Leikkaussaleissa käytetään röntgensäteilyä päivittäin. Leikkaukset, joissa röntgensäteilyä tarvitaan, ovat yhä monimutkaisempia ja edellyttävät säteilysuojelun perustoimintatapojen noudattamista. Säteilylaissa määritellään työperäisen säteilyaltistuksen annosrajat ja henkilökohtainen annosmittaus. Siksi säteilysuojelun keskeisten perustoimintatapojen tunteminen on tärkeää moniammatillisen leikkaussalihenkilökunnan työturvallisuuden kannalta.
Tässä artikkelissa kuvataan tekijöitä ja toimintatapoja, jotka vaikuttavat henkilökunnan säteilyaltistukseen leikkaussalissa [1] ja ovat moniammatillisen leikkaussalihenkilökunnan työturvallisuuden kannalta olennaisia (kuva 1). Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sisältäen viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistut artikkelit.
Säteilyn käytön perustoimintatavat
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan säteilysuojelun perustoimintatavat toteutuvat, kun leikkaussaleissa käytetetään läpivalaisua (kuva 2). Lähes kaikissa tutkimuksissa todettiin etäisyyden olevan tärkein säteilyaltistuksen vähentäjä (esim. [2] [3]). Useassa tutkimuksessa todettiin myös, että oikein käytetyt henkilökohtaiset säteilysuojat vähentävät merkittävästi henkilökunnan säteilyaltistusta (esim. [2] [4]).
Kirjallisuuskatsauksen avulla löytyi tutkimuksia, joissa selvitettiin liikuteltavan läpivalaisulaitteen eli C-kaaren teknisten ominaisuuksien vaikutusta henkilökunnan säteilyaltistukseen. Kuva-alan kollimoinnilla eli pienentämisellä voidaan pienentää kirurgin saamaa säteilyannosta 35 %, mutta samalla pienenee myös kirurgin mahdollisuus tarkastella kohdetta [5].
Putkijännitteen eli kV:n nostaminen puolestaan lisää henkilökunnan säteilyannosta, koska se lisää röntgensäteiden tunkeutumistehoa ja sirontasäteilyä potilaan ympärillä [6]. Jatkuva läpivalaisu aiheuttaa suurta säteilyannosta sekä potilaalle että henkilökunnalle, mutta säteilyn pulssauksella eli katkaisulla molempien säteilyannosta saadaan vähennettyä. [5]
Säteilyn käytön ammattilaiset tuntevat edellä olevat säteilyn käytön perustoimintatavat. Leikkaussalissa työskentelee kuitenkin myös sairaanhoitajia, eri alojen erikoislääkäreitä ja lääkintävahtimestareita, joiden tieto säteilyn käyttäytymisestä voi olla puutteellista. On tärkeää, että jokainen leikkaussalissa työskentelevä ymmärtää säteilyn käytön perustoimintatapojen noudattamisen suuren käytännön merkityksen työntekijöiden säteilyaltistuksen vähentämisessä.
Uusia näkökulmia säteilyaltistuksen vähentämiseksi
Kirjallisuuskatsauksen avulla löytyi tutkimuksia myös uusista näkökulmista henkilökunnan säteilyaltistuksen vähentämiseksi. Stirton ym. tutkimuksessa selvisi, että yhteisten termien puute C-kaaren liikkeissä aiheuttaa leikkausten aikana sekaannuksia, jotka johtavat potilaan ja henkilökunnan ylimääräiseen säteilyaltistukseen [7].
Leikkaussalin rakenteellisilla ominaisuuksilla näytti olevan myös vaikutusta henkilökunnan säteilyaltistuksen määrään. Delgado-Lopézin ym. tutkimuksessa selvitettiin leikkaussaliuudistuksen vaikutusta henkilökunnan säteilyaltistukseen. Tutkimuksessa leikkaussali muutettiin neliön muotoisesta suorakaiteen muotoiseksi, ja seiniin asennettiin käännettäviä lyijysuojia. Muutoksen jälkeen henkilökunnan säteilyannokset pienenivät, koska etäisyyden hyödyntäminen säteilynkäyttötilanteissa mahdollistui. [8]
Leikkauspöydän kiinteät lyijysuojat tulee suunnitella niin, että ne ovat helposti käytettävissä molemmin puolin pöytää. Jos kiinteät lyijysuojat ovat epäkäytännölliset tai vaikeuttavat työskentelyä, ne jäävät helposti käyttämättä. Jos suojia ei käytetä asianmukaisesti, nousee myös henkilökunnan säteilyaltistus. [9] [8]
Säteilysuojelun perusperiaatteet toteutuvat leikkaussalissa
Röntgensäteilyä hyödyntävien laitteiden teknisillä ominaisuuksilla on suuri vaikutus koko leikkaussalin henkilökunnan säteilyaltistukseen. Tämän vuoksi säteilyä käyttävän tulisi tuntea, miten säteilyaltistus voidaan pitää mahdollisimman alhaisena hyödyntäen röntgenlaitteiden teknisiä ominaisuuksia ja yhteisiä toimintatapoja. Henkilökunnalla tulee olla myös ajantasaiset tiedot siitä, miten henkilökunta voi itse vähentää säteilyaltistustaan.
Röntgensäteilyä hyödyntävien laitteiden kehitys on jatkuvaa. Uusia keksintöjä ja uudistuksia tulee nopeasti ja niiden vaikutuksista säteilyaltistukseen tarvitaan jatkuvaa tutkimusta leikkaussalihenkilökunnan säteilyaltistuksen pitämiseksi mahdollisimman pienenä.
Sarjanoja Mervi, röntgenhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Petäjäjärvi Hanna, röntgenhoitajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Holmström Anneli, tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jussila Aino-Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Sarjanoja, M. & Petäjäjärvi, H. 2021. Henkilökunnan säteilyaltistus leikkaussalissa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057010
Lähteet
[1] Stahl, C., Meisinger, Q., Andre, M., Kinney, T. & Newton, I. 2016. Radiation Risk to the Fluoroscopy Operator and Staff. American Journal of Roentgenology 207 (4), 737–744. Hakupäivä 15.1.2021. https://doi.org/10.2214/ajr.16.16555
[2] Puckett, Y. & Nappe, T. 2021. Ionizing radiation. StatPearls Publishing, Treasure Island (FL). Hakupäivä 28.5.2021. https://europepmc.org/article/NBK/nbk534237
[3] Serna Santos, J., Uusi-Simola, J., Kaasalainen, T., Aho, P. & Venermo, M. 2020. Radiation doses to staff in a hybrid operating room: an anthropomorpic phantom study with active electronic dosimeters. European Journal of Vascular and Endovascular Surgery 59 (4), 654–660. Hakupäivä 15.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.ejvs.2020.01.018
[4] Perisinakis, K., Solomou, G., Stratakis, J. & Damilakis, J. 2016. Data and methods to access occupational exposure to personnel involved in cardiac catheterization procedures. Physica Medica 32 (2), 386–392. Hakupäivä 14.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.ejmp.2016.02.006
[5] Yamashita, K., Higashino, K., Hayashi, H., Hayashi, F., Fukui, Y. & Sairyo, K. 2017. Pulsation and Collimation During Fluoroscopy to Decrease Radiation. A Cadaver Study. JBJS Open Access 2 (4), e0039. Hakupäivä 15.1.2021. https://dx.doi.org/10.2106%2FJBJS.OA.17.00039
[6] Lakhwani, O.P., Dalal, V., Jindal, M. & Nagala, A. 2019. Radiation protection and standardization. Journal of Clinical Orthopaedics and Trauma 10 (4), 738–743. Hakupäivä 15.1.2021. https://dx.doi.org/10.1016%2Fj.jcot.2018.08.010
[7] Stirton, J., Savage, A., Pally, E., Kreder, H. & Mooney, M. 2019. A Standard Universal C-arm Language: Assessing its Need and its Likelihood of Acceptance. Journal of Orthopaedics 16 (1), 61–63. Hakupäivä 15.1.2021. https://doi.org/10.1016/j.jor.2018.12.003
[8] Delgado-López, P., Sánchez-Jiménez, J., Herrero-Gutiérrez, A., Inclán-Cuesta, M., Corrales Garcia, E., Martin-Alonso, J., Galacho-Harriero, A. & Rodriguez-Salazar, A. 2018. Radiation Protection Measures: Implications on the Design of Neurosurgery Operating Rooms. Neurocirugia 29 (4), 187–200. Hakupäivä 14.1.2021. http://dx.doi.org/10.1016/j.neucie.2018.02.003
[9] Park, S., Ko, M., Park, Y., Yun, J., Byun, H. & Park, S. 2020. A new shielding curtain for protection of intraoperative radiation during minimally invasive spine surgery. Neurospine 17 (1), 288–293. Hakupäivä 15.1.2021. https://doi.org/10.14245/ns.1938282.141
