Vetovoimaa kulttuurista –tapahtumien aluetaloudellinen merkitys

Takaisin kokoomateoksen etusivulle

Tapahtumat ovat kiinteä osa paikallista kulttuuritoimintaa. Niiden merkityksen tunnustaminen ei kuitenkaan ole aina ollut itsestään selvää. Viime vuosina tässä on tapahtunut selkeä muutos, ja tapahtumat kiinnostavat yhä enemmän niin kuntalaisia kuin päättäjiäkin.

Tapahtuma-ala otti kovia iskuja vastaan COVID-19-pandemian aikana. Monien tapahtumien kohdalla jouduttiin pohtimaan vakavasti mahdollisuuksia jatkaa toimintaa, kun taloudellinen pohja tuntui katoavan yhdellä kertaa. Toisaalta pandemian kautta koko alaa alettiin tarkastella aivan uusista näkökulmista, ja alan sisällä heräsi halu nostaa esiin sen merkitystä niin valtakunnallisen kuin paikallisen tason kulttuuritoiminnassa.

Tässä artikkelissa paneudutaan nimenomaan tapahtuma-alan paikallisiin merkityksiin ja olosuhteisiin nykytilanteessa. Satu Kiipeli haastatteli artikkelia varten Oulun kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangasta [1], Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblomia [2] ja Lumo-festivaalin tuottajaa Jarkko Halusta [3].

Muutoksen tuulet

Tapahtumien merkitys kaupungeille on muuttunut merkittävästi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Eräs pohjoissuomalainen tapahtumajärjestäjä kuvasi tapahtumajärjestämisen alkuaikoja seuraavasti: ”Kyllä siinä hattu kourassa aneltiin kaupungilta lupia milloin mihinkin. Vastustus oli suurempaa. Tapahtumat nähtiin melunaiheuttajina ja roskaavina turhanpäiväisyyksinä.”

Aika on muuttunut. Jari Leviäkankaan mukaan tapahtumat ovat alkaneet kiinnostaa niin poliittista kuin virkamiesjohtoakin, ja kaikki suomalaiset kaupungit haluavat olla nykyään tapahtumakaupunkeja, mikä aiheuttaa jopa kilpailua tapahtumista. Esimerkiksi Oulussa tapahtumien järjestämistä pyritään helpottamaan kehittämällä kaupungin omien eri hallintokuntien välistä yhteistyötä.

”Ideaalitilanteessa tapahtumajärjestäjä saisi kaikki tarvittavat luvat ja sopimukset yhdeltä luukulta”, kuvailee Leviäkangas.

Myös Samu Forsblom on nähnyt kasvavan muutoksen tapahtumien arvostuksessa, mutta havaitsee myös tietynlaisen polarisaation syntyneen kulttuurin saralla. Hänen mukaansa tapahtumien arvostus ja merkitys kaupunkikulttuurissa on noussut, mutta nähtävissä on myös perinteisten taidelaitosten toiminnan kyseenalaistamista nykymuodossaan. Esimerkkinä hän nostaa viimeaikaisen keskustelun kaupunginteatterin rahoituksesta Oulussa. [4]

Tapahtuma-alan laajuus ja merkitys

Tapahtuma-ala oli vielä ennen koronapandemiaa varsin pirstaloitunut, eikä yhteistä kattojärjestöä ollut olemassa. Pandemian puhjettua asiaan tuli nopea muutos, kun Tapahtumateollisuus ry perustettiin tapahtumasektorin etuja valvovaksi järjestöksi.

Tapahtumateollisuus ry toteutti yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa selvityksen, jonka mukaan tapahtumateollisuus on kaiken kaikkiaan yli kahden miljardin arvoinen bisnes Suomessa. [5] Kuviossa 1 on kuvattu tutkimuksessa esitetyt tapahtumasektorin välilliset ja välittömät taloudelliset vaikutukset.

Tapahtumateollisuutta kuvaavaan raporttiin oli koottu kaikki viime vuosina tehdyt selvitykset tapahtumien taloudellisista vaikutuksista. Esimerkiksi Oulussa toteutettiin vuonna 2018 tutkimus, jonka mukaan kulttuurifestivaalien välilliset ja välittömät vaikutukset olivat Pohjois-Pohjanmaalla noin 20,82 miljoonaa euroa. [7] Henkilötyövuosina tapahtumat työllistivät noin 221 ihmistä. Tapahtumien järjestäminen vaikuttaa positiivisesti myös kaupunkikuvaan ja yhteisöllisyyteen.

Jarkko Halunen kertoo, että ilmaistapahtumana järjestettävällä Lumo-festivaalilla halutaan luoda hyvää fiilistä kaupunkiin. Halusen mukaan myös yritykset lähtevät mielellään mukaan festivaalin järjestämiseen, ja Lumo-festivaalia on tukemassa yrityksiä, joille oma näkyvyys festivaalin yhteydessä ei ole niin tärkeää. Sen sijaan he haluavat olla mukana luomassa Oulusta vetovoimaista ja viihtyisää kaupunkia, johon työntekijät haluavat mielellään muuttaa.

”Osaavien työntekijöiden rekrytointiin vaikuttaa myös kaupunkiympäristön viihtyisyys. Kyse on tavallaan kilpailuedun parantamisesta”, Halunen huomauttaa.

Tapahtumien tukemisen edellytykset

”Kyllä ja ei”, vastaa Forsblom kysymykseen, voiko kaupunki tukea tapahtumia taloudellisesti. Hänen mukaansa tapahtumien taloudellinen tukeminen vaatii kaupungilta ennen kaikkea strategista linjausta ja tapahtumien taloudellinen tukeminen pitää olla perusteltua, jotta kaupunki ei omalla tukipolitiikallaan aiheuta esimerkiksi markkinahäiriötä. Hän toteaa kuitenkin, että kaupunki voi tukea esimerkiksi poikkeuksellisen isoja ja harvoin järjestettäviä suurtapahtumia, joissa tapahtumien järjestäjät ottavat suuren taloudellisen riskin.

Toisinaan voikin käydä niin, että itse tapahtuma saattaa olla järjestäjälle tappiollinen, mutta lähiseudun majoitusliikkeet, ravintolat ja muut toimijat tekevät tapahtuman aikana voittoa tapahtuman ansiosta. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Lahden MM-hiihtoja vuonna 2017, jotka toivat Lahden talousalueelle makoisat voitot, mutta Hiihtoliitto järjestäjänä koki merkittävät taloudelliset tappiot. [8]

Suurtapahtumien toteuttamisessa kaupungin taloudellisella tuella on merkittävä rooli tapahtuman toteuttamisessa. Suomen suurimmista kaupungeista löytyvät omat tapahtumiin keskittyvät organisaationsa, jotka puntaroivat muun muassa mahdollisen tapahtumalle myönnettävän tuen suuruutta.

Tukipolitiikan suuntaviivat

Kaupunkien tukipolitiikka keskittyy perinteisesti yleishyödyllisten yhdistysten tukemiseen. Siitä huolimatta myös pienemmän luokan tapahtumille – myös kaupallisille – on perusteltua myöntää tukea. Halusen mukaan tapahtumat tarvitsevat etenkin alkuvaiheessa taloudellista tukea ja että erityisesti joukosta erottuvien ja omalaatuisten tapahtumien tukeminen on tärkeää. Nämä luovat toivottua paikallisidentiteettiä, kiinnostavuutta sekä yhteisöllisyyttä.

Forsblom näkee, että merkittävin tapa, millä kaupungit tukevat tapahtumasektoria, on olosuhteiden luominen. Tapahtumaolosuhteiden rakentaminen ei välttämättä vaadi suuria investointeja, mikäli tietyt olosuhdevaatimukset huomioidaan muun kaupungin rakentamistoiminnan yhteydessä.

Leviäkangas on samoilla linjoilla, ja hän toteaakin, että tapahtumaolosuhdeinvestoinnit tulisi sisällyttää muuhun kaupungin rakentamistoimintaan esimerkiksi puistoja tai isoja liikuntahalleja suunniteltaessa. Suunnittelun aikana voidaan samalla miettiä, miten rakennettavia fasiliteetteja voidaan hyödyntää tapahtumiin ja tehdä tarvittavat investoinnit samalla. Kysehän on useimmiten varsin tavallisista asioista, kuten sähköstä, vedestä ja saniteettitiloista.

Kohti vaikutusten arviointia

Tapahtumien aluetaloudellisten vaikutuksien arvioimiseksi kaivataan edelleen lisää dataa, jotta päästäisiin arvioimaan tulevien tapahtumien vaikutuksia helpommin jo suunnitteluvaiheessa.

”Niin sanottua big dataa tulisi hyödyntää paremmin, kuten esimerkiksi eri lipunmyyntiyhtiöiden tunnuslukuja. Tiettyjä tunnuslukuja olisi hyvä pystyä seuraamaan vuosittain monen muun sektorin tapaan”, pohtii Forsblom.

Tapahtumien taloudellisista vaikutuksista tehtäviä raportteja tehdään suhteellisin pitkin aikavälein ja tutkimusprosessit ovat verraten raskaita. Niin poliitikkojen kuin virkamiesten olisi hyvä saada edelleen laajemmin tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia yksittäiset tapahtumat luovat kaupunkiin. Vaikka tapahtumia ei useimmiten järjestetä taloudellisen voiton vuoksi, on tapahtumien tuottamat moniulotteiset positiiviset vaikutukset silti hyvä tehdä näkyviksi.

Kiipeli Satu, suunnittelija
Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut

Hoppu Petri, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Lähteet

[1] Jari Leviäkankaan haastattelu 2.12.2020. Satu Kiipelin hallussa.

[2] Samu Forsblomin haastattelu 4.12.2020. Satu Kiipelin hallussa.

[3] Jarkko Halusen haastattelu 4.12.2020. Satu Kiipelin hallussa.

[4] Kauppinen, E. 2020. Teatterin avustuksen setvintä jatkuu, 500 000 euron toiminta-avustuksen leikkausesityksestä päätetään joulukuussa. Kaleva 18.11.2020. Hakupäivä 4.12.2020. https://www.kaleva.fi/teatterin-avustuksen-setvinta-jatkuu-500-000-euron/3115620

[5] Wiren, M., Westerholm, T. & Liikamaa, A. 2020. Tapahtumateollisuuden toimialatutkimus 2020 osa 2. Tapahtumateollisuus ry. Hakupäivä 4.12.2020. https://www.tapahtumateollisuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/Tapahtumateollisuuden-toimialaraportti-2020_osa-2_high.pdf

[6] Tapahtumateollisuus ry 2020. Mitä on tapahtumateollisuus? Hakupäivä 4.2.2020. https://www.tapahtumateollisuus.fi/mita-on-tapahtumateollisuus/

[7] Rytkönen, M. 2020. Kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset vaikutuksen Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Hakupäivä 4.12.2020. https://www.ouka.fi/documents/6281062/12164838/Kulttuurifestivaalien+vaikutukset+Pohjois-Pohjanmaalla.pdf/1a1c15e2-6d1b-4958-8588-700f3eebeac5

[8] Pusa, A. 2017. MM-hiihdoista 1,6 miljoonan euron tappiot – johtaa lomautuksiin Hiihtoliitossa. 17.1.2017 Helsingin Sanomat. Hakupäivä 4.12.2020. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005235834.html