Kulttuurin monet muodot – näkökulmia kulttuurituottamiseen koronavuotena 2020

Tämän artikkelikokoelman kirjoittaminen ajoittuu koronavuoden 2020 jälkipuoliskolle. Koko yhteiskuntaa ravistellut poikkeuksellinen aika on monella tavalla vaikuttanut kulttuurialaan. Nämä vaikutukset ovat usean kirjoituksen aiheena, ja monessa ne näkyvät välillisesti. Artikkeleissa käsitellään myös monia koronasta riippumattomia ajankohtaisia – ja kenties ajattomiakin – kulttuurialan kehitykseen liittyviä aiheita.

Esipuhe

Tämä on järjestyksessään kolmas Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) Master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä laatima artikkelikokoelma kulttuurituottamisen ajankohtaisista aiheista. Vaikka nyt julkaistu teos on itsenäinen kokonaisuus, se jatkaa edeltäjiensä aloittamaa perinnettä ja kehittelee jossain määrin samoja teemoja.

Aiemmat teokset ovat:

• Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa
• Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Kaikki kirjoittajat ovat kokeneita kulttuurin ammattilaisia, jotka syventyivät itseään kiinnostaviin ja omaa työtään koskettaviin aiheisiin. Kirjallisten lähteiden lisäksi kirjoittajat käyttivät aineistona toteuttamiaan kyselyjä ja haastatteluja. Käsiteltyjä teemoja ja saatuja tuloksia pohdittiin matkan varrella myös yhdessä koko ryhmän kanssa. Jokainen artikkeli toimii itsenäisenä tekstinä, joten lukija voi halutessaan poimia niistä itseään kiinnostavimmat.

Tuottajan työn keskeisiä piirteitä ovat verkostojen ylläpito ja eri ammattialojen yhteistyön koordinointi erilaisissa projekteissa. Näitä yhteistyön muotoja tarkastellaan kokoelman ensimmäisessä teemassa ”Tuottajuus suhteessa muihin professioihin”. Toiseksi teemaksi nousee koronapandemian suora ja vahva vaikutus kulttuurialan toimintaan ja toimijoihin. Kolmas teema käsittelee ihmisten osallistamista niin kulttuurin tekemiseen kuin kuluttamiseen sekä kulttuuripalvelujen saavutettavuutta.

Omalta osaltaan kulttuurin kuluttamisen houkuttelevuutta lisää sisältöjen elävöittäminen tarinallistamisella, jota tässä kokoelmassa tarkastellaan neljäntenä teemana. Tietyllä tavalla ympyrä sulkeutuu, kun viimeiseksi tarkastellaan digitalisoituvan kulttuurin haasteita ja mahdollisuuksia. Siinä tarkastelun kohteeksi tulevat myös useat aiemmissa kirjoituksissa käsitellyt aiheet, kuten kulttuurituottamisen monialaisuus sekä uudet tavat toimia ja tavoittaa yleisöjä.

Kokoelman kirjoittajia ovat Anne Aho, Maarit Aho, Tarja Frilander, Päivi Hoppu, Taija Jyrkäs, Katariina Kemppainen, Anna-Kaisa Kettunen, Satu Kiipeli, Jutta Kotala, Anna Kuulusa, Anu-Maija Kärjä, Päivi Kääntä-Piispanen, Johanna Latvamäki, Noora Luttinen, Terhi Palosaari, Heli Perkkiö, Jouni Prittinen, Mervi Päivärinta, Pasi Räsämäki, Susanna Salokannel, Lotta Terävä, Annika Tiitto, Virva Torkko, Jussi Tuohino ja Kristiina Tähtinen. Työn ohjaajina ja apukirjoittajina ovat toimineet yliopettajat Petri Hoppu, Pekka Isomursu ja Jouko Tötterström. Kokoelman toimittamisesta vastaavat Jussi Tuohino, Pekka Isomursu, Petri Hoppu ja Jouko Tötterström.

Toivotamme antoisia lukuhetkiä kokoelman parissa.

Oulussa 30.9.2021
Toimittajat

Tuottajuus suhteessa muihin professioihin

Kulttuurituotannot koronapandemia-aikana

Kulttuurin saavutettavuus ja osallistaminen

Tarinallistaminen viestintäkulttuurissa

Digitalisoitunut kulttuuri: haasteet ja mahdollisuudet

Loppusanat

Tuohino Jussi, Isomursu Pekka, Hoppu Petri, Tötterström Jouko

Koronapandemiassa sinänsä ei ole mitään hyvää, mutta se on pakottanut kulttuurialan toimijat miettimään innovatiivisia ja uusia tapoja toimia. Kun pandemia aikanaan, toivottavasti pian, hellittää, parhaat näistä käytänteistä jäävät rikastuttamaan kulttuurin kentän toimintaa pysyvästi. Emme palaa entiseen vaan suuntaamme kohti parempaa huomista.

Kun seuraavan Kulttuurituottamisen ja luovan talouden ryhmän raportti ilmestyy parin vuoden päästä, on mielenkiintoista nähdä tässä raportissa esiteltyjen trendien kehitys. Miten digitalisaatio muuttaa kulttuurin tekemisen ja kuluttamisen käytänteitä? Muuttuuko tarinallistaminen yhä arkisemmaksi ja laajasti käytetyksi työvälineeksi elävöittämään erilaisia toimintoja? Tuleeko kulttuurista ja taiteesta entistä orgaanisempi osa arkea, jossa esimerkiksi erilaisten esitysten saatavuus ja niihin liittyvä (sosiaalisen median) kommunikaatio kukoistavat? Vai tuleeko kulttuurista niin jokapäiväinen ilmiö, ettei se enää nostakaan meitä arjen yläpuolelle? Muuttuuko käsityksemme arjesta tämän myötä? Kiinalaisen sanonnan mukaan ennustaminen on aina vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta varmaa on, että pandemia muuttaa yhteiskuntaa pysyvästi.

Tämän kokoelman tekstien aiheet ja näkökulmat ovat hyvin monenlaisia ja välillä ainakin näennäisesti kaukana toisistaan. Uskomme kuitenkin, että kaikista huokuu usko kulttuuritoiminnan vahvuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin sekä ennen kaikkea toiminnan merkityksellisyyteen kaiken synkkyyden keskellä. Ihmisten kulttuurin kaipuu on säilynyt vahvana. Toivottavasti pian pääsemme taas nauttimaan kulttuurista sen kaikissa muodoissaan – jopa entistä monipuolisemmin.