Oululaisten nuorten hyvinvointia horjuttavat esimerkiksi syrjäytyminen ja eriarvoisuus. Näihin Kaasi-tiimin moniosaavat nuorisotyöntekijät pyrkivät vaikuttamaan omalla läsnäolollaan Oulun alueen katukuvassa. Mitä mieltä oululaiset nuoret itse ovat Kaasi-tiimin toiminnasta ja heidän tarjoamistaan palveluista?
Koulumaailmassa nuorten hyvinvoinnista huolehtivat lisäksi kouluterveydenhoitajat, joilla on vastuu huolehtia oppilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta turvaamisesta. Yhteistyössä muiden tahojen kanssa he huolehtivat myös oppilaiden terveydestä, turvallisuudesta, oppimisen edistämisestä ja viihtyvyyden lisäämisestä sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja vähentämisestä. [1]
Oululainen hanke edistää nuorten hyvinvointia
Vuonna 2018 Oulussa tapahtui alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalirikosten sarja, minkä vuoksi Oulun kaupungissa aloitettiin vuonna 2019 Turvallinen Oulu -hanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää seksuaalirikoksia sekä seksuaalista häirintää ja sen uhkaa, vahvistaa lasten ja nuorten aktiivista roolia yhteisön jäseninä, tukea perheitä ja lisätä tietoa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Hankkeen avulla vahvistetaan myös lasten ja nuorten sekä vanhempien media- ja turvataitoja sekä maahanmuuttajien yhteisöön integroitumista. [2]
Turvallinen Oulu -hankkeen alaisuudessa toimii Kaasi-tiimi, joka koostuu nuorten keskuuteen, esimerkiksi kauppakeskukseen, jalkautuvista nuorisotyöntekijöistä. Heidän tarkoituksenaan on tuoda nuorten arkeen tukea, turvaa ja erilaisia aktiviteetteja. [3]
Yksi nuoren syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ennaltaehkäisevä tekijä on kasvuympäristön turvaaminen. Siihen kuuluvat esimerkiksi koulu ja vapaa-ajan toiminta. Tämän vuoksi Kaasi-tiimin ohjaajien toiminta nuorisotiloilla ja Oulun keskustan alueella sekä tiimin järjestämät nuorille suunnatut tapahtumat ja toiminnot ovat tärkeässä osassa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ennaltaehkäisyssä. Erityisen tärkeitä nuorelle ovat ohjaajien tarjoama kannustus ja myönteinen ohjaus. [4]
Kaasi-tiimin ohjaajat mahdollistavat nuorelle joukkoon kuuluvuuden tunteita erilaisten tapahtumien ja vapaa-ajan seuran avulla. Tämä vahvistaa nuoren itsetuntoa ja rohkaisee häntä tavoittelemaan aktiivisemmin sosiaalista elämää ja omia tulevaisuuden tavoitteita. Lisäksi ohjaajat pyrkivät ottamaan jokaisen nuoren yksilölliset näkökulmat, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioon, ja lisäämään näin nuoren osallisuuden tunnetta ja ehkäisemään syrjäytymisen riskiä. [2]
Tiimi toimii lisäksi verkossa sosiaalisen median kanavissa, kuten Instagramissa, Snapchatissa ja Facebookissa. Kaasi-tiimin ohjaajat tekevät tiiviisti yhteistyötä Oulun keskustan alueen nuorisotilojen kanssa. Ohjaajilta vaaditaan osaamista eri osa-alueilta, kuten monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteita ovat erilaisuuden huomioiminen, kohtaaminen ja hyväksyminen ja tätä kautta eriarvoisuuden vähentäminen. Kaasi-tiimin ohjaajat toteuttavat tätä erilaisten toimintaryhmien avulla, joissa nuoret pääsevät harjoittamaan keskinäistä vuorovaikutusta. Samalla mahdollistetaan eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten väliset kohtaamiset. [3]
Tavoitteena nuorille kohdistettujen palveluiden jatkuvuus
Terveydenhoitajakoulutuksen terveydenhoitajatyön kehittämistehtävänä toteutettiin pienimuotoinen tutkimus koskien Kaasi-tiimin toimintaa ja sen hyödyllisyyttä nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa kerättiin mahdollisimman totuudenmukaista palautetta Kaasi-tiimin toiminnasta ja hyödyllisyydestä oululaisten nuorten äänellä. Keräämällä nuorilta tiimin toiminnan jatkumista tukevaa palautetta tavoitteena oli tukea Kaasi-tiimin toiminnan jatkumista. Saadun palautteen pohjalta Kaasi-tiimi voi myös kehittää omaa toimintaansa ja tuottaa entistä parempia nuorille kohdistettuja palveluja.
Kehittämistehtävän toisena päätavoitteena oli tuoda terveydenhoitajille ja terveydenhoitajaopiskelijoille tietoa Kaasi-tiimin toiminnasta, nuorten vapaa-ajan vietosta sekä tavallisimmin nuoria askarruttavista asioista ja aiheista.
Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vaikutus nuoriin
Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti yhteiskunnasta pois joutumista erinäisten syiden takia. Nuorten syrjäytymistä aiheuttaa esimerkiksi sosiaalisen tuen puute, joka puolestaan voi johtaa ongelmien syvenemiseen ja aiheuttaa pitkäaikaista masennusta. Nuorelta saattaa puuttua samanikäisten ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten tuki, vaikka helposti lähestyttäviä aikuisia olisikin saatavilla. [5] Muita syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä lapsuuden perhetekijät ja elinolot. [6]
Tilastollisesti suurempi riski syrjäytymiseen on sellaisilla nuorilla, joiden vanhemmilla on matalampi koulutustaso tai vähävaraisuutta. Siksi voidaankin sanoa, että syrjäytyminen on usein ylisukupolvinen ilmiö. [7] Yksinkertaisimmillaan sosiaalisella eriarvoisuudella tarkoitetaan aineellisten ja sosiaalisten hyödykkeiden epätasaista jakautumista väestössä. Käytännössä tämä ilmenee eri sosiaaliryhmien välisinä eroina esimerkiksi terveydessä, tulotasossa tai asumisessa. [8] Syrjäytymistä edistävät tekijät lisäävät riskiä yksilön siirtymisessä rikollisuuden pariin [9].
Verrattaessa vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn [10] vastanneiden tuloksia vuoden 2019 tuloksiin voidaan nähdä, että yksinäisyyden tunne on kasvanut 8.- ja 9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla 0,4–1,7 %. Vuoden 2019 tutkimuksessa 8.- ja 9.-luokkalaisista 8,7 %, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 10,4 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 7,1 % kertoi, että heillä on vaikeuksia saada ystäviä.
Tutkimuksessa mukana olleista hieman yli puolet kertoi tietävänsä oman asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Kiinnostavina saatavilla olevia vapaa-ajan toimintoja piti 8.- ja 9.-luokkalaisista 31,2 %, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 25,7 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista 30,6 %. Vähintään kuukausittain jonkin yhdistyksen tai järjestön toimintaan tai vapaaehtoistoimintaan osallistui 8.- ja 9.-luokkalaisista 19,6 %, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20,5 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 15,7 %. [11]
Keväällä 2020 tehdyn ’’Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen’’ -tutkimuksen mukaan noin 40 % suomalaisista nuorista koki vapaa-ajan viettoa ja sosiaalisia kontakteja koskevien rajoitusten vaikuttavan heidän elämäänsä kielteisesti. Tilanne on luultavasti vielä viimeisen vuoden aikana muuttunut yhä negatiivisempaan suuntaan nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen. [12] Nyt olisikin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Palautteiden keräämistä monipuolisin keinoin
Kehittämistehtävänä tehdyssä tutkimuksessa kerättiin palautetta Kaasi-tiimin toiminnasta haastattelemalla vapaaehtoisia alle 18-vuotiaita oululaisia nuoria. Haastattelut pidettiin Oulun keskustan alueen nuorisotiloilla ja niissä käytettiin etukäteen suunniteltua kahdeksasta kysymyksestä koostuvaa haastattelurunkoa. Haastattelun lopuksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa vapaasti omia mielipiteitään, kokemuksiaan ja ajatuksiaan Kaasi-tiimin toiminnasta sekä esittää myös kehittämisideoita.
Lisäksi nuorisotiloihin jätettiin kahdeksi viikoksi palautelaatikoita ja -tauluja, joiden kautta saatiin palautteita odotettua vähemmän. Tähän luultavasti vaikutti vallitseva koronapandemia, joka rajoitti nuorisotiloilla käyvien nuorten määrää. Loppuvuodesta 2020 koronapandemia sulki nuorisotilat, joten palautteiden keräämisaikaa ei voitu pidentää. Haastattelujen ja yhdeltä nuorisotilalta saadun haastatteluvideon avulla saatiin kuitenkin kerättyä kattavasti nuorten kommentteja, näkemyksiä ja kokemuksia Kaasi-tiimin toiminnasta.
Palautelaatikoihin ja -tauluihin saadut palautteet analysoitiin palaute kerrallaan nuorisotiloittain. Palautteista jätettiin käsittelemättä aiheeseen kuulumattomat kommentit ja viestit. Haastatteluista ja videomateriaalista tiivistettiin kaikki saatu materiaali sekä tuotiin esille useasti toistuvat kommentit.
Oululaiset nuoret Kaasi-tiimin puolella
Seitsemästä haastatellusta nuoresta viisi oli tietoisia Kaasi-tiimistä ja tämän toiminnasta. He osasivat hyvin tuoda esille ohjaajien jalkautuvan nuorisotyön Oulun keskustassa ja sen merkityksen nuorille. Haastatteluissa kävi ilmi, että Kaasi-tiimin järjestämät tapahtumat ja toiminnot olivat tuttuja ja merkittävä osa arkea.
Jokainen Kaasi-tiimistä tietoinen nuori kertoi kohdanneensa Oulun keskustaan jalkautuneita ohjaajia ja piti näitä jo merkittävästi katukuvaan kuuluvina. Moni oli tullut tutuksi ohjaajien kanssa myös keskustan alueen nuorisotiloissa.
Nuorelle tunteet ja ihmissuhteet ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi nuorta voi auttaa se, että hän pääsee puhumaan tunteistaan ja huolistaan luotettavalle aikuiselle. Kaasi-tiimin ohjaajat tarjoavat nuorille tämän mahdollisuuden olemalla läsnä ja helposti tavoitettavissa monissa paikoissa. [13] Tämä tuo nuorille turvaa ja luo tukiverkostoja.
’’Oletko saanut tukea tai neuvoa johonkin elämäsi osa-alueeseen Kaasi-tiimiltä?’’ -kysymykseen vastanneista moni oli saanut paljon tärkeää henkilökohtaista tukea elämänsä vaikeisiin asioihin. Kaasi-tiimi oli auttanut toiminnallaan laaja-alaisesti esimerkiksi olemalla tukena henkilökohtaisella sairaalakäynnillä. Puolet vastaajista kertoi saaneensa jossain elämänsä vaiheessa tukea askarruttaviin asioihin. Toinen puoli vastanneista ei ollut tarvinneet Kaasi-tiimin apua, mutta kertoi kuitenkin pystyvänsä lähestymään Kaasi-tiimiä tarpeen tullen ja luottavansa tämän tarjoamaan apuun.
…niistä on tullut silleen tosi tuttuja itelle ja tullee tosi hyviä keskusteluja ja niinku voi puhua silleen melkeen mistä vaan ja tietää, että pystyy luottamuksella sanomaan ja että se ei lähe siitä mihinkään ja niinku apua on pystyny tosi matalalla kynnyksellä kysymään.
Kysyttäessä Kaasi-tiimin hyödyllisyyttä ja kehittämisideoita kävi ilmi, että nuoret toivovat vahvasti tiimin toiminnan jatkuvan. Jokainen haastateltava oli kokenut tiimin toiminnan hyödylliseksi ja sen tarjoaman avun erittäin tärkeäksi. Vaikeuksia kokeva nuori on helposti epäluuloinen ja usein menettänyt luottamuksen ihmisiin, jolloin uuden luotettavan suhteen luominen aikuiseen on vaikeaa. Kaasi-tiimin ohjaajat rakentavat nuoriin luotettavaa suhdetta. [14]
Kaasi-tiimi järjestää nuorille myös ilmaista urheiluharrastustoimintaa, jossa nuoret voivat käydä esimerkiksi pelaamassa futsalia ja koripalloa. Tämä mahdollistaa urheilemiseen myös niille nuorille, joilla ei muuten ole siihen varaa. Myös urheilu vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja tuo terveellistä aktiviteettia vapaa-ajalle.
Sitä hanketta pitäs ehottomasti jatkaa,
se on ollu tosi tärkee ja mitä on joittenkin ystävien kans jutellu nii neki on kokenu sen tosi tärkeeks ja Kaasista on selkeesti tullu semmonen kuva keskustaa, että niinko tuntus tosi tyhjältä ja kummalliselta jos se nyt katoais ja esimerkiksi walkersin yhteistyökumppanina, kun se toimii, niin niin siitä on tullut osa tätä paikkaa.
Lopuksi
Haastatteluiden avulla Kaasi-tiimi sai perusteltua tietoa toimintansa kehittämistä varten. Nuorilta saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että nuoret kokevat Kaasi-tiimin hyödylliseksi. Vaikka nuorella ei olisikaan aktiivista yhteyttä Kaasi-tiimiin, ovat he tietoisia tiimistä ja siitä, että heiltä on mahdollista pyytää apua ja tukea tarvittaessa.
Kehittämistehtävän tuloksia voidaan hyödyntää myös kouluterveydenhoitajan työssä. Erityisesti monialainen ja moniammatillinen yhteistyö on nostettu viime vuosien aikana eri ammattiryhmien keskeiseksi kehittämiskohteeksi. [14] Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä 90,2 % 8.- ja 9.-luokkalaisista, 87,2 % lukiolaisista ja 86,7 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista kertoi saaneensa tarvittaessa apua hyvinvointiinsa kouluterveydenhoitajalta. Kyselyyn vastanneista 8.- ja 9.-luokkalaisista 95,8 %, lukiolaisista 94,4 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 91,8 % kertoi päässeensä terveydenhoitajan vastaanotolle helposti viimeisen vuoden aikana muutenkin kuin terveystarkastukseen. [8] Jonkin verran vastanneiden joukosta löytyy kuitenkin nuoria, jotka kokivat, ettei terveydenhoitaja ole ollut saatavilla silloin, kun he olisivat apua kaivanneet.
Terveydenhoitajatyön kannalta on hyvä, että nuorilla on saavilla myös muita ammattilaisia, joita mieltä askarruttavissa asioissa tai ongelmissa voi lähestyä ja joille voi puhua. Monien eri alojen yhteistyön uskotaan vaikuttavan tehokkaasti nuorten terveyden eriarvoisuuden vähenemiseen. [15] Olisikin hyvä, että terveydenhoitajat ja nuorisotyöntekijät tekisivät vielä enemmän yhteistyötä tulevaisuudessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Alalahti Elina, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Ekdahl Erika, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lassila Elina, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Nakamura Mevu, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Männistö Merja, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Laine, I. & Salminen, L. 2021. Nuorten syrjäytymisen tunnistaminen ja ehkäiseminen. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 28.3.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076860
[2] Oulun kaupunki. 2019. Oulun pilotti – hakemus ja suunnitelma alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi 2019–2020. Hakupäivä 23.2.2021. https://www.ouka.fi/documents/64277/104164/Turvallinen+Oulu_hankesuunnitelma.pdf/e6ff679e-5787-4883-9cc2-886da9cf295f
[3] Oulun kaupunki. 2021. Turvallinen Oulu. Hakupäivä 23.2.2021. https://www.ouka.fi/oulu/kehittamishankkeet/turvallinen-oulu-hanke
[4] Polvi-Lohikoski, H. 2020. Harrastusten merkitys nuorten elämään ja hyvinvointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 25.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921213
[5] Honkiniemi, A. & Salonen, M. 2021. Nuoren osallistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ryhmätoiminnan keinoin. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 23.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122286
[6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Syrjäytyminen ja syrjäytymisen riskitekijät. Hakupäivä 23.2.2021. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/syrjaytyminen-ja-syrjaytymisen-riskitekijat
[7] Mieli. 2015. Nuorten syrjäytymisen taustalla useita tekijöitä. Hakupäivä 23.2.2021. https://mieli.fi/fi/nuorten-syrj%C3%A4ytymisen-taustalla-useita-tekij%C3%B6it%C3%A4
[8] Rikala, S. 2018. Masennus, työkyvyttömyys ja sosiaalinen eriarvoisuus nuorten aikuisten elämänkuluissa. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2), 159–170. Hakupäivä 23.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804196720
[9] Liikala, H. & Kokko, J. 2020. Yhteistyön kehittäminen katujengien torjumisessa Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 23.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927156
[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 23.2.2021. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely
[11] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 23.2.2021. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2
[12] Lahtinen, J. & Salasuo, M. 2020. ”Harrastusten keskeytyminen harmitti”. Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen. Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto. Näkökulma nro 64. Hakupäivä 25.2.2021. https://www.epressi.com/media/userfiles/132398/1605871913/harrastusten-keskeytyminen-harmitti.-tutkimus-nuorten-kokemuksista-korona-aikana-vapaa-aika-ja-harrastaminen.pdf
[13] Vesterinen, E. & Olin, M. 2020. Koulukuraattoreiden kokemukset nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemisessa. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 25.2.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023546
[14] Linnakangas, R & Suikkanen, A. 2004. Varhainen puuttuminen Mahdollisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 25.2.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74401/Selv200407.pdf?sequence
[15] Selkämaa, A. 2020. Nuorten terveyden eriarvoistuminen – miten siihen voi vaikuttaa ja miten sitä voi ehkäistä? Jyväskylän yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 3.3.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202012177256
