linssien valmistus. Linssien hionta manuaalisesti on jäämässä historiaan, ja nykyään lähes jokaisessa optikkoliikkeessä linssit tilataan muotoonhiottuina suoraan linssivalmistajalta. Oulun ammattikorkeakoulun optometrian työpajalta löytyy Essilorin hiomakone, joka muotoonhioo pyöreän raakalinssin asiakkaan mittojen mukaan valittuun kehykseen sopivaksi. Vastaavanlaisia hiomakoneita voi löytää muutamista Suomen yksityisistä optikkoliikkeistä.

Digitalisaatio tulevaisuudessa

Optometrian tutkinto-ohjelmassa digitalisaatio tulee näkymään entisestään tulevina vuosina. Maailmanlaajuisesti näkemisen ja silmänterveyden ala on murrosvaiheessa, jossa uudet tutkinto-ohjelmat ja niistä valmistuvat ammattilaiset hakevat paikkaansa. Tulevaisuudessa optometristien koulutus tulee painottumaan yhä enemmän silmänterveyden tutkimiseen pelkän optiikan tietämyksen sijasta.

Silmien taittovirheen määritykseen tulee enenevissä määrin mukaan innovaatiot ja teknologia. Suomessa optikkoliikeketju Instrumentarium on tänä vuonna ottanut käyttöön ”etärefraktoinnin” eli voit saada silmälasimääräyksen itsellesi tietokoneella istuen. Palvelun luotettavuudesta voidaan kuitenkin kiistellä, koska tietokoneen avulla määritettävä silmien näöntarkkuus on hyvin suppea. Siinä ei tutkita esimerkiksi silmän terveydentilaa tai silmien yhteistoimivuutta, minkä laillistettu optometristi tekee kädenkäänteessä. [5]

Optisten laitteiden maahantuoja Essilor on lanseeraamassa markkinoille uudenlaisen automaattisen foropterin eli näöntutkimisen apuvälineen. S asetetaan asiakkaan kasvojen eteen ja laitteessa vaihdetaan linssejä näkötarpeen mukaan. Tässä uudistuneessa foropterissa vaihtuvien linssien sijaan on nestetäytteinen pussi, jonka muuttuu asiakkaan näkemisen mukaan. Kun tällä hetkellä silmälasit määritetään +/- 0.5 dioptrian tarkkuudella, voidaan uudella laitteella määrittää näöntarkkuus jopa +/- 0.01 dioptrian tarkkuuteen. Tällaisilla innovaatioilla optometristille jää tulevaisuudessa enemmän aikaa silmien terveydentilan tutkimiseen, kun refraktioille tarvittava aika vähenee.

Koneet eivät kuitenkaan korvaa optometristia, sillä näkeminen on kompleksinen kokonaisuus, johon tarvitaan paljon tiedon sisäistämistä ja ymmärrystä. Laillistettu optometristi on jo opiskellessaan oppinut hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja tutkimaan silmien terveyttä hyvin laajasti. [6]

Innovaatiot ja teknologiat avustavat optometristia tulevaisuudessa, mutta kehyksen taivuttelija -robottia ei nähdä tulevan markkinoille vielä pitkään aikaan. Optometristin koulutus yhdistää nyt ja tulevaisuudessa täydellisen määrän käytäntöä, käsityöläisyyttä ja tutkittua, tieteellisesti perusteltua osaamista.



Kemppainen Leila, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Järvelin Joona, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Palsola Noora, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sassali Hilkka, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Ylimäki Sini, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Jussila Aino-Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö



Lähteet

[1] Heikkinen, H. 2019. Digitalisaation pikakurssi: hyödyt ja haasteet yrityksille. Hakupäivä 11.11.2020. https://talentree.fi/softa/digitalisaation-pikakurssi/

[2] All about vision. 2020. What to expect at a comprehensive eye exam. Hakupäivä 12.11.2020. https://www.allaboutvision.com/en-in/eye-exam/expect/

[3] Essilor Instruments. 2020. Vision-R 800 Refraction System. Hakupäivä 10.11.2020. https://www.essilorinstrumentsusa.com/products/exam-room/vision-r-800/

[4] Digitalisaatio optometrian tutkinto-ohjelmassa. 2021. Video. Oulun ammattikorkeakoulu. Tekijät: Ohjaus: Miikka Koivuniemi, Meri Alaraudanoja, Siiri Alenius, Saija Wirkkala. Käsikirjoitus: Nelli Alen, Julia Lehtinen, Jonne Halme, Marleena Seppälä, Heidi Kangasluoma, Ella Kangas, Soile Katajisto, Silja Rajala, Matilda Uitto. Näyttelijät: Liisa Oravamäki, Eevi Korhonen, Marianne Leino, Riina Rautio, Hemmo Uotila. Kuvaus: Jasmin Sakko, Elisa Sippola, Roosa Lamberg, Mariella Hyvönen, Johanna Hellsten. Leikkaus: Teemu Kaivorinne, Leevi Parviainen, Arttu Törmänen, Emilia Kääriälä.

[5] Instrumentarium. 2020. Verkkonäöntarkastus. Hakupäivä 10.11.2020. https://www.instru.fi/verkkonaontarkastus

[6] Wong T. A. 2019. How artificial intelligence is changing the future of optometry. Optometry Times Journal 11 (6). Hakupäivä 10.11.2020. https://www.optometrytimes.com/view/how-artificial-intelligence-changing-future-optometry

Post Views: 2 760