Takaisin kokoomateoksen etusivulle
Kulttuuri- ja taidealat kamppailevat niukkenevien resurssien parissa, ja toimijoiden on etsittävä uusia keinoja profiloitua erityisesti monikansallisten kaupallisten yritysten puristuksessa. Tarinallistaminen tarjoaa mahdollisuuksia positiiviseen brändäykseen, jonka kautta mitä erilaisimmat yritykset voivat erottautua globaalien markkinoiden massasta ja löytää juuri heidän toiminnastaan tai tuotteistaan kiinnostuneita asiakkaita.
Tarinat ovat osa arkipäiväistä elämäämme ja kohtaamme niitä päivittäin. Kerromme päivän tapahtumista tarinamuodossa, lehdet ovat tarinoita täynnä ja jopa unessakin käsittelemme asioita tarinan muodossa. Tarinat ovat niin vahvasti osa meitä, että emme edes tajua sitä. [1]
Tarinankerronta on aina ollut keskuudessamme. Se on ihmisen luonnollinen tapa kommunikoida, koska ajattelemme ja hahmotamme asioita tarinamuodossa. Aivomme reagoivat vahvemmin tarinoihin kuin pelkkään puheeseen tai sanoihin. Tarina saa jokaisen meistä tuntemaan empatiaa, ja koska se koskettaa meitä tunnetasolla, me siirrymme helpommin ajattelusta toimintaan. Tarina saa meidät siis liikkeelle. [1]
Lotta Terävä haastatteli tätä artikkelia varten kahta yritystä ja kahta tanssiorganisaatiota, jotka hyödyntävät jokainen omalla tavallaan tarinallistamista osana toimintaansa. Terhi Mikkonen työskentelee Tero Saarinen Companyssa markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Hän on työskennellyt organisaatiossa yli 10 vuotta. [2] Petra Karvonen työskentelee Routa Companyssa tiedottajana. Hän on aloittanut työskentelyn Companyssa tänä syksynä. [3] Ilkka Länkinen toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa kanssa Santa Park Arctic Worldissa. [4] Anna-Riikka Lavia toimii yrittäjänä Arctic Ice Cream Factory Oy:ssa. [5]
Tarinallistaminen
Tarinallistaminen tarkoittaa tarinalähtöistä palvelumuotoilua. Se on yksi sisällön tuottamisen muoto, jolla tarkoitetaan juonellista tapahtumien sarjaa. Tarinallistaminen on palvelukokemuksen punainen lanka, joka näkyy persoonallisena kehyksenä yrityksen toiminnassa ja juonena yksittäisissä palveluissa. [6]
”Me emme ole koskaan puhuneet tarinallistamisesta, mutta käytännössä olemme tehneet sitä. Koen, että olemme koko 25-vuotisen uramme ajan, ja Tero jo sitä ennen omalla henkilökohtaisella urallaan on ymmärtänyt tarinoiden voiman ja merkityksen. Me olemme kertoneet tiettyjä tarinoita toistuvasti Terosta perustajana ja hänen urastaan sekä ryhmän toiminnasta. Minä koen, että ne menevät tarinallistamisen viitekehykseen”, Terhi Mikkonen kertoo Tero Saarinen Companysta.
Routa Companyssa tarinallistamista hyödynnetään tanssiteosten markkinoinnissa ja muun muassa oheistuotteiden myynnissä. Tarinallistaminen ja toiminnan suunnittelu pohjautuu vahvasti heidän arvoihinsa. He haluavat, että kaikki heidän toimintansa tukee heidän arvojansa ja on perusteltua.
”Haluamme pystyä seisomaan täysin kaiken toimintamme takana. Kaikki mikä meiltä tulee ulos, on laadukasta ja tarkastelun kestävää”, Petra Karvonen toteaa.
Santa Parkin toiminnan tarinallistaminen rakentuu Ilkka Länkisen mukaan Lapin kahdeksan vuodenajan varaan. Yrityksellä on kahdeksan vuodenajan sosiaalisen median kampanja, jonka kautta tarinallistaminen näkyy ympäri vuoden. Kahdeksan vuodenajan tarina tarjoaa ehtymättömän ja monipuolisen lähteen sisällön tuottamiselle.
Anna-Riikka Lavia kertoo puolestaan, että Arctic Ice Cream Factory Oy:ssa tarinoita kerrotaan omasta elämänpiiristä ja kokemuksista. Tarinat syntyvät omista kokemuksista, retkistä ja pohjoisesta elämäntavasta. Tarinoissa esiintyvät tekijöiden lapsuusmuistot ja pohjoinen elämäntapa. Ne kumpuavat tarinoihin tekijöiden persoonien kautta.
Yritykset voivat käyttää tarinallistamista toiminnassaan hyödyksi monella tavalla. [6] Tarinat voivat auttaa johtamisessa ja organisaatioiden kehittämisessä, markkinoinnissa, viestinnässä, myymisessä, kouluttamisessa sekä tuote- ja palvelukehitysinnovaatioissa. [1] Erilaisia hyödynnettäviä tarinamalleja voivat olla esimerkiksi visiotarinat tulevaisuudesta, taustatarina omasta yrityksestä tai tuotteesta, historiasta ponnistava syntymistarina, palvelun tarina esimerkiksi asiakkaan näkökulmasta, tuotteen tarina, kuten miten tuote valmistetaan, tai arvotarina, eli miksi jokin tuote on arvokas. [6]
Haastateltavat yritykset ja tanssiryhmät hyödyntävät tarinoita eri tavoin ja osana erilaisia toimintoja. Tero Saarinen Companyssa Mikkosen mukaan hyödynnetään tiettyjä tosiperäisiä tarinoita, jotka ovat selkeästi paketoituja ja mielikuvia luovia. Tarinoita on kerrottu Tero Saarisen urasta ja historiasta sekä ryhmän toiminnasta. Mikkonen kertoo, että he eivät ole lähteneet luomaan tarinaansa bisnesmaailman tapaan esimerkiksi jonkun yrityksen kiteytetyn syntytarinan malliin. Teosten tarinalliset kertomukset toistuvat esitysten yhteydessä pidettävien yleisökeskustelujen osana. Hänen mielestä tarinat näkyvät eniten heidän organisaatiossaan näissä suorissa kohtaamisissa ihmisten kanssa.
”Jossain määrin tarinaa käydään myös uusien työntekijöiden kanssa läpi. Kun tarinat eivät ole meidän tapauksessamme millään tavalla keksittyjä vaan ihan aitoja, ne limittyvät toimintaamme melko orgaanisesti ja tulevat osaksi sitä”, Mikkonen kertoo.
Petra Karvonen kertoo, että heillä ei ole juurikaan tarinoita Routa Companyn näkökulmasta, vaan tarinat näkyvät erityisesti vierailevien esitysten markkinoinnissa. Tarinoilla pyritään kertomaan, miksi teos kannattaisi tulla katsomaan. Routa tiivistää ydinsanomansa sloganiksi: ”Routa tekee onnelliseksi.” Karvonen kertoo myös, että slogan kiteyttää heidän toimintansa tuovan kaikin puolin katsojille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille hyvää meininkiä. Heille on nyt syksyn aikana hankittu myös sukat, joissa on Roudan logo akillesjänteen kohdalla, ja sukkia myydään sellaisella tarinalla, että routa ei pääse paleltamaan akillesjänteitä, kun sukka lämmittää. Lisäksi Karvonen kertoo pitävänsä Roudan kaksoismerkityksestä, ja siksi he leikittelevät sillä paljon.
Santa Park hyödyntää Länkisen mukaan tarinallistamista ja tarinaa yrittäjien tarinoiden kertomiseen ja joulupukin, tonttujen ja ylipäätään elämyksen laadusta kertomiseen. Elämyksen laatua yritetään tarinallistaa vahvasti ruoka-aineiden kautta, koska ruoka-aineet ovat heillä paikallisia, joten niillä kaikilla on tarina. Heillä on myös ydinhenkilöistä ja johtoryhmäläisistä pientä someviestintää ja tarinaa. Niillä kerrotaan, että tällaisia henkilöitä heillä on behind the scenes. Joulutarinoita Santa Parkissa kerrotaan pääasiassa tonttujen näkökulmasta. Heidän toimistaan ja puuhistaan luodaan tarinaa. Lisäksi tarinaa hyödynnetään henkilökunnan koulutuksessa, ja uusi henkilökunta perehdytetään asiakkaiden tarinoihin.
Arctic Ice Cream Factory Oy hyödyntää tarinallistamista oman tuotteensa lähtökohdista kertomiseen. Yritys käyttää paikallisia raaka-aineita, jotka tuovat mukanaan oman tarinansa tuotteisiin. Näihin kuuluvat paikallinen maito, joita lypsetään tutuista lehmistä sekä marjat tutuilta poimijoilta. Yrityksen jäätelöpurkkeihin ja -kippoihin on havainnollistettu jäätelön tekemisen prosessi satumaisen visualisoinnin avulla. Uusille työntekijöille yrityksessä kerrotaan yrityksen tarina ja otetaan prosessiin mukaan alusta alkaen.
”On tärkeää, että kaikki tietävät, missä jäätelöt tehdään. Tämä on niin pieni firma, että kaikki ovat mukana kaikessa ja toiminta on aika läpinäkyvää”, Lavia kertoo.
Lavia sanoo huomaavansa heti särön kokonaistarinassa, kun esimerkiksi jäätelökioskilla joku ei osaa vastata, minkä rotuinen lehmä on lypsänyt maidon. Silloin näkyy, ettei toiminta enää palvele kokonaisuutta.
Kummassakaan tanssiryhmässä tarinallistamista ei hyödynnetä kautta linjan koko brändin läpi. Tarinallistamista halutaan hyödyntää vain valituissa toiminnoissa. Kummallakaan tanssiryhmällä ei ole tavoitteena tarinallistaa koko brändiä läpikotaisin, vaan koetaan, että tarinallistamisen funktio on tukea ilman, että se rajoittaa muuta toimintaa. Santa Parkilla ja Arctic Ice Cream Factorylla taas tarinallistaminen on laajempaa ja eriluonteista. Molemmat toimijat tarinallistavat omaa toimintaa laajasti. Etenkin Santa Parkin toiminnassa näkyy koko brändin läpi leikkautuva tarina Joulupukista, tontuista ja pohjoisesta. Yrityksillä näkyy tarinallistamisessa tuotteiden ympärille luotu maailma, vaikka osa tarinoista perustuukin yrittäjiin ja ne lähtevät heidän tarinoistaan, kun taas tanssiryhmät perustavat tarinansa vahvasti henkilökohtaisiin ja teostensa tarinoihin.
Brändi
Brändillä tarkoitetaan tuotteen, ihmisen, palvelun, maan ja niin edelleen ulkomuotoa sekä persoonaa. Brändi syntyy brändin kohteen herättämistä mielikuvista ja kohteen ominaisuuksista. Käsitteenä se voidaan ymmärtää monella tavalla, koska se on kehittynyt yli sadan vuoden ajan. Nykyään se liitetään pääosin koko brändin kohteen persoonaksi. [7] Brändi on mielikuva, joka syntyy asiakkaalle jostain yrityksestä saamastaan tiedosta, kokemuksesta ja kohtaamisesta. [1]
Haastateltavilta kysyttiin millaisen mielikuvan he haluavat antaa brändistään. Tero Saarinen Companyn brändistä Mikkosen mukaan eri tilanteissa halutaan kertoa eri asioita. Taustalla on vahvana heidän omat arvonsa ja se, miten halutaan toimia, mutta eri tilanteissa halutaan korostaa eri asioita.
”Me edustamme liikelähtöistä tanssia. Jos verrataan tanssimuotoja liikelähtöinen– konseptuaalinen-janalla, niin me olemme siellä liike ja tanssillinen tanssi -päässä. Lisäksi olemme tarkkoja laadusta ja siitä, mitä laitamme ulospäin riippumatta siitä, mitä olemme tekemässä”, Mikkonen kertoo.
Karvonen puolestaan sanoo, että Routa Company haluaa näkyä reiluna ja luotettavana työnantajana ja yhteistyökumppanina. Lisäksi Routa haluaa kertoa toiminnallaan, että he tarjoavat toimivat puitteet, joiden takia kannattaa lähteä kauempaakin esiintymään.
Länkinen kuvailee heidän brändiään Santa Parkissa heidän arvojensa mukaiseksi. Näissä painottuvat aitous ja autenttisuus, paikallisuus, välittäminen sekä huolenpito. Brändi on Santa Park Arctic World, jonka alle on niputettu kaikki eri toiminnot. Lavia taas kertoo Arctic Ice Cream Factoryn brändissä korostuvan kiltteyden ja rehellisyyden.
”Emme suhtaudu asioihin liian vakavasti tai tee asioita kyynärpäätaktiikalla. Meidän koko filosofiamme näkyy kaikessa toiminnassamme. Ehkä se on lähtenyt siitä, että on haluttu luoda sellainen omannäköinen brändi. Se lähtee syntymään meidän persoonistamme ja siitä, minkälaisia tapoja meillä on toimia läpi koko yrityksen”, Lavia toteaa.
Business Oulun Personal Branding for Entrepreneurs -webinaarissa 28.9.2020 Nata Kostenko sanoi puheessaan: ”Whether you like or not, you have a personal brand. The only question is whether you take control of it.” Tämä kuvaa hyvin nykypäivää. Meidän tulisi tiedostaa, että meidät ja yrityksemme sekä erilaiset ryhmät nähdään tietyllä tavalla, halusimme sitä tai emme. [9]
Kaikki haastateltavat kertovat, että he kehittävät omaa brändiään tiedostetusti eteenpäin. Lavian mukaan heille yrityksen kehittämisessä ei ole tärkeintä sen volyymi tai että he kasvaisivat määrällisesti. He haluavat, että yritys kasvaa laadullisesti ja sisällöllisesti sen oman brändin puitteissa. Terhi Mikkonen kertoo Tero Saarinen Companyn brändin kehittämisestä, että sitä tehdään tietoisesti mutta kuitenkin taidelähtöisesti:
”Meillä on kaupalliseen toimijaan verrattavat määrittelyt meidän brändistämme ja ydinviesteistä ja vuositason pääviesteistä. Siinä mielessä brändin kehittämistä tehdään todella tietoisesti. Toki me teemme sitä taidelähtöisesti, emme yleisölähtöisesti. Emme tee sitä, mitä yleisö haluaa vaan teemme jotain ja kommunikoimme siitä yleisölle. Se on perustavanlaatuinen ero, jos verrataan kaupallisiin tai voittoa tavoitteleviin toimijoihin. Heillä logiikka on hyvinkin paljon sitä, että tehdään sitä, mitä markkinat haluavat. Meidän toimintalogiikkamme on siinä mielessä päinvastainen, mutta kun on olemassa tämä tietty sisältö, niin siitä ja meidän organisaatiostamme viestiminen on hyvinkin samanlaista kuin kaupallisella puolella”, Mikkonen toteaa.
Markkinointi
Markkinointi käsitteenä tarkoittaa niitä kaikkia toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan ostopäätökseen. Se perustuu asiakaslähtöisyyteen ja on eri toimintojen kokonaisuus. Markkinointiviestinnän avulla kerrotaan tuotteiden olemassaolosta ja ominaisuuksista. Tavoitteena on saada asiakas kiinnostumaan tuotteesta ja yrityksestä. [10]
”Olen pohtinut, mikä voisi koukuttaa ihmisiä ja sen perusteella miettinyt, mikä voisi kiinnostaa ihmisiä. Sitten olen vaan rohkeasti kysynyt enemmän materiaalia vierailevan teoksen työryhmältä. Niiden perusteella on sitten tehty kampanja someen”, Petra Karvonen kertoo markkinoinnista Routa Companyssa.
Kohtaamme jokaisena päivänä lukemattoman määrän erilaisia markkinointiviestejä ja hyvin harva viesti jättää meille muistijäljen. Markkinointi vaatii rohkeutta erottua muista ja uskallusta tehdä asioita eri tavalla. Voit opiskella markkinointia, mutta usein voi olla hyödyllisempää seurata, miten muut sitä tekevät. Usein yritykset luettelevat arvoikseen samat asiat. Kuluttaja ei näin pysty erottamaan yrityksiä toisistaan. Monet yritykset pyrkivät tekemään asiat samalla tavalla kuin muutkin omalla alalla tekevät, vaikka tärkeintä yritykselle olisi erottua muista yrityksistä. [7]
”Markkinointia toteutamme kaikissa kanavissa. Sosiaalisessa mediassa enemmän kuin muissa, koska meille tulee asiakkaita kaikista maailman maista. Tarinallistaminen näkyy asiakkaillemme kuvina ja viesteinä”, Länkinen kertoo.
Kaikki haastateltavat hyödyntävät markkinoinnissaan vahvasti sosiaalista mediaa ja jokaisella on omat internetsivut käytössä. He haluavat hyödyntää tarinallistamista osana viestintää ja markkinointia, jotta ihmiset saataisiin kiinnostumaan asiasta nopeammin ja syventymään asian äärelle. Jokainen haastateltava näkee tarinallistamisen markkinoinnin osana hieman omalla tavallaan, mutta kaikki ovat sitä mieltä, että tarinat ovat tärkeitä ja niitä olisi hyvä miettiä osana omaa toimintaansa.
Markkinointia ja kaupallisuutta ei ole aina osattu arvostaa Suomessa. Tyypillisesti ei ole nähty sen hyviä puolia ja sitä, mitä kaikkea sen avulla voidaan saavuttaa. [1] Lisa Sounion kirjassa Brändikäs kerrotaan, että ”myynti on monien suomalaisten mielestä rahvaanomaista, ja markkinointi turhia teorioita. Oikeasti markkinointi on myyntiä ja brändäys tuotteen tai palvelun ominaisuuksien kultivointia vaikuttavuudeksi.” [7] Kaikilla aloilla tarvitaan brändäystaitoja, vaikka tarkoituksena ei olisikaan rikastua omalla työllään.
”Me olemme hieman vaatimattomia täällä Suomessa näiden kanssa. Vieraat kuitenkin haluaisivat ostaa sitä, mutta me itse koemme, että se on liian kaupallista, jonka takia ei välttämättä malteta kuunnella vierasta, joka oikeasti haluaisi sitä. Vieraan mielestä se ei ole ollenkaan kaupallista. Hänelle se on nimenomaan muistoja, joita hän haluaa”, Länkinen pohtii.
Brändikäs-kirja mainitsee suomalaisen apurahajärjestelmän kasvattavan omalta osaltaan negatiivista asennetta taidekentällä kaupallisuutta kohtaan. Apurahajärjestelmä on eristänyt taiteilijat ja tieteilijät erilleen asiakaslähtöisistä menetelmistä. Apurahajärjestelmä luo mahdollisuuksia taiteen ja tieteen tekemiselle, mutta apurahoja ei riitä kaikille ammattilaisille. Kaikki ammattilaiset eivät pysty niiden kautta itseään työllistämään. [7]
Tarinallistamisen hyödyntäminen
Kaikki haastateltavat kertoivat, että he pystyisivät hyödyntämään tarinallistamista omassa toiminnassaan nykyistä enemmän. Länkisen mielestä etenkin jälkimarkkinointia ja tarinallistamista pitäisi tehdä entistä paremmin. Lavia puolestaan kertoo, että tarinallistamisessa on aivan rajattomat mahdollisuudet. Siihen vain vaikuttaa se, mitä arjessa ehtii tehdä. Karvonen kokee, että myös Routa Companyssa voitaisiin hyödyntää tarinallistamista ja tarinoita enemmän. Hän uskoo, että tulevaisuudessa tarinallistaminen heillä tulee kasvamaan ja sitä tullaan hyödyntämään laajemmin.
”[S]uomalaiset ovat vähän liian ujoja. Ajatellaan, että tämmöistä pientä ollaan nyt tässä kapisteltu. Tämä on tämmöistä ja tämä on niin tavallista meillä. Tämä on sitä ja tämä on tätä. Vähän sellainen vähättelymeininki koko ajan. Näin ei pitäisi ajatella, vaan enemmän niin sanotusti Amerikka-meininkiin”, Länkinen vastaa kysyttäessä, voisivatko muut yritykset tai tanssiryhmät hyödyntää tarinallistamista laajemmin.
Tanssiorganisaatiot kommentoivat tarinallistamisen hyödyntämistä tanssin kentällä. Mikkosen mielestä tarinallistamista voitaisiin hyödyntää Suomessa enemmän tanssiryhmien parissa, vaikka he eivät ole siinä millään tavalla poikkeuksellisia. Hän lisää, että Suomessa on monta tanssiryhmää, jotka ovat miettineet tarinallistamista ja tarinoita todella pitkälle.
”En voi tarkasti sanoa, että olisin kartalla, missä olisin nähnyt sitä, mutta kaikkea en ole nähnyt. Tarinallistamista voitaisiin varmasti Suomessa tanssiryhmien keskuudessa hyödyntää enemmänkin”, Karvonen kertoo.
Kukaan haastateltavista ei kokenut, että tarinallistamisesta olisi suoranaisesti jotain haittoja. Lavia kertoo, että haittoja ei ole, kun me pyrimme tuomaan tätä taustaa hyvin läpinäkyvästi esille:
”Tarinallistaminen luo meille imagoa. Sosiaalisen median aikakautena pitää olla tarkkana, että se valittu viestinnän ja tarinan linja on harkittu. Viitekehys voi herkästi mennä rikki. Me olemme elävä satu, ja sen sadun viitekehyksessä pitää pysyä tai satu menee pilalle”, Länkinen varoitteli.
Tanssiorganisaatiot kokivat, että heidän tarinallistamisensa ei sido heitä millään tavalla, koska tarinallistaminen ei ole koko brändin läpileikkaavaa.
”Me ei olla tarinallistamista päälle liimattu tai sinänsä sidottu mitään tekemistämme siihen. En koe, että siitä olisi millään tavalla haittaa, koska se ei rajoita meidän tekemistämme millään tavalla. Tarinallistaminen on lähtenyt hyvin orgaanisesti. Alusta asti on ollut niitä tiettyjä asioita, joita on kerrottu, ja sitten siihen on vain rakennettu päälle ja on syntynyt uusia sivujuonteita. Se ei kahlitse tai tunnu siltä, että oltaisiin jonkun tietyn asian vankeja”, Mikkonen toteaa.
Tarinan luomia hyötyjä ovat ihmisten huomion kaappaaminen, kiinnostuksen ja tunnesiteen syntyminen, luottamuksen herääminen, riskin tunnun väheneminen, tuotteen hyötyjen selkeytyminen ja ihmisten sitouttaminen toimintaan. Lisäksi tarinamuodossa asiat sisäistetään, opitaan ja muistetaan paremmin. [1] Karvosen mukaan tarinallistamisesta on ollut eniten hyötyä heidän päätoiminnalleen eli esityksille. Tarinallistamisen kautta ihmiset tietävät, mitä he ovat tulossa katsomaan. Koska suurimmasta osasta teoksia on vain yksi tai kaksi näytöstä, ihmisten kokemuksia ja teosten taustoja tulee avata jo ennakkovaiheessa.
Tarina saa meidät samaistumaan, vakuuttumaan ja muuttamaan asenteitamme. Syynä tähän on, että samaistumme esimerkiksi tarinan päähenkilöön. Tunnemme, miten hän kokee asiat, ja näin asenteemmekin pystyy muuttumaan kyseistä henkilöä kohtaan. Samaistumalla toisen ihmisen elämään tai asioihin pystymme ymmärtämään paremmin, mitä toinen ihminen kokee tai miten asian voi ymmärtää toisellakin tavalla. [1]
”Jo ennen kuin Terolla oli ketään tuotannollista ihmistä töistä, hänellä on ollut ajatus siitä, miten hän kertoo itsestään, ryhmästä ja teoksista. Tuollainen näkemyksellisyys on semmoista, mikä erottaa, ketkä jäävät mieleen ja ketkä eivät. Tässä pirstaloituneiden mediakenttien ja valtavan tietotulvan sekä mahdollisuuksien maailmassa se vain on niin, että jos sinun oma viestisi on kirkas ja tarina kiinnostava ja tunteita herättävä, niin se jää mieleen paremmin kuin sen kaverin, jolla on vähän paletti levällään, vaikka hänellä olisikin kiinnostavia sisältöjä”, Mikkonen kertoo.
Tärkeä asia yrityksen tai tanssiryhmän toiminnan kannalta on, että kokemukset, asiakassuhteet, mielikuvat ja tarinat voivat olla ainoa kannattava keino erottautua kilpailijoista hinnan lisäksi. Pelkkä hyvä tuote ei riitä nykypäivänä, koska tuote ei osaa myydä itse itseään. Kilpailu markkinoilla on kovaa, ja kaikki hyvät käytettävät ominaisuudet kopioidaan kilpailijoilta. Usein ainoaksi keinoksi erottautua jää tuotteen hinta. Tämä johtaa siihen, että tuotteiden elinkaaret ja tuotteesta saatava voitto pienenevät. Paras keino erottautua muista on omalla toiminnallaan todistaa jatkuvasti, että yrityksen tarina on paikkaansa pitävä. [1]
Muista erottumisen lisäksi tarinat tarjoavat asiakkaille aineetonta arvoa. Olisi hyvä huomioida kaikki tarinankerronnan ulottuvuudet ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Ulottuvuuksia ovat asiakkaiden sisäiset tarinat, joita he kertovat itsestään, yrityksen kertomat tarinat sekä tarinat, joita asiakas kertoo yrityksestä eteenpäin omalle lähipiirilleen. On todella tärkeää tuntea kohderyhmä, jolle tarinat osoitetaan. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että ihmiset luottavat eniten tuttujen ihmisten suosituksiin, joten asiakaskokemusten tulee olla hyviä ja asiakkaiden ennakko-odotukset tulee ylittää. [1]
Miksi tarinallistaminen, markkinointi ja brändi ovat tärkeitä?
”Tarinat heijastelevat syvimpiä tunteitamme ja puhuttelevat meitä” [6]. Tanssissa tarinaa on hyödynnetty iän kaiken teosten luomisen osana. Tanssilla on kerrottu tarinoita ja tapahtumien kulkua. Tarinat ovat voimakkaita, joten miksi emme siis hyödyntäisi niitä osana omaa toimintaamme. Jos voimme saada tällaisen hyödyn jostain, niin kannattaisihan se hyödyntää. Voitaisiinko tarinallistamisen avulla avata tanssin kentällä meidän silmiämme enemmän siihen, että markkinoinnin ja brändäyksen tehtävä on auttaa meitä tulemaan nähdyksi ja näkymään?
”Tarinat herättävät tunteita, ja tunteet herättävät muistijälkiä. Jotta voi muistaa jotain, sen on pitänyt herättää jokin tunne, ja tunteen syntymiseen auttaa, että se informaatio on paketoitu jotenkin tehoavaan muotoon. Mitä henkilökohtaisempi tai yllättävämpi se paketti on, sitä paremmin se jää mieleen ja sitä enemmän se herättää tunteita”, Mikkonen toteaa.
Länkinen kertoo, että brändin luominen on pitkää ja hidasta, ja sen kanssa pitää olla sitkeä. Markkinointi on hieman nopeampitempoista, ja siinä voi olla erilaisia tarinoita eri aikaan vuodesta. Brändi ja markkinointi molemmat tähtäävät myynnin edistämiseen ja huomion herättämiseen. [7] Jos kukaan ei tiedä toiminnastamme mitään, niin mistä saamme yleisöä tai asiakkaita? Meidän tulisi muuttaa suhtautumistamme myönteisemmäksi markkinointia ja brändäystä kohtaan, koska ne ovat työkaluja, jotka auttavat meitä tekemään työtämme isommalla volyymilla.
Länkisen mukaan pienikin tarina voi olla iso tarina, koska isommat asiat koostuvat pienistä elementeistä ja palasista. Kaikkien kertomiemme tarinoiden ei tarvitse olla suuria, koska suuretkin tarinat muodostuvat pienistä palasista, jotka kasvattavat yrityksen, organisaation, tanssiryhmän tai ihmisen tarinaa pikkuhiljaa pala palalta.
Tarinallistamisesta on niin paljon hyötyjä, että kaikkien kannattaisi ainakin kokeilla sitä. Haastattelujen perusteella tärkeintä ei ole koko brändin läpileikkaava eheä tarinallistaminen vaan niiden asioiden tunnistaminen, joissa juuri tietylle yrittäjälle tai yritykselle tarinallistamisesta olisi hyötyä. Tarinallistamisella pystytään kertomaan tositarinoita ja olemaan rehellisiä omasta toiminnasta. Sen tarkoitus ei ole värittää omaa toimintaa paremman näköiseksi vaan näyttää rehellisesti, mistä ihmisessä, toiminnassa, palvelussa tai tuotteessa on kyse. Rehellisyys on tärkeää, jotta tarina välittyy asiakkaalle eheänä ja uskottavana.
Terävä Lotta, tanssija, tanssinopettaja
opiskelija Kulttuurituottaminen ja luova talous (YAMK)
Hoppu Petri, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö
Lähteet
[1] Rauhala, M. & Vikström, T. 2014. Storytelling työkaluna. Vaikuta Tarinoilla Bisneksessä. Helsinki: Talentum Media.
[2] Terhi Mikkosen haastattelu 03.11.2020. Lotta Terävän hallussa.
[3] Petra Karvosen haastattelu 15.10.2020. Lotta Terävän hallussa.
[4] Ilkka Länkisen haastattelu 19.10.2020. Lotta Terävän hallussa.
[5] Anna-Riikka Lavian haastattelu 27.10.2020. Aineisto Lotta Terävän hallussa.
[6] Kalliomäki, A. 2014. Tarinallistaminen. Palvelukokemuksen punainen lanka. Helsinki: Talentum Media.
[7] Sounio, Lisa 2010. Brändikäs. Helsinki: Talentum Media.
[8] Tarina-akatemia. 2020. Mitä on brändin tarinallistaminen? Hakupäivä 11.12.2020. https://www.tarina-akatemia.fi/tarinan-voima-blogi/2016/3/8/7a936pdv7ued38rjogxb9weokzilm9
[9] Kostenko N. 2020. Personal Branding for Entrepreneurs. Business Oulu. Webinaari 28.9.2020.
[10] Osaava yrittäjä 2020. Mitä markkinointi on? Hakupäivä 1.10.2020. http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/mitae-markkinointi-on
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.