Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. ”AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön” -hankkeen päätyttyä vastuu kyselystä ja alumniyhteistyöstä siirtyy entistä enemmän jokaisen korkeakoulun omalle vastuulle. Tätä työtä tukemaan on muodostettu uraseuranta- ja alumnitoimijoiden verkostot, joissa on edustus kaikista ammattikorkeakouluista.

Valokuvassa ihmisiä ja heidän välillä langasta punottu verkko.
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen toteuttajat yhteistyössä verkostoa rakentamassa (kuva: Arja Räinä-Räisänen)

Rahoituskaudella 2017–2020 korkeakouluista valmistuneiden työllisyyttä mitattiin työllistyneiden määrällä. Määrällinen mittari ei kuitenkaan kertonut sitä, millaisiin tehtäviin valmistuneet ovat työllistyneet, työskentelevätkö he koulutustaan vastaavalla alalla, minkälainen on heidän urakehityksensä ja miten koulutus on vaikuttanut urakehitykseen tai miten koulutus on vastannut työelämän tarpeita uran varrella.

Muun muassa edellä esitettyjen puutteiden paikkaamiseksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle työllistymisen laatua kuvaava mittari. Rahoitusta pohtinut ryhmä perusteli uutta mittaria seuraavasti: ”Muodostamalla työllistymistä kuvaava indikaattori yhdistelmänä määrällistä ja laadullista näkökulmaa pystytään toisaalta hyödyntämään työllistymisen näkökulmaa mahdollisimman lyhyellä seurantajaksolla rahoitusmallissa ja toisaalta huomioimaan korkeakoulutettujen omat kokemukset useampi vuosi valmistumisensa jälkeen korkeakoulutuksensa tuottamasta osaamisesta työelämässä.” [1]

Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Käytännön toteutuksesta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, mutta merkittävä rooli kyselyn onnistumisesta on myös itse ammattikorkeakouluilla. Toteutusta ohjaavat yhteiset toimintamallit ja eettiset periaatteet. [2]

Uraseurantakyselyn vastausaktiivisuus

Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutettiin vuosina 2018–2020 heille, jotka olivat suorittaneet AMK- ja ylemmän AMK-tutkintonsa vuosina 2013–2015. Näillä kerroilla Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vastausprosentit ovat olleet 36, 32 ja 47, valtakunnallisesti 33, 34 ja 34. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 8 870 vuonna 2015 valmistunutta alumnia.

Aktiivisesta kampanjoinnista huolimatta uraseurantakyselyyn vastaa keskimäärin joka kolmas tutkintonsa suorittanut. Korkeakoulukohtaiset erot ovat kuitenkin varsin suuria. Ne johtuvat korkeakoulujen erilaisista tavoista tavoittaa ja motivoida vastaajia, mutta tämäkään ei selitä kaikkea. Korkeakoulun täsmälleen sama kampanjointi saattaa tuottaa jopa yli 10 prosenttiyksikköä heikomman tai paremman tuloksen kuin kyselyn toisena toteutusvuonna.

Kahteen ensimmäiseen vuoteen verrattuna Oamk paransi tulostaan huimasti vuoden 2020 kyselyssä (kuvio 1). Ensimmäisenä vuonna onnistuimme kohtalaisesti (ammattikorkeakoulujen vertailussa 6. paras), mutta sitä seuraavana vuonna jäimme selvästi valtakunnallisesta keskiarvotasostakin. Yhtenä ratkaisevimmista tekijöistä vuoden 2020 onnistumiseen oli Terwa-Akatemian kahden opiskelijatiimin projekti soittaa kaikille vuonna 2015 valmistuneille. Tavoitettavuus soittamisella oli hyvä (50,3 %), ja edellisvuoteen verrattuna vastausaktiivisuus tällä tavoitettavuudella parani huomattavasti. Aktiivinen kampanja oli onnistunut ja kannatti ehdottomasti toteuttaa.

Kuviosta käy ilmi, että vuosina 2013-2015 paras vastausprosentti oli Savonia-amkissa, Seinäjoen amkissa, Yh Noviassa, Laurea-amkissa ja Oamkissa. Eniten vastausprosenttia nosti vuoteen 2015 Oamk, Vaasan amk, Savonia-amk, Yh Novia, Yh Arcada ja Satakunnan amk.
KUVIO 1. Vuosina 2018–2020 toteutettujen uraseurantakyselyiden keskimääräinen vastausaktiivisuus ammattikorkeakouluittain vuosina 2013–2015 AMK- ja ylempi AMK-tutkintonsa suorittaneilla

Vuoden 2020 kyselyssä Oamkin koulutusyksiköt olivat lähes tasoissa keskinäisessä vastausaktiivisuuden vertailussa, mutta tutkinnoittain vaihtelu oli varsin suurta (kuvio 2). Vaihtelu vaikuttaa olevan suurta eri vuosien välillä samassa tutkinnossakin. Esimerkiksi tanssinopettajat olivat kahtena ensimmäisenä vuonna (2013 ja 2014) vastausaktiivisuudessa Oamkin kärkeä lähes 50 %:lla, nyt toisessa äärilaidassa 20 %:lla. Pienen volyymin tutkinnoissa muutokset näkyvät herkästi ja vaikuttavat tulokseen huomattavasti.

Kuviosta 2 käy ilmi, että Oamkissa amk-tutkinnoista suurin vastausaktiivisuus oli ensihoitaja, agrologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja konetekniikan koulutusohjelmissa. Ylempi amk -tutkinnoista korkein vastausaktiivisuus oli sosionomin koulutusohjelmassa.
KUVIO 2. Vuoden 2020 uraseurantakyselyn vastausaktiivisuus tutkinnoittain Oamkissa (vuonna 2015 tutkinnon suorittaneet). Kuvassa suluissa on tutkinnon suorittaneiden määrä (mukana tutkinnot, joissa on vähintään viisi tutkinnon suorittanutta), painottamaton aineisto

Tutkinto-ohjelmittain vuosien väliseen vaihteluun löytyy selittäviä tekijöitä. Yksi selittävä tekijä vaikuttaa olevan se, kuinka aktiivisesti tutkintonsa suorittaneisiin on oltu tutkinto-ohjelmasta yhteydessä heidän valmistumisensa jälkeen. AMKista uralle -hankkeen aikana on analysoitu kattavasti tuloksia koulutusala- ja tutkintokohtaisesti. Näihin voi perehtyä esimerkiksi amk-uraseuranta.fi-portaalin kautta.

Työelämävalmiuksien ja osaamisen merkitys

Kysely [3] on paitsi yksi rahoitusmallin mittari, sen avulla on myös mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä.

Tärkeimmiksi nykyisessä työssä (kuvio 3) arvioitujen geneeristen osaamisten kärki käsittää pääosiltaan samoja osaamisia eri aloilla, hieman eri painotuksin: oma-aloitteisuus ja itsenäinen työskentely, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin, kyky oppia ja omaksua uutta, ongelmanratkaisutaidot sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot. Näissä myös arvioitiin olevan eniten kehittämistä amk-opiskelun aikana. Artikkelissa ”Amkista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä” kuvataan vuosina 2013 ja 2014 tutkintonsa suorittaneiden vastausten pohjalta koottuna kaikilta aloilta valmistuneiden vastaajien arvioita geneerisistä osaamisista [4].

Kuviosta 3 ilmenee, että tärkeimmäksi osaamiseksi nykyisessä työssä nousevat oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus. Amk-opintojen koettiin myös kehittävän kyseistä osaamista hyvin.
KUVIO 3. Oamkista vuosina 2013–2015 AMK-tutkintonsa suorittaneiden vastaajien (N=1587–1609, aineisto on painotettu valmistumisvuoden, koulutusalan ja sukupuolen mukaan) arviot eri geneeristen osaamisalueiden tärkeydestä nykyisessä työssä sekä arvio siitä, miten amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisalueita

Alumnien terveiset opiskelijoille

Geneeristen osaamisten yhteydessä kysyttiin tulevaisuuden työelämää ajatellen, mitä ammatillista ja omaan alaan liittyvää osaamista viisi vuotta sitten valmistuneet kannustaisivat nykyisiä opiskelijoita kehittämään. Tähän kysymykseen tarjosi näkemystä peräti yli puolet (360) kyselyyn vuonna 2020 vastanneista alumneista.

Alumnien vastauksissa tärkeimpinä nousivat esiin substanssiosaaminen, käytännön kokemus ja osaaminen. Myös vuorovaikutustaitojen osaamisella ja yhteistyön taitamisella nähtiin olevan vahva merkitys (kuvio 4). Substanssiosaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan ala- tai tehtäväkohtaista ydinosaamista, jonka pohja luodaan koulutuksessa, mutta jonka kehittäminen jatkuu läpi työuran. Käytännön kokemus ja osaaminen voi olla hyvin monenlaista ja monen tasoista, mutta olennaista on, että se kertyy konkreettisesti asioita tekemällä.

Kuviosta 4 käy ilmi, että entiset opiskelijat kannustaisivat nykyisiä opiskelijoita kehittämään erityisesti käytännön kokemusta ja osaamista.
KUVIO 4. Mitä osaamista kannustaisit nykyisiä opiskelijoita kehittämään? Kuvaan on merkitty tärkein maininta ja kaikilla koulutusaloilla esiin nousseet vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä käytännön kokemus ja osaaminen (osuus kaikista avoimista vastauksista ko. alalla). Uraseurantakyselyt vuosina 2013–2015 tutkintonsa suorittaneet (kaikki ammattikorkeakoulut), alojen vastaukset on suhteutettu toisiinsa

Vuorovaikutustaidot, kannustaisin myös olemaan rohkeampi. Työharjoitteluissa kannustaa avoimuuteen ja kyselemään paljon. Hätätilapotilaan arviointi ja sen tunnistaminen on hyvin heikkoa monissa paikoin, joten ehdottomasti siihen pitäisi panostaa enemmän, niitä tulee kuitenkin vastaan jokaisessa alan työpaikassa.

Vuorovaikutustaitoja. Paljon käytännön kokemusta, tietoa ja harjoittelua. Haastaviin tilanteisiin valmistautumista. Stressin sietokykyä. Työelämän pelisääntöjä ja niiden ymmärtämistä. Ammatillista osaamista.

Oikean asenteen merkitys kaikista tärkeintä.

Itsensä johtamista. Liian paljon näen esimiestyössä verrattain nuoria ihmisiä, jotka vain ”käyvät töissä”. Työelämää ennen eläkettä on kuitenkin vielä kymmeniä vuosia edessä, joten ilman omaa suunnitelmaa työstä tulee ennen pitkää raskas reki vetää. Kannustan miettimään sitä, mitä työelämältään haluaa, mikä on se sinun suunnitelma? Millaista osaamista se vaatii ja mitä se vaatii sinulta itseltään, että em. osaamisen saa hankittua. Itsensä johtaminen on sellaista, että yritys tai esimies ei voi sitä sinun puolesta tietää eikä päättää. Kun sen olet keksinyt ja ääneen sanonut, em. tahot sinua varmasti auttavat ja tasoittavat tietä, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Kannustaisin teoriaopintoihin, jotta tietää mitä työelämässä tehdään ja miksi. Työelämässä oppiminen painottuu käytäntöön ja jos ei ole teoriapohjaa, on haastava oppia käytäntöäkään.

Yksi erityisosaaminen ja vähän kaikkea muuta. Esimiesasemaan harvoin pääsee alallani suoraan koulusta, joten kenttäkokemuksesta on korvaamaton apu. Olemalla todella hyvä jossain, mikä kiinnostaa, erottuu. Loput voi opetella matkan varrella.

Enemmän omilla aivoilla ajattelua. Enemmän ohjautuvuutta innovatiiviseen ajatteluun. Kaikkea ei tarvitse tehdä tulevaisuudessa niin kuin ne on aina ennen tehty.

Vaikka laaja osaaminen on hyväksi, erikoistu johonkin. Se että opinnot ovat englanniksi tai että olet käynyt vaihdossa auttaa työnhaussa erittäin paljon.

Kädentaitoja ei voi harjoitella liikaa koskaan.

Miettikää tarkkaan harjoittelupaikan valinta. Harjoittelupaikka määrittää paljon, millaisiin työtehtäviin myöhemmin pääsee. Harjoitelkaa paljon tietoteknisiä taitoja, Exceliä käytetään kaikkialla! Analytiikka on tulossa yrityksiin, siihen kursseja, mikäli niitä vielä on.

AHVL:n ja AOYL:n opiskelua kiinteistöalaan liittyen. Asumiseen liittyvien uusien innovaatioiden kehittämistä ja ideointia opintojen osana.

Graafista suunnittelua, digitaalista markkinointia ja taloushallinnon/laskentatoimen taitoja. Talouspuoli on kuitenkin se mikä tradenomin tulisi hallita.

Alumnien arvioissa on heijastetta siitä, mitä muun muassa Sitran Megatrendit 2020 -selvityksessäkin tuodaan esiin. Muuttuva työelämä ja yhteiskunta edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Samalla uuden oppimisen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja luovuuden merkitys kasvaa. Myös osaamisen kehittämiseen kohdistuu kasvavaa muutospainetta. [5]

Alumnit arvostavat kyselyä

Tähän vuosittain tehtävään kyselyyn suhtaudutaan pääosin positiivisesti ja moni alumni antoi kyselyn vapaa sana -kohdassa kiitosta ja kannustavaa palautetta.

Mukava oli saada kysely 🙂 Kiva kun ollaan kiinnostuneita, miten koulutuksen jälkeen ihmisillä menee ja halutaan kehittää toimintaa. Peukku sille!

Vastaajat antoivat myös paljon hyviä neuvoja seuraavia kyselyitä ajatellen. Muun muassa kysely voisi olla jatkossa hieman lyhyempi.

Hieman lyhyempi kysely, niin ehkä saa paremmin vastauksia tai mahdollisuus tallentaa kysely välillä. Alusta piti aloittaa, kun jäi vastaaminen kesken. Tärkeä ja hyvä aihe toki.

Vastaajat vahvistavat näkemystä siitä, että Oamkissa toteutettu Terwa-Akatemian soittoprojekti oli onnistunut toimintatapa.

En aluksi suunnitellut vastaavani, mutta kiitokset sille reippaalle herrasmiehelle, joka soitti kyselyn suhteen. Hän oli niin kohtelias, etten voinut jättää vastaamatta, hänellä on viestintätaidot hallussa!

Kyselystä kiitettiin ja myös jatkokoulutuksille olisi kysyntää.

Kiitos, että olette kiinnostuneita ja kehitätte koulutuksia. Jään odottamaan etäjatkokoulutuksia…

Kyselyn merkitys ammattikorkeakoululle

Rahoitusmallin mittarin mukaan ammattikorkeakouluille suunnataan kyselyyn vastanneiden vastausprosentin mukaisesti kolmen prosentin osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Keskimäärin yhden vastaajan tuottama resurssi vastauksellaan ammattikorkeakouluille vuoden 2021 rahoituksessa on noin 2 800 euroa. [6]

Uraseurantakysely on jokaisessa ammattikorkeakoulussa paitsi rahalla mitaten tärkeä, on se sitä myös koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden uraohjauksessa. Kysely on erittäin kattava ja sen kautta saadaan tietoa (1) tyytyväisyydestä tutkintoon, (2) työuran kokonaisuudesta, (3) työtilanne valmistumis- ja vastaushetkellä, (4) jatkokouluttautumisesta tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä (5) oman osaamisen ja työn vastaavuudesta. Lisäksi selviää, miten valmistunut on hankittua osaamistaan hyödyntänyt ja miten työn vaativuustaso on vastannut amk-koulutusta.

Koko uraseurantakyselyn ydinajatuksen tiivistää parhaimmalla tavalla tyytyväisyys-osiossa oleva kysymys: ”Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?” Tulokset ovat ammattikorkeakoulun koulutuksessa onnistumisen suuntaan vakuuttavia: AMK-tutkinnon Oamkissa vuonna 2015 suorittaneista uraseurantakyselyyn vastanneista 85 % ja ylempi AMK-tutkinnon 78 % olivat vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa (kuvio 5).

Kuviosta 5 käy ilmi, että amk-tutkinnon suorittaneista noin 85 % oli vähintään melko tyytyväisiä tutkintoon ja YAMK-tutkinnon suorittaneista noin 78 %.
KUVIO 5. Oamkissa vuonna 2015 tutkintonsa suorittaneiden näkemys vuoden 2020 uraseurantakyselyssä siitä, miten tyytyväinen on kokonaisuudessaan suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta (AMK-tutkinnossa vastaajia 615 ja ylempi AMK-tutkinnossa 46, aineisto on painotettu koulutustason ja -alan sekä valmistumisvuoden ja sukupuolen mukaan)

Kysely urasuunnittelun tukena

Vuosittain tehtävän uraseurantakyselyn tuloksia on mahdollista tarkastella useista eri tasoista: tutkintonimike- tai alakohtaisesti tai kaikkien alojen tuloksia yhdessä. Tiedot voivat auttaa opiskelijaa urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Näiden pohjalta opiskelijat voivat tehdä suunnitelmia, muun muassa siitä, miten omia osaamisia voi opintojen aikana kehittää, jotka ovat omalla alalla tärkeitä, mutta eivät omia vahvuuksia. Vahvuuksia voi puolestaan on hyödyntää, vaikka ansioluetteloiden ja työhakemusten kirjoittamisessa.

Urasuunnitelman luomista jo opintojen alussa, jota opiskelija noudattaa määrätietoisesti opintojen aikana. Esimerkiksi keskittymällä niihin opintoihin huolellisesti, mitkä ovat tärkeitä ja valitsemaan työ- ja harjoittelupaikat, mitkä tukevat suunnitelmaa. Tämä on mielestäni Key to success, jota pitäisi teroittaa opiskelijoille heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kyselyn avulla on mahdollista tehdä korjaavia toimenpiteitä alumnien arvokkaan palautteen pohjalta. Osa palautteesta korostaa lähiopetuksen merkitystä, opettajan ammattitaidon vaikutusta oppimiseen ja opiskelijoiden oman, aktiivisen roolin merkitystä urapolun löytämisessä.

Mikään ei korvaa opetusta, jossa ollaan läsnä tunneilla opettajan kanssa. Varsinkin sosiaalialalla. Oli todella tärkeää saada jakaa ajatuksia porukalla.

Suosittelen tietotekniikasta kiinnostuneita opiskelijoita kehittämään harrastuneisuutta alalla. Monia aloja voi kokeilla tai viedä eteenpäin ilman työpaikkaakin, suosittelen käyttämään tuota mahdollisuutta ennen kuin tulee työpaikalle stressin ja kiireiden keskelle hakemaan, oliko ala oma. Nämä harrastuneisuudet otetaan monesti huomioon myös työnhakuprosessissa.

Mistä tuloksia löytää?

Raportoinnin kehittäminen oli AMKista uralle -hankkeen keskeinen ja yksi tärkeimmistä tehtävistä. Mitä tehdään hyvällä kyselyllä, jos siitä ei tule helppokäyttöistä ja havainnollista raporttia tai raportointi vaatii jokaiselta ammattikorkeakoululta suuria panostuksia. Nyt kyselyn tuloksiin ja teemakohtaisiin katsauksiin jokainen pääsee perehtymään vipunen.fi -palvelussa Excel Online -taulukkoraporttien [7] lisäksi Power BI –visualisointitoteutuksena [8]. Molemmissa on mahdollista tarkasteltavien tietojen rajaamiseen erilaisten taustamuuttujien suhteen sekä oman ammattikorkeakoulun vertailun valtakunnallisen tilanteeseen esimerkiksi tutkintokohtaisesti.

Työllistymiseen ja urapolkuun liittyvää tematiikkaa löytyy töissä.fi – korkeakoulusta valmistuneet työelämässä -palvelusta [9], johon uraseurantakyselyn aineisto on liitetty. Lisäksi AMKista uralle -hankkeen aikana on toteutettu amk-uraseuranta.fi -portaali [10], josta löytyy tietoa ammattikorkeakoulujen uraseurannasta, monipuolinen valikoima uraseurantakyselyn tulospaketteja sekä vinkkejä uraohjaustyöhön. Oamk-tasoinen vuosittainen koonti löytyy intran palautejärjestelmistä. [11]

Kysely omilla harteilla

Ammattikorkeakoulujen vuosittain toteutettava valtakunnallinen uraseurantakysely viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille on nyt korkeakoulujen omilla harteilla. Kysely on yksi rahoituksen mittari ja jokaisen vastauksen arvo on varsin merkittävä, paitsi rahallisesti myös vastaajien palautteet ovat tärkeitä.

Seuraava uraseurantakysely toteutetaan syksyllä 2021. Tuolloin Amkista Uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on jo päättynyt, mutta ammattikorkeakoulut jatkavat kyselyyn valmistautumista yhdessä uraseurantaverkoston kanssa.

Merkittävää on, että Oamk paransi tulostaan huimasti vuoden 2020 kyselyssä. Tästä iso kiitos kuuluu aivan varmasti Terwa-Akatemian soittotiimille. Tämän kaltaisen yhteistyön rakentaminen on perusteltua myös tulevina vuosina.

Vuoden 2020 kyselyssä Oamkin koulutusyksiköt olivat aika tasoissa keskinäisessä vastausaktiivisuuden vertailussa, mutta tutkinnoittain vaihtelu oli varsin suurta. Aktiivinen yhteydenpito tutkintonsa suorittaneisiin alumneihin kannattaa.

Kyselyn avulla on mahdollista saada tietoa, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Kysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tietojen avulla on mahdollista auttaa nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa sekä myös koulutustarjonnan kehittämisessä jatkuvan oppimisen näkökulmassa.

Kyselyyn vastanneista alumneista yli puolet antoi palautetta kohdassa vinkkejä tulevaisuuden työelämää ajatellen siitä, mitä ammatillista ja alaasi liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään. Näiden vastausten merkitys on erittäin arvokasta sekä meillä opiskeleville että myös opetus ja ohjaustyössä oleville. Alumnien vinkit opiskelijoille olisi hyvä koostaa jatkossa laajasti kaikille Oamkissa opiskeleville käyttöön. Nostimme artikkelissa aineistosta paljon suoria sitaatteja, jotta mahdollisimman moni opiskelija ja opettaja saa nämä arvokkaat neuvot käyttöönsä. Iso kiitos kuuluu jokaiselle alumnille, joka kyselyyn vastasi.


Aine Raisa, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus

Kinnunen Ismo, kehityspäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Kehittäminen ja koulutuksen tuki, yhteiset

Räinä-Räisänen Arja, koulutussuunnittelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus


Lähteet

[1] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018: 35. Hakupäivä 7.6.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-600-3

[2] Uraseurantakyselyn eettiset periaatteet. Hakupäivä 7.6.2021. https://amk-uraseuranta.turkuamk.fi/eettiset-periaatteet/

[3] Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseuranta. Hakupäivä 16.6.2021. https://wiki.eduuni.fi/display/CscArvo/Uraseuranta

[4] Aine, R., Eronen, S., Karjalainen, P. & Nuutinen, U. 2020. Amkista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä. Opinto-ohjaaja (3), 18–21. Suomen opinto-ohjaajat ry. Hakupäivä 25.5.2021. https://issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti/docs/opinto-ohjaaja_3_2020_fin_web_02

[5] Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Sitra, Helsinki. Hakupäivä 17.6.2021. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

[6] Helmi, S., Kinnunen, I., Louhemäki, S. & Saarinen, S. 2020. Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta. AMK-lehti/UAS Journal 4/2020. Hakupäivä 16.6.2021. https://uasjournal.fi/4-2020/tietoa-tyollistymisen-laadusta/

[7] Vipunen. 2021. Uraseuranta. Opetushallinnon tilastopalvelu. Hakupäivä 25.5.2021. https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx

[8] Vipunen. 2021. AMK uraseuranta. Opetushallinnon tilastopalvelu. Hakupäivä 25.5.2021. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZDk5MmY2MzQtY2E1Ni00MGE4LTg5OWUtNzUwZDJjYTIxNGRmIiwidCI6IjkxMDczODlkLTQ0YjgtNDcxNi05ZGEyLWM0ZTNhY2YwMzBkYiIsImMiOjh9

[9] Töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä. Hakupäivä 25.5.2021. https://toissa.fi/

[10] Suomalainen, A. 2021. Uusille uraseurannan sivuille koottu monipuolinen valikoima uraseurantakyselyn tulospaketteja. Korkeakoulujen uraseuranta. Hakupäivä 25.5.2021. https://uraseurannat.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/hankkeissa-tapahtuu-artikkelit/

[11] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Opiskelijapalaute. Oulun ammattikorkeakoulun intranet. Sisäinen lähde. Hakupäivä 17.6.2021. https://heimo.oamk.fi/nain-toimimme/toiminnan-kehittaminen/palautejarjestelmat/opiskelijapalaute/#bbc28e56

Post Views: 2 787