Tanssiiko tämän päivän tuottaja TikTokissa? Kuinka visuaalisen ja esittävän taiteen organisaatiot pystyvät pitämään nuoret kiinnostuneina kouluvierailun jälkeenkin?

Takaisin kokoomateoksen etusivulle

Taide- ja kulttuurivierailut ovat kuuluneet koulujen opetusohjelmaan vuosikymmenten ajan. Vierailut eivät kuitenkaan usein herätä nuorten keskuudessa pysyvää kiinnostusta taidelaitoksia kohtaan. Sosiaalisen median ilmiöiden hyödyntäminen voisi tarjota mahdollisuuksia nuorten kiinnostuksen lisäämiseen, mutta merkittävän näkyvyyden saavuttaminen on haasteellista.

Artikkeli käsittelee keinoja, joiden avulla nuorten kiinnostus taiteeseen saataisiin heräämään ja pysymään taidelaitosvierailujen jälkeen. Tavoitteena on kartoittaa mahdollisuuksia tehdä taiteen ja kulttuurin kokemuksista enemmän kuin vain pakollinen osa koulujen opetusta. Erityinen huomio kohdistuu sosiaalisen median kanavaan TikTok: miten se voisi toimia kulttuurituottajan työvälineenä ja mitä vaatii sen ottaminen haltuun osaksi taidelaitoksen yleisötyötä. Tarkastelun kohteena on TikTok suhteessa Pohjoisen valokuvakeskuksen ja Tanssiteatteri Minimin toimintaan. Näkökulmia tähän on haettu haastattelemalla nuoria Oulussa ja Kuopiossa.

Kouluikäiset ja koululaisryhmät ovat yksi merkittävä asiakasryhmä taidelaitoksille. Koululaisvierailut ovat Pohjoisen valokuvakeskuksen ainoa keino tavoittaa nuoria tällä hetkellä. Tanssiteatteri Minimillä koululaisryhmät ovat merkittävä asiakasryhmä, kun otetaan huomioon Taidetestaajat-hankkeen kautta tulevat koululaiset. Ilman hanketta koululaisryhmiä on ollut hankala saada esityksiin sen jälkeen, kun Opetushallitus päivitti ohjettaan perusopetuksen maksuttomuudesta vuonna 2019.

Yleisötyö tarjoaa keinoja taiteen houkuttelevuuden kehittämiseksi. Yleisötyö ei ole yksiselitteinen käsite, vaan sillä voidaan viitata moniin eri tapoihin, joilla edistetään taiteen lähestyttävyyttä. Yleisötyö tarkoittaa esimerkiksi koululaisten kanssa tehtävää yleisökasvatusta, jota englannin kielessä kuvaa termi audience education. Taiteen viemistä ihmisten keskuuteen puolestaan kuvataan englannissa termeillä outreach ja community programme. [1]

Kirsi Hurmerinta nostaa omassa tutkimuksessaan esille sen, kuinka museolehtorin työ on osa suurempaa yleisötyön kokonaisuutta, jossa huomioidaan eri ryhmät ja korostetaan saavutettavuutta. Ensimmäiset museolehtorit aloittivat työnsä 1970-luvulla, jolloin myös erityinen opetustoiminnan markkinointi kouluille aloitettiin. Nykyisin opastukset ovat arkipäivää ja osa vakiintunutta yleisötoimintaa. Hurmerinnan mukaan museopedagogin työnkuva on pysynyt hyvinkin samana vuodesta 1988 lähtien. Hurmerinta liittää museopedagogin työn PR-henkilöön, joka toimii museon käyntikorttina. Museopedagogin tehtävä on tehdä museovierailusta kävijöille miellyttävä kokemus ja tavoitteena on saada kävijä vierailemaan museossa myös uudestaan. [2]

Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke toimii esimerkkinä, jossa taidevierailu on suunniteltu täysin nuorille. Suomen kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama hanke on mahdollistanut koko Suomen kahdeksasluokkalaisille käynnin kahdessa taide-esityksessä, -museossa tai muussa kulttuuritapahtumassa vuodesta 2017 alkaen. Nimensä mukaisesti kasiluokkalaiset testaavat taidetta antamalla palautetta taidekokemuksesta. Taidevierailuun kuuluu lisäksi etko- ja jatkotyöskentely. Pääasiassa on koettu, että etko- ja jatkotyöskentely madaltavat kynnystä taiteen kokemiseen ja siihen liittyviä ennakko-oletuksia. Onnistunut taidevierailu hankkeen puitteissa on kannustanut osaa nuorista vierailemaan taidelaitoksissa vapaa-ajallaankin. [3]

Ilmiö nimeltä TikTok

Sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä viestintäkanavista kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin organisaatioiden viestintäbudjetit ovat yleensä vaatimattomia, ja markkinoinnissa onkin usein välttämätöntä keskittyä maksullisen näkyvyyden sijaan hakemaan orgaanista näkyvyyttä, mikä on mahdollista nimenomaan sosiaalisen median kautta. TikTok on noussut lyhyen ajan sisällä erityisesti nuorten keskuudessa tärkeäksi sosiaalisen median kanavaksi, joten nuorten kiinnostuksen herättämisen ja nuorten parissa tehtävän yleisötyön kannalta taidelaitosten tulisi tuoda itseään siellä esille.

Meltwaterin webinaarissa Tiina Raittinen ja Anette Vierimaa keskustelevat TikTokista niin sovelluksena kuin ilmiönäkin. Heidän mukaansa TikTok tuo yhteen Instagramin ja Youtuben parhaat puolet. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljännellä TikTok-sovellus ladattiin 315 miljoonaa kertaa mikä on enemmän kuin minkään sovelluksen lataus tähän mennessä vuosineljänneksen aikana. TikTokissa on myös 800 miljoonaa aktiivista käyttäjää. TikTok-sovellusta käytetään keskimäärin 52 minuuttia päivässä, mikä on suurin piirtein saman verran kuin Instagramia. [4] [5]

Keväällä 2020 TikTok oli siis maailman kuudenneksi suosituin sosiaalisen median alusta. TikTok on profiloitunut nuorten käyttäjien alustaksi ja sen käyttäjistä 66 % onkin alle 30-vuotiaita. Videot ovat 15–60 sekunnin mittaisia. Ensisijaisesti ne ovat hauskoja, hupsuja ja eloisia, eikä videoissa oteta itseä liian vakavasti. Nämä seikat vetoavat nuoriin. Monet TikTokista alun perin lähteneet ilmiöt ovat alkaneet levitä myös muihin sosiaalisen median kanaviin, esimerkiksi Reels-toiminto Instagramissa. [5]

TikTok maailman taidelaitoksissa

Maailmalla nimekkäät taide- ja kulttuurilaitokset ovat ottaneet TikTokin käyttöönsä. Muutamina esimerkkeinä toimivat American Ballet Theatre New Yorkissa Yhdysvalloissa, The Royal Opera and Ballet ja The Museum of London Isossa-Britanniassa, Ballet Company Gyor Unkarissa sekä Uffizi Galleria Firenzessä Italiassa. [5] [6]

Uffizi Galleria otti käyttöönsä TikTok-tilin keväällä 2020 muuttaakseen pölyttynyttä renessanssin aikaista imagoaan sellaiseksi, että se kiinnostaisi nykypäivän italialaisia nuoria. Marraskuussa 2020 Uffizilla oli jo 60 000 seuraajaa. Uffizin TikTok-tilinomistaja Ilde Forgione kertoo The New York Postin haastattelussa, kuinka joskus täytyy antaa toisenlainen näkökulma taiteesta: sellainen, joka kertoo taiteen olevan mielenkiintoista eikä tylsää. Uffizi päätyi avaamaan tilin TikTokiin, sillä se houkuttelee enemmän nuoria kuin Facebook, Twitter tai Instagram. Forgione on iältään 35-vuotias. Haasteena hänellä oli löytää oikea sävy julkaisuille nuorten suosimaan TikTokiin. Ratkaisuna hän konsultoi 20- ja 22-vuotiaita serkkujaan. Samoin hänen kollegansa kysyivät alaikäisten lastensa mielipidettä julkaisujen toteutuksesta ja aiheista. Forgionen toiveena on, että nuoret intoutuvat vierailemaan Uffizissa ja kuvaamaan paikan päällä omaa TikTok-materiaalia. [6]

Nuorten näkökulma TikTok-sisältöihin

Haastattelujen kohderyhmäksi valikoituivat 13-vuotiaat nuoret. TikTok suosittelee sovelluksen käyttöä yli 13-vuotiaille. [7] Kuopiossa haastateltavina oli kolme 13-vuotiasta tanssinharrastajaa. Pienryhmähaastattelulla heiltä kyseltiin TikTokin käytöstä ja mielipidettä, olisiko hyvä idea, jos Tanssiteatteri Minimi avaisi tilin sovelluksessa. [8] Oulussa haastateltavina oli neljä eri taustaista 13-vuotiasta ja haastattelu toteutettiin puhelinhaastatteluna. [9]

Kysymysten avulla kartoitettiin varsinkin sitä, millaista sisältöä tanssiteatterin ja valokuvakeskuksen kaltaiset kulttuurilaitokset voisivat tuottaa TikTok-sovelluksen kautta. Oulussa haastatelluista 13-vuotiaista kaikki neljä käyttivät sovellusta mutta eivät tuottaneet sinne sisältöä. Kaikki olivat päätyneet lataamaan sovelluksen kavereiden mukana.

Yhteisesti nuoret korostivat videoiden hauskuutta tärkeimpänä asiana TikTok-videoiden sisällössä. Nuoret seuraavat aktiivisesti TikTok-algoritmin luomaa kohdennettua virtaa, joka muotoutuu käyttäjän tykkäysten mukaan. Käyttäjät lähtivät seuraamaan tiettyjä tilejä hyvin harvoin. Hauskoiksi videoiksi koettiin huumorivideot ja videot, joissa tehtiin uhkarohkeita asioita. Videon tekijän iällä ei heidän mukaansa ollut mitään väliä, vaan sisältö ratkaisee. Yksittäisiä hyviä videoita oli haastava muistaa, mikäli niitä ei päässyt katsomaan tallennetuista videoista.

Kuopiossa haastateltavilla oli hyvin samankaltaisia vastauksia. Heistä kaikki kolme olivat käyttäneet TikTokia, joskin yksi heistä oli poistanut sovelluksen siihen liittyneiden nettikiusaamisuutisten ja epäasiallisen sisällön vuoksi. Haastattelussa kyseinen nuori vertasi kokemuksiaan aikaan, jolloin hän oli TikTokin käyttäjä.

Kimmokkeena sovelluksen lataamiselle toimi kuopiolaisillakin haastateltavilla joko ystävän tai perheenjäsenen esimerkki. Etenkin tanssivideoiden katsominen ja tanssien tekeminen innostivat lataamaan sovelluksen. Nuorten mukaan aikuisista voi saada hyvää viihdykettä, sillä heistä huomasi, että he käyttivät TikTokia eri tavalla kuin he. Toisinaan aikuisten videoita katsellessa päällimmäisenä tunteena oli myötähäpeä. Vastanneiden nuorten oli helpompi samaistua materiaaliin, joka oli nuorten tuottamaa.

Oululaisista nuorista kaksi neljästä haastateltavasta tunsi Kulttuuritalo Valveen, jossa Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria sijaitsee. Nämä kaksi olivat tietämättään vierailleet galleriassa Valveen sisällä. Nuoret kannustivat ehdottomasti oman henkilökohtaisen tilin avaamiseen organisaatiotilin sijaan, ja neuvona oli olla oma itsensä sekä tehdä hauskoja, aitoja juttuja.

Kaikki kolme kuopiolaista tanssijaa olivat kuulleet Tanssiteatteri Minimistä, mutta heillä ei ollut tarkempaa tietoa Minimistä toimijana. Tanssiteatterin oman TikTok-tilin avaaminen sai vahvaa kannatusta, koska tanssi teemana on niin iso osa TikTok-kulttuuria. Kaksi kolmesta vastaajasta mainitsi, että useampi teatteri oli jo avannut tilin sovellukseen, joten heidän mielestään tuntui luontevalta, että myös Minimi tekisi näin.

Kiinnostavaksi tanssimateriaaliksi koettiin street-tanssi, nykytanssi ja baletti. Vastaajista oli hienoa nähdä taitoja ja saada motivaatiota omaan harjoitteluun. Myös tanssin opetusvideoita pidettiin hyvänä ideana.

Lopputulema

Yhteenvetona voidaan todeta, että yleisötyön kannalta tämän päivän tuottajan kannattaa olla TikTokissa, mutta se ei välttämättä tarkoita tanssimista. TikTokin merkitys yleisötyössä on se, että sen avulla voi suunnitelmallisesti raikastaa organisaation tai sen työntekijöiden julkikuvaa.

TikTok on selkeästi merkittävä ja laajeneva sosiaalisen median kanava. Kysymykseksi jää kuitenkin, muistavatko käyttäjät näkemistään videoista mitään. Sisällön täytyy olla todella huomiota herättävää, jotta se jää mieleen, ja sisällön tuottamiseen täytyy kussakin organisaatiossa resursoida aikaa. Osaa nuorista kiinnostaa muiden nuorten tuottama materiaali, joten voi olla syytä pohtia mahdollisuutta palkata nuoria organisaation TikTok-tilin sisällöntuottajiksi.

Tärkeää videoissa on hyvä musiikki, joka TikTokissa on parhaillaan suosiossa. On hyvä heittäytyä hetkessä oleviin trendeihin, mutta myös käyttää TikTokin viimeisimpiä virtauksia aidosti omissa julkaisuissa. Aallonharjalla tulee olla tarpeeksi ajoissa, sillä jossain vaiheessa tietystä trendistä tulee ylitarjontaa, eikä se enää kiinnosta.

Haasteet ja DIY (Do It Yourself) -julkaisut ovat merkittävässä osassa TikTokin tarjontaa. Tanssiorganisaatiot ovat erinomaisessa asemassa, sillä TikTokin suosituimpia sisältöjä ovat juuri tanssivideot ja erilaiset tanssihaasteet. TikTok on selkeästi koukuttavaa ajanvietettä etenkin nuorille käyttäjille, joten organisaatioiden videoiden tulisi saada itsensä mukaan sen algoritmin syöttöön.

Jyrkäs Taija, taide- ja kulttuurialan tuottaja
Pohjoisen valokuvakeskus

Torkko-Muñoz Virva, tanssitaiteilija ja tanssipedagogi
Tanssiteatteri Mimimi, Taidelukio Lumit

Hoppu Petri, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Lähteet

[1] Kirsi, K. 2007. Tietäen ja tanssien. Yleisötyön moninaiset mahdollisuudet. Teoksessa R. Ojala & K. Takala (toim.) Zodiak – Uuden tanssin tähden. Helsinki: Like, 172–180.

[2] Hurmerinta, K. 2016. Museossa lapsikin on asiakas, Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut. Turun yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.5.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604199920

[3] Waronen, A. (toim.) 2020. Menisitkö uudelleen? Kasiluokkalaiset taidetta testaamassa. Suomen kulttuurirahasto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Svenska kulturfonden. Hakupäivä 11.5.2021. https://taidetestaajat.fi/liitetiedostot/taidetestaajat_FI_168x240mm_WEB_16.09.2020.pdf

[4] Meltwater. 2020. TikTok – Nuorten tanssivideoista hallitsevaksi mediaksi. Webinaari. Hakupäivä 4.12.2020. https://www.meltwater.com/fi/resources/tiktok-tanssivideoista-hallitsevaksi-mediaksi/thank-you

[5] Fyfe, K. 2020. Unlocking the power of TikTok for your arts and culture organisation. After Digital. Blogi 16.4.2020. Hakupäivä 1.11.2020. https://afterdigital.co.uk/blog/tiktok-arts-and-culture/

[6] Marshall, A. 2020. As Museums Get on TikTok, the Uffizi Is an Unlikely Class Clown. The New York Times 24.6.2020. Hakupäivä 1.11.2020. https://www.nytimes.com/2020/06/24/arts/design/uffizi-museums-tiktok.html

[7] Tik Tok! Hakupäivä 7.11.2020. https://support.tiktok.com/en/privacy-safety/for-parents-en

[8] Anonyymit 13-vuotiaat kuopiolaiset nuoret. Haastattelu TikTokin käytöstä 8.11.2020. Virva Torkko-Muñozin hallussa.

[9] Anonyymit 13-vuotiaat oululaiset nuoret. Haastattelu TikTokin käytöstä 4.11.2020. Taija Jyrkäksen hallussa.