Miten etäopetuskokemusta voisi muokata läsnäopetustilannetta enemmän muistuttavaksi? Tässä blogitekstissä kuvaillaan erästä käytännöllistä kokemusta asiasta. Samalla pohdiskellaan opettamisen ja oppimisen kokemusta niin opettajan kuin opiskelijan puolelta sekä sitä, onko ihmisen oppiminen muuttunut viimeisten tuhansien vuosien aikana.
Kirjoituksessa käsittelemme kokemuksiemme pohjalta sosiaalialan opinnäytetöiden ohjaamisen kysymyksiä liittyen salassapitoon, tietosuojaan ja eettisiin suosituksiin erityisesti silloin, kun opiskelijan mielenkiinto kohdistuu erityisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalialan ilmiöihin. Nämä ilmiöt ja niiden ymmärtäminen sosiaalialan asiakastyön kontekstina ovat tärkeitä myös opiskeluaikana. Ne myös kiinnostavat opiskelijoita. Onkin tyypillistä, että opiskelijat haluavat kerätä aineistoa suoraan ihmisiltä, jotka ovat sosiaalihuollon asiakkaita ja joilla on erityisen tuen tarpeita. Opinnäyttyön toteuttamiseen ja erityisesti aineistonkeruuseen liittyy kuitenkin toteuttamista estäviä lähtökohtia erityisesti tietosuojan, salassapitosäännösten ja tutkimuseettisten lähtökohtien kanssa. Laadukas opetus ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä tuottamaan tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä on salassa pidettävä tietoa ja mikä puolestaan tietoa, jolla voidaan tuottaa arkielämän kokemuksen ylittävää haittaa osallistujille myös opinnäytetyön yhteydessä.
Energiantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristömme tilaan. Älykkäät sähköjärjestelmät ja verkkoteknologiat toimivat avaintekijänä siirtymisessä kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää sähköinfrastruktuuria.
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Korkeakouluopinnot viivästyvät ja keskeytyvät usein syistä, joihin voitaisiin vaikuttaa saavutettavalla opetuksella. Opiskelijoilla on monenlaisia valmistumisen hidasteita ja jopa esteitä. Keskeisimpiä näistä ovat erilaiset oppimisvaikeudet ja ajanhallintaan liittyvät haasteet, vammat tai sairaudet, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet, taloudelliset ongelmat sekä haasteet opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisessa. Opiskelun esteitä voidaan saavutettavalla pedagogiikalla lieventää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus eivät kuitenkaan toteudu kaikkien kohdalla. Erityisjärjestelyjen sijaan saavutettavuuden tulisi läpäistä kaikki opetuksen prosessit, käytänteet ja mittarit. Näin opetuksesta tulisi parempaa, mikä mahdollistaisi sujuvan ja yhdenvertaisen oppimisen mahdollisuuden kaikille.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Suomessa asuu korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia osaajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolison työn, avioliiton tai pakolaisstatuksen vuoksi. Heidän työllistymisensä koulutusta vastaaviin tehtäviin on tärkeää mietittäessä työvoiman lisäämistoimia. Lyhyelläkin harjoittelujaksolla, jossa pääsee tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin, voi olla tärkeä merkitys työllistymiseen. Harjoittelu auttaa maahanmuuttajataustaisia myös suomen työkielen kehittymisessä. Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta harjoittelujaksoilla voi pienillä toimilla lisätä oman työyhteisön monimuotoisuutta. Oulun ammattikorkeakoulun SIMHE-tiimi otti ensimmäiset harjoittelijat vuonna 2022, ja sen jälkeen on ollut lukuisia korkeakoulutettuja tutustumassa suomalaiseen työelämään.
Oulun ammattikorkeakoulun informaatiotekniikan opiskelijaryhmä toteutti projektiopintoina äänikomentoja tunnistavaa järjestelmää tekoälyn avulla. Projektiryhmän tavoitteena oli opetella äänikomentojen tunnistamiseen soveltuvan konvoluutioneuroverkon toimintaperiaate ja ohjelmoida tarvittavat algoritmin osat Python-ohjelmointikielellä. Lopullinen tavoite oli toteuttaa äänikomentojen tunnistus Nordic Semiconductorin Thingy:53 laitteeseen C-kielellä ohjelmoituna. Konvoluutioneuroverkon periaate opittiin ja algoritmin osat saatiin ohjelmoitua Pythonilla. C-kieliset algoritmitoteutukset saatiin toteutettua Thingy:53 laitteessa, mutta kokonaisuutta integroitaessa jouduttiin toteamaan laitteen sisäisen muisti olevan liian pieni kaikkien algoritmin osien peräkkäiseen suoritukseen.
When you hear about printed electronics, you might ask yourself: can it be used to manufacture passive components? What kind of passive components could be done? How those passive components are being done? Where could I get info on those passive components? This article will give you some answers to your questions. Two examples of passive components – their functionality, how they are manufactured, and what materials can be used – are explained.
Ammatillisten opettajien jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työuran eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista, jolla edistetään pedagogista ja oman substanssialan osaamista sekä työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Opettajalla on monia mahdollisuuksia syventää ja päivittää ammatillista asiantuntijuuttaan sekä hankkia työssään tarvitsemaansa uutta osaamista. Opettajille on tarjolla jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja niin kouluorganisaatioissa kuin ammatillisissa verkostoissa. Lisäksi henkilökohtaista kehitystä voi edistää itsenäisellä oppimisella. Tässä artikkelissa avataan tarkemmin ja esimerkkien avulla ammatillisten opettajien jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja ja menetelmiä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien perustehtävänä on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään. Sosiaali- ja terveysalan työvoimahaasteiden ja alalle hakeutuvien vähentymisen vuoksi koulutuksen järjestäjän ja työelämätoimijoiden yhteistyöhön tarvitaan uudenlaista aktiivisuutta ja terävöitymistä. Koulutusorganisaatioissa verkostomainen ja yhteisöllinen ajattelu- ja toimintatapa on yksi tapa tukea uusissa haasteissa. Koulutuskuntayhtymä OSAOn Kontinkankaan yksikössä tiivistynyt yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on synnyttänyt aktiivisia yhteistyökumppanuuksia ja kumppanuussopimuksia. Vuoropuheluun perustuva dialogisuus voi olla avain kumppanuuksien kehittämiselle. OSAOn Kontinkankaan tiimiopettajuus on avannut dialogisuuden merkityksen yhteistyötyösuhteissa uudella tavalla koko henkilökunnalle.
Infrarakentamisen päästöt syntyvät pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Infratyömaan päästöjä on saatu jo vähennettyä kierrättämällä sekä uusiotuotteilla. Tässä blogitekstissä käsitellään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä infratyömailla lähinnä akku- ja sähkökäyttöisen kaluston avulla. Akkuteknologia on jo kehittynyt niin paljon, että raskaskin kone tekee jo täyden työvuoron yhdellä latauksella. Myös raskaiden maansiirtokuorma-autojen toimintasäde on kasvanut. Sähkökäyttöisten koneiden ja autojen huonona puolena on niiden korkea hinta, mutta vaa’an toisella puolella on puhdas maapallo.
Perunatilan viljelykierron kehittämisellä voidaan parantaa maan kasvukuntoa. Perunan viljely tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia viljelykierron toteuttamiseen. Sopiva viljelykierto on aina tilakohtainen ja riippuu käytettävissä olevista resursseista.
An increasing demand for carbon-neutral energy and the recent changes in the global energy market have made energy production, consumption, and price highly important for the global economy and individual consumers. Optimization of energy production is essential since both consumption and price vary. Hydropower production can be maximized for rush hours, which guarantees the availability of energy, maximizes the profit for plant operators, and also reduces peak-hour customer prices.
The web application developed in this project collects various sensor data from power plant in Vietnam and produces live dashboards which support data-driven decision-making of plant operations. Results indicate that the system reduces the number of working hours needed to run the operations and improves the revenue of the plant corporation. It also serves as a transparent way to keep stakeholders informed about the current status of the plant.
In this publication four case studies on the challenges of contemporary theatre in a changing technological environment is presented. The case studies are based on the experiences of four organizations involved in the project. The Azkuna Zentroa study will show how artistic residency programs help artists create and share knowledge. The Amsterdam-based theatre company De Toneelmakerij discusses narrative design and design thinking in their case study. The Saxion University of Applied Sciences Saxion XR lab case study introduces Design Thinking tools, which are essential in testbed design. The Estonian Academy of Arts case study provides an overview of two case studies that integrate telecommunication systems in the contemporary theatre environment and art.
The blog text is a journey report and a reflection on the Erasmus+ KA2 project, “Kilimanjaro VET”. The text summarises the first months of the project using authentic progress log entries by the authors which are combined with reflection on the challenges and the learnings made so far.
Sairaalaan ulkopuolisten synnytysten määrä on kasvussa ja ensihoito kohtaa enemmän synnytystehtäviä. Synnytykseen liittyvät tehtävät ovat usein ensihoitajille jännittäviä, sillä niiden hoitamiseen ei ole tullut rutiinia. Tilanteeseen on keksitty ratkaisuja muun muassa ottamalla synnytyssalin kätilö mukaan synnytystehtäviin. Haasteena kätilön mukaan saamiseen ovat voineet olla tehtävän etäisyys synnytyssairaalasta tai synnytysosaston kiire, jolloin kätilö ei ole voinut lähteä mukaan. Kätilökoulutukseen sisältyvä kätilötyön kehittämistehtävä ”Kätilö-ensihoitajan osaamisen hyödyntäminen ensihoidossa” on otettu käyttöön pohjoisilla hyvinvointialueella. Sen avulla ensihoitaja, jolla on myös kätilön tutkinto, voidaan hälyttää esimerkiksi synnytystehtäviin suoraan ensihoidon kentältä. Uuden toimintaohjeen avulla halutaan parantaa synnytyksen turvallista ja laadukasta hoitoa sekä synnyttäjän kokemusta ennakoimattomassa tilanteessa.
Psykologinen turvallisuus, luottamus ja dialogi ovat tärkeitä kehittyvässä työyhteisössä. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella psykologista turvallisuutta, luottamusta ja dialogia sekä niiden merkitystä onnistuneessa yhteiskehittämisessä. Kun yhteisön jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat luottaa toisiinsa. Dialogissa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti ja kunnioittavasti. Onnistuneen yhteiskehittämisen toteutumiseen turvallisuuden ja luottamuksen sekä dialogin merkitys ovat oleellisia Yhteiskehittämisessä yksittäisen henkilön osaaminen muuttuu yhteisesti jaetuksi. Yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Tarvitaan myös joustavuutta, jota vahvistaa kaikkien toimijoiden kesken toimiva dialogi.
Tämä blogikirjoitus perustuu havaintoihini, joita on kerääntynyt muun muassa opinnäytetyötä tehdessäni ja opintojen ohella sekä muutenkin maatalousalan menoa seurattuani. Tekstissä kerrotaan asiat, jotka pitää tehdä tai joihin pitää kiinnittää huomiota, kun päätetään ryhtyä kotieläintilalliseksi. Teksti on hyödyllinen etenkin maatalousalan toimijoille, jotka miettivät kasvintuotannosta siirtymistä eläintuotantoon.
Pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa oppilaitosyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia ja oppimista, joka rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Pedagogista hyvinvointia on mahdollista edistää soveltamalla positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustietoa läpileikkaavasti johtamisen, organisaation, työyhteisön sekä pedagogiikan tasoilla. Artikkelissa kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä nojaten positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan pedagogisen hyvinvoinnin edellytysten jäsentäjänä. Artikkelissa hyödynnetään pedagogisen hyvinvoinnin kehittämishankkeissa saatuja kokemuksia. Keskeisenä havaintona on, että pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen hyötyy yhteisestä viitekehyksestä. Lisäksi keskiöön nousee jokaisen työyhteisön jäsenen itsetietoisuuden ja reflektion merkitys.
Oulun Nykäsenranta muuttui peltoalueesta pientaloalueeksi, kun alueen kaava valmistui vuonna 2010. Alueen suunnitellut suunnittelija, arkkitehti Jari Kuorelahti halusi tuoda alueelle tiiviimpää tummansävyistä rakennuskantaa. Muun muassa näitä Nykäsenrannan alueen harmoniaan vaikuttavia piirteitä Tommi Kangas tutki kuva-analyysimenetelmää käyttäen opinnäytetyössään. Pientaloaluetta suunnitellessa rakennusten ainutlaatuisuus tulisi sallia, mutta samalla varmistaa yhdyskuntasuunnittelun keinoin alueen yhdenmukaisuus. Suunnittelussa tulee olla varhaisessa vaiheessa selkeä ajatus alueen rakennuksia koskevista yhteisistä piirteistä, kuten julkisivun tai katon väristä, muodosta, massasta ja korkeudesta. Näistä määritellään alueen yhdistävät tekijät ja kerrotaan selkeästi sallittavista eroavaisuuksista.
Sini Kauppila suunnitteli opinnäytetyönään hybridirakennuksen, jossa yhdistyvät päiväkoti ja seniorikoti. Rakennus olisi kolmen sukupolven kohtaamispaikka, jonka yhteistilat olivat keskeisessä roolissa suunnitteluprosessissa. Tässä blogitekstissä esitellään rakennuksen tilat ja niiden jakautuminen rakennuksen eri osiin. Lisäksi siinä kerrotaan tarkemmin rakennuksen sydämen eli alakerran yhteistiloista sekä sivutaan hieman myös akustiikan huomioimista korkeassa yhteistilassa.
Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen opiskelijat tekivät maaseutuyrityksen ympäristö- ja laatujohtamisen kurssilla ympäristö- ja laatukatselmuksen paikalliselle mikroyritykselle Naturest Oy:lle. Lisäksi he selvittivät mikroyrityksen mahdollisuuksia toimia vastuullisesti. Mikroyritys pystyy määrittelemään itse näkökulmansa vastuullisuuteen ja sen toteuttamiseen yrityksessä. Tällöin vastuullisuus lähtee yrittäjän arvopohjasta ja näkyy konkreettisina toimina yrityksen toiminnassa. Sertifikaattien avulla yritys pystyy osoittamaan vastuullisuuttaan asiakkaille, mutta vastuullisesti voi toimia myös ilman niitä.
Ympäristön ja ilmastomuutoksen aiheuttamat huolet ja mielenterveyden häiriöt johtuvat ilmastokatastrofeista ja ilmastomuutoksen aiheuttamista psykologisista vaikutuksista, kuten pelosta, stressistä tai ahdistuksesta. Nuorten huolenaiheet ja tunteet ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyen vaihtelevat. Yleisimpiä ovat huoli tulevaisuudesta, luonnon monimuotoisuuden menetys, sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmiskuntaan. Tutkimuksissa on havaittu ilmastoon liittyvien negatiivisten tunteiden ja huolien yhteyksistä nuorten mielenterveyden ongelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee ottaa vakavasti nuorten ilmastoon liittyvät huolet. Toivottomuuden tunteen äärellä tarvitaan tukea. Artikkelissa kuvataan tätä ilmiötä ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseksi.
Oulun ammattikorkeakoulussa agrologiopiskeluun kuuluvalla Nautakarjatalouden suunnittelu -opintojaksolla tehdään navetan toiminnallinen suunnitelma. Opiskelijat tekevät ryhmissä navetan pohja- ja asemapiirroksen. Suunnitelmassa huomioidaan sekä karjan että ihmisten tarpeet, helppohoitoisuus, muunneltavuus ja käytännöllisyys. MAA22KM-ryhmän opiskelijat saivat avukseen 4dBarnin Täyden kympin robottipihatto -verkkokurssin. Sen avulla pystyttiin suuntaamaan huomiota navetan toiminnallisessa suunnittelussa olennaisiin asioihin. Neljä ryhmää teki oman suunnitelmansa. Yhden ryhmän suunnitelma oli olemassa olevalle tilalle, ja muut tekivät suunnitelman alusta asti itse.
Isyyden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on merkittävä. Isyyden menetys on uhka isän, lapsen ja perheen hyvinvoinnille. Isyyden voi menettää esimerkiksi työlle tai riippuvuuksille. Mies, lapsi ja vanhemmuus -hankkeen (MILAVA) tavoitteena on vahvistaa isien hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä edistää vanhempien välistä tasavertaisuutta perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen perhepalveluita yhdessä perheiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaisten asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarjotaan myös räätälöityä koulutusta.
Hyvinvointipalvelut tarvitsevat ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, jotta ne pystyvät takaamaan kaikille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Sairaanhoitajat ovat tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisista, ja heistä on tällä hetkellä kova pula. Oulun ammattikorkeakoulu on lisäämässä hieman sairaanhoitajien (AMK) aloituspaikkoja. Se tarjoaa myös erikoistumiskoulutuksia ja Master-koulutuksia (YAMK) sairaanhoitajille, jotta he voivat syventää ammatillista osaamistaan ja edetä urallaan. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus kouluttautua lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on keskeistä sekä koulutusta että työelämää kehitettäessä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.
Coursera on yksi suosituimmista ja laajimmista verkko-opiskelualustoista. Se tarjoaa eri tieteenalojen kurssikokonaisuuksia ja opiskelu tapahtuu verkossa. Verkko-opiskelualustasta löytyy eri tasoisia kursseja aloittelijoille ja edistyneille opiskelijoille. Osa Courseran kursseista ja kurssikokonaisuuksista on maksullisia, ja Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikölle on hankittu pilotointia varten rajallinen pääsy kurssikokonaisuuksiin. Informaatioteknologian opettajien tavoitteena on ollut tutustua Courserassa tarjolla olevien valmiiden verkko-opiskelualustojen koulutustarjontaan ja pohtia niiden hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä opintojaksojen toteutuksissa ja mahdollisesti niiden tukena.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opettajien työn muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita. Lisäksi pohditaan, miten ammatillisten opettajien tulisi huomioida edellä esitetyt kehityssuuntaukset ja muutosilmiöt omassa työssään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen uudistukset asettavat opettajuuteen uudenlaisia vaatimuksia. Jatkuvan oppimisen uudistus kehittää työikäisten oppimista samalla, kun digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat osaamisen hankkimisen tapoja. Opettajat tarvitsevat ennakointitietoa tunnistaakseen ja tulkitakseen toimintaympäristön ja työelämän muutoksia, mutta myös havaitakseen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä heikkoja signaaleja. Ylläpitääkseen vahvaa ammatillista identiteettiään opettajilta edellytetäänkin oman substanssialansa ja pedagogisen osaamisensa jatkuvaa arviointia ja työuran aikaista oppimista.
Opiskelijamäärien kasvaessa suurryhmäpedagogiikkaa tarvitaan päivä-, monimuoto- ja verkko-opetuksessa, koska näissä kaikissa ammattikorkeakoululle kuuluvissa koulutusmuodoissa on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Aivan kaikki samat pedagogiset ratkaisut eivät toimi kaikissa eri koulutusmuodoissa. Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä on viime vuosien aikana kehitetty suurryhmäpedagogiikkaa systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Olennaisena osana tähän toimintaan liittyvät pedagoginen johtaminen, yhteistyö eri rooleissa toimivien välillä ja varhaisen puuttumisen malli, joista tässä artikkelissa kerrotaan.
Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vertailtiin perinteistä käsityönä tehtävää kammiomittausmenetelmää ja automaattista mittauskammiota kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi turvemaalla. Kammiomittausmenetelmää testattiin turvemaan koekentällä, jossa Luonnonvarakeskus tutki eri muokkausmenetelmien vaikutusta turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Automaattikammion suunnitteli ja rakensi Oamkin agrologiopiskelija Iikka Jurva osana opinnäytetyötään. Tulokset osoittavat, että automaattinen mittauskammio tuottaa yksityiskohtaisempia tuloksia kuin perinteisempi kammiomittaus. Automaattikammio havaitsee herkemmin erot kasvihuonekaasupäästöissä eri kylvömenetelmien välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä toistaa kenttäkoe intensiivimittauksella eloperäisten peltojen kasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi tarkemmin.
Yhteisöllisen asumisen trendin puhutaan tulleen jäädäkseen, joten yhteisöllisyyden laajentuessa asuinympäristöihin on myös siellä alettava kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen julkisten ja puolijulkisten tilojen tapaan. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää lisäämällä ihmisten kohtaamista lisääviä puolijulkisia yhteisiä jaettuja tiloja esimerkiksi taloyhtiöihin. Yhteisöllisiä tiloja voivat olla esimerkiksi etätyöskentelytilat, kokoontumis-, leikki- ja kerhotilat, saunaosastot, yhteiskeittiöt sekä kuntoilutilat. Yhteisöllinen asuminen ei siis tarkoita vain yhdessä asumista samassa asunnossa, kuten se yleensä mielletään. Blogiteksti perustuu Jenni Myllysen opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin toimiva yhteiskäyttörakennus. Rakennuksesta pyrittiin suunnittelemaan monikäyttöinen, muuntojoustava ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus.
Käytetty hiekoitussepeli luokitellaan jätteeksi, joka nykyisellään päätyy pääasiassa loppusijoitukseen maankaatopaikalle. Turussa on pohdittu hiekoitussepelin hyötykäyttöä talvikauden jälkeen ja tunnistettu, että yhtenä käyttökohteena voisi olla kiviaines asfalttipäällysteessä. Ewa Wikman selvitti opinnäytetyössään Turussa käytetyn hiekoitussepelin ympäristökäyttökelpoisuutta ja käyttökelpoisuutta asfalttikiviaineksena teknisestä näkökulmasta. Käytetystä hiekoitussepelistä tutkittiin haitta-ainepitoisuuksia, hiekoitussepelin rakeisuus, litteysluku ja kulutuskestävyys. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ympäristökäyttökelpoisuuden näkökulmasta hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää asfalttikiviaineksena, jos käytetyn hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuuksien kynnysarvot eivät ylity. Rakeisuuden puolesta käytetty hiekoitussepeli soveltuu asfalttipäällysteisiin, joissa käytetään alle 8 millimetrin kiviainesta.