Hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen tarvitaan toimintamalleja, joissa hanketoimijat verkostoituvat ja yhdistävät osaamistaan. Yhteistyö edellyttää mahdollisuuksia kohtaamiseen ja yhteisten rajapintojen löytämistä. Yhteistyöllä lisätään hanketoimijoiden osaamista. Osaamista kasvattamalla on mahdollista saavuttaa entistä vaikuttavampia hankekokonaisuuksia.
Ulkopuolisella rahoituksella organisoidut hankkeet ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulujen keskeisen tehtävän mukaisesti hanketoiminnan tavoitteet ja tulokset kohdistuvat työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vision mukaan hanketoiminnassa korostuvat vastuullisuus, avoimuus, vaikuttavuus ja kestävä hyvinvointi. [1]
Työelämän kehittämisen lisäksi myös ammattikorkeakoulut hyötyvät hanketoiminnasta. Hyöty voi ilmetä verkostoyhteistyön vahvistumisena, opetuksen laadun kehittämisenä sekä opiskelijoiden mahdollisuutena osallistua hankkeisiin esimerkiksi opinnäytetöiden kautta. Hanketoimijoiden, kuten opettajien, tutkijoiden tai muun henkilöstön osaamisen kehittyminen ja keskinäinen osaamisen jakaminen, ovat merkityksellisiä ammattikorkeakoulun uudistumisen, kilpailukyvykkyyden ja koulutuksen korkean tason kannalta.
Tässä artikkelissa kuvataan Oamkin sosiaali- ja terveysalan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi kuvataan toiminnan perusteella syntyneitä kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien, rakenteiden ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on edistää hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittymistä sekä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä.
Monialaisessa yhteistyössä on potentiaalia
Hankkeita pidetään tehokkaina keinoina kehittää uusia ratkaisuja ja innovaatioita, jotta voidaan vastata muuttuviin yhteiskunnallisin tarpeisiin sosiaali- ja terveysalalla [2] [3]. Suurissa innovaatiohankkeissa yhdistyy useiden eri tieteenalojen toimijoiden osaaminen, toimintakulttuuri ja asiantuntijoiden kieli. Näissä hankkeissa on haasteiksi huomattu koordinaation ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen. [4]
Yhteistyön tiivistäminen hanketoimijoiden kesken ja eri hankkeiden välillä mahdollistaa osaamisen kehittymisen sekä vaikuttavammat tulokset ja niiden levittämisen. Sosiaali- ja terveysalalla hankkeet saavat myös kritiikkiä osakseen tulosten heikosta pysyvyydestä. [5] Hanketyössä on myös tyypillistä, että työskentely tapahtuu eri organisaatioissa ja verkostoissa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen hanketyöskentelyssä on mukana laajasti työ- ja elinkeinoelämän edustajia ja yhteistyötä tehdään yritysten, julkisten organisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Koulutusorganisaatioiden sekä työ- ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen on nostettu monessa moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä kehittämisen kohteeksi. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen mahdollistavat muun muassa ideoiden ja osaamisen liikkumisen sekä innovaatioiden syntymisen korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän jatkuvan yhteistyön seurauksena. Laadukas yhteistyö kehittää opetuksen laatua vastamaan entistä nopeammin ja joustavammin työelämän tarpeita ja vaatimuksia. Korkeatasoisella koulutuksella on mahdollista kehittää palveluorganisaatioiden henkilöstön osaamista ja näin edelleen työ- ja elinkeinoelämän kykyä tarjota parempia palveluita. [6] [7]
Tulevaisuudessa ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ei riitä vain yhden organisaation panos. Kaikkien tulisi löytää monialainen yhdessä tekemisen kulttuuri organisatoriset rajat ylittäen, minkä kunkin organisaatioin esihenkilöiden tulisi mahdollistaa. [8] [9]
Kohti hankkeiden välistä yhteistyötä
Osaava henkilöstö on yksi organisaation menestystekijä. Oamkissa on suunnitelmallisesti ryhdytty tehostamaan eri hankkeiden välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Tavoitteena on saada aikaan entistä vaikuttavampia hankekokonaisuuksia sekä kehittää asiantuntijoiden osaamista.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) -rahoittamien OSMU-, Kestävä aivoterveys-, KUURA-, FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen ja Laatuhoiva -hankkeiden välinen yhteistyö käynnistyi keväällä 2021 siitä huomiosta, että useat hankkeet keskittyvät työkyvyn, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen teemoihin. Kaikki nämä hankkeet kuuluvat yhteen Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tki-kärkeen ”Hyvinvoivan, osaavan ja työkykyisen henkilöstön uudistava kehittämis- ja johtamisosaaminen”. Hankkeissa toimivat organisaatiot ja hankkeiden tavoitteet on kuvattu taulukossa 1.
| Hankkeen nimi ja toteutusaika | Osatoteuttajat | Toiminnalliset kumppanit | Hankkeen tavoite |
| Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet OSMU 2020–2023 | Oulun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri | Oulunkaari Oulun kaupunki | Kehittää osaamisen kehittämisen toimintamallin toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueella, joka pilotoidaan aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan henkilön hoitopolun eri vaiheissa tarvittavan hoitoalojen vaativien ammattihenkilöiden osaamisen kehittämisessä. |
| FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen 2020–2023 | Vaasan yliopisto Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Oulun ammattikorkeakoulu | Kehittää työhyvinvoinnin johtamisen kehittämis- ja arviointivälineistö yrityksille. Välineistö koostuu menetelmistä, ohjeista, arviointilomakkeista, mittareista ja suunnittelupohjista. Lisäksi hankkeessa on kehitetty yritysten johdon ja lähijohdon käyttöön Fokus – kriisien hallinnan ohjeet ja Kriisiapuri-digisovellus erilaisten kriisitilanteiden suunnitelmallisen johtamisen tueksi. | |
| Kestävä aivoterveys 2020–2023 | Tampereen ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Tampereen yliopisto Tampereen yliopistollinen sairaala | ICT-alan yritykset Oulun alueella | Perehtyä aivokuormitukseen työelämässä ja kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa perehdytään kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisäksi tunnistetaan eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi. |
| Kuura 2021–2023 | Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Työterveyslaitos | Mikro ja pk-yritykset sekä kunnat, työterveyshuollon toimijat | Kehittää työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli, sekä vahvistaa työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten kuntoutusosaamista työpaikoilla. |
| Laatuhoiva -Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa 2020–2022 | Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Koulutuskuntayhtymä OSAO, Kontinkankaan yksikkö | Mikro-, pien- ja keskisuuret hoiva-alan yritykset, jotka tarjoavat palveluja erityisesti ikääntyneelle väestölle | Tavoitteena työhyvinvoinnin, työn laadun ja tuloksen parantaminen ikääntyvien palveluja tarjoavissa hoiva-alan yrityksissä. Osaamista, työyhteisön voimavaroja ja työntekijöiden osallisuutta vahvistamalla saavutetaan parempaa hoidon laatua ja tuloksellisuutta. |
Hanketoimijat käynnistivät yhteisen aivoriihen eri hankkeita yhdistävistä teemoista ja kiinnostuksen kohteista. Yhteisiksi teemoiksi tunnistettiin henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn liittyvien muutostilanteiden johtaminen sekä työikäisen aivoverenkiertohäiriötä sairastaneen palvelupolun eri vaiheissa tarvittava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen. Yhteinen pohdinta osoitti, että eri hankkeet tuottavat uudistuvaa yhteistä osaamista näistä kahdesta yhteisestä teemasta sekä yhteistyöllä avautui mahdollisuus eri hankkeiden tulosten laajempaan levittämiseen.
Hankkeiden ja työelämän toimijat koolle yhteiseen webinaariin
Ensimmäinen toteutunut konkreettinen osoitus yhteistyöstä oli avoin webinaari, jonka teemana oli henkilöstön osaamisen ja työkyvyn muutostilanteiden johtaminen. Webinaari järjestettiin huhtikuussa 2021. [10]. Webinaariin osallistui yhteensä 81 terveysalan ammattilaista, asiantuntijaa, esihenkilöä, tutkijaa, opettajaa sekä muita asiasta kiinnostuneita. Webinaarin avulla saatiin koottua yhteen julkisia sosiaali- ja terveysalan organisaatioita, järjestöjä, yrityksiä sekä koulutusorganisaatioita.
Aamupäivän osuus koostui eri hanketoimijoiden asiantuntijoiden luennoista teemaan liittyen. Iltapäivän osuus vastasi OSMU-hankkeen tavoitteiden saavuttamista aivoverenkiertohäiriötä sairastavan palvelupolun eri vaiheissa tarvittavan osaamisen määrittämiseen. Lisäksi webinaariin osallistuneiden oli mahdollista tutustua teemaan liittyviin näytön tiivistelmiin, jotka esitettiin webinaarissa virtuaalipostereina.
Näytön tiivistelmät olivat osa ylemmän ammattikorkeakoulun kliinisen asiantuntija tutkinto-ohjelman ja Oulun yliopiston hoitotieteen pääaineopiskelijoiden yhteisen opintojakson toteutusta. Näytön tiivistelmä on hyvälaatuisen järjestelmällisen katsauksen tulosten tiivistys, jonka avulla levitetään tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille vaikuttavista ja merkityksellistä hoitotyön ja kuntoutuksen menetelmistä.
Hankeyhteistyöllä uudistuvaa osaamista
Hanketoimijoiden kokemusten mukaan yhteistyön tuloksena syntyi uudistuvaa osaamista, joka koostuu tiedon ja tulosten levittämisestä, verkostoitumisesta, osaamisen kehittymisestä ja vaikuttavista tuloksista (kuvio 1). Hanketoimijoiden ja hankkeiden kohderyhmien tietoisuus toisista hankkeista lisääntyi, ja näin ollen tietoa on mahdollisuus levittää laajemmin opiskelijoille ja eri sidosryhmille. Näkyvyyden, avoimuuden ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun avulla toteutetaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuutehtävää. Yhteiskuntavastuun sosiaalisessa ulottuvuudessa korostuu tiedon välittäminen ja siihen liittyvä keskustelu mahdollisimman monen hyödynsaajan kanssa [11].
Webinaarin avulla tavoitettiin laajasti työ- ja elinkeinoelämän edustajia alueellisesti ja kansallisesti, jolloin hankkeiden verkostoituminen ja vuoropuhelu laajeni. Tietoa levitettiin myös Oamkissa tapahtuvan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan monipuolisuudesta. Hankkeiden välinen yhteistyö toi näkyväksi Oamkin sosiaali- ja terveysalan yksikön yhden tki-kärjen, joka on hyvinvoivan, osaavan ja työkykyisen henkilöstön uudistava kehittämis- ja johtamisosaaminen.
Osaamisen kehittämisen näkökulmasta hankkeiden välisellä yhteistyöllä edistettiin hanketoimijoiden omaa osaamista, mutta yhteistyö tarjosi myös hyvän mahdollisuuden hankkeiden työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Yhteistyö kehitti hanketoimijoiden kokemusten mukaan työelämä-, verkosto- ja asiakkuusosaamista.
Hankeyhteistyö mahdollisti korkeakoulujen henkilöstön, asiakkaiden, ammattilaisten sekä päätöksentekijöiden yhteisen keskustelun ja verkostoitumisen saman teeman ympärillä. Keskeistä oli yhdessä oppiminen sekä osaamisen, kokemusten ja uuden tiedon jakaminen. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen webinaarin suunnittelussa ja toteutuksessa toi hanketoimijoille arvokasta osaamista myös tki- toiminnan ja opetuksen integroinnista. Hanketoimijoille syntynyt uusi osaaminen on hyödynnettävissä jatkossa monella tavalla, kuten koulutuksen, työelämän ja tki-toiminnan kehittämisessä.
Yhteistyön tulosten merkitystä on tärkeää tarkastella myös sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden asiakkaan näkökulmasta. Webinaarin sisältö rakennettiin asiakkaan palvelupolun mukaisesti, ja hankkeet sijoitettiin siihen palvelupolun vaiheeseen, johon hankkeiden tuottama osaaminen liittyy. Sujuvat palvelupolut edellyttävät ammattilaisten osaamista ja osaamisen johtamista.
Yhteistyö vahvisti hanketoimijoiden kokemusten mukaan moniammatillisuuden toteutumista ja näkyvyyttä työikäisen asiakkaan palvelupolulla. Eri hankkeissa tuotettu osaaminen yhdistyi webinaarissa sekä yhteisissä keskusteluissa. Osaaminen on hyödynnettävissä henkilöstön osaamisen ja työkykyyn liittyvien muutostilanteiden johtamisessa laajasti työelämässä. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää myös työikäisen aivoverenkiertohäiriötä sairastaneen asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Yhteistyön kehittämisehdotukset
Hanketoimijat tarvitsevat foorumeita, joissa heidän on mahdollisuus jakaa ideoita ja tarkastella hankkeissa tehtävää työtä konkreettisesti ja löytää tätä kautta yhtymäkohtia yhteistyölle. Yksiköiden projektipäälliköillä, hankevastaavilla ja esihenkilöille lukukausittain järjestettävän tapaamisen avulla voitaisiin saada edelleen kehitettyä yhteistyötä ja tietoisuutta hankkeista ja näin yhdistää hankkeita entistä tiiviimmin opetukseen.
Oamkin Hanketori-tapahtumaa voisi edelleen kehittää niin, että tilaisuudessa ohjatusti kehitettäisiin hankkeiden välisten yhdistävien asioiden löytämistä ja yhteisten tapahtumien kehittämistä. Sekä hankesuunnittelussa että -viestinnässä olisi tärkeää painottaa mahdollisuuksia hankkeiden väliseen yhteistyöhön.
Työnjaosta ja resursseista on tärkeä sopia hankkeiden välisen yhteistyön alussa. Tämän webinaarin organisoinnista vastasi OSMU-hanke, koska webinaari toimi samalla hankkeen väliwebinaarina ja sillä vastattiin hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Muiden hankkeiden toimijat olivat mukana webinaarin suunnittelussa ja asiantuntijoiden rekrytoinnissa sekä webinaarin toteutuksessa. Tässä artikkelissa kuvattiin esimerkkinä yksi toteutunut prosessi hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.
Tuomikoski Anna-Maria, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jarva Erika, tohtorikoulutettava, hanketyöntekijä
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö
Jounila-Ilola Päivi, hoitotyön opettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Karsikas Eevi, hankekoordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Kiviniemi Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Koivunen Kirsi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Pinola Satu, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Päätalo Kati, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Ruotsalainen Heidi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Saarnio Reetta, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Oulun ammattikorkeakoulu. 2019. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2020–2030. Hakupäivä 12.11.2021. https://www.oamk.fi/fi/oamk/nain-toimimme/strategia
[2] Engwall, M. 2003. No project is an island: linking projects to history and context. Research policy 32 (5), 789–808. Hakupäivä 25.11.2021. https://doi.org/10.1016/S0048-7333(02)00088-4
[3] Hodgson, D., Fred, M., Bailey, S., Hall, P. & Hodgson, D. (Eds.) 2019. The projectification of the public sector (1st ed.) Routledge Critical Studies in Public Management. Routledge, Taylor & Francis Group.
[4] Lenfle, S. & Söderlund, J. 2019. Large-scale innovation projects as temporary trading zones: Toward an interlanguge theory. Organization studies 40 (11), 1713–1739. Hakupäivä 25.11.2021. https://doi.org/10.1177/0170840618789201
[5] Fleizer, AR., Semenic, SE., Richie, JA., Richer, M-C. & Denis, J-L. 2015. An organizational perspective on the long-term sustainability of a nursing best practice guidelines program: a case study. BMC Health service research 15, 535. Hakupäivä 25.11.2021. https://doi.org/10.1186/s12913-015-1192-6
[6] Piirainen, K.A., Järvelin, A.M., Koskela, H., Lamminkoski, H., Halme, K., Laasonen, V., Talvitie, J., Manu, S., Ranta, T., Haavisto, I., Rissanen, A. & Leskelä, R-L. 2019. Toimintamalleja sosiaalija terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. Hakupäivä 11.11.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-784-0
[7] Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Hakupäivä 11.1.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
[8] Huttula, T. 2021. Osaajien riittävyys alueilla. Neljän erilaisen alueen esimerkit. Muistio, Sitra. Hakupäivä 11.11.2021. https://media.sitra.fi/2021/10/25161941/sitra-osaajien-riittavyys-alueilla.pdf
[9] Ayatollahi, H. & Zeraatkar, K. 2020. Factors influencing the success of knowledge management process in health care organisations: a literature review. Health Information and Libraries Journal 37 (2), 98–117. Hakupäivä 25.11.2021. https://doi.org/10.1111/hir.12285
[10] Ruotsalainen, H., Päätalo, K. & Nevala, N. 2021. Onnistuneesti takaisin töihin aivoverenkiertohäiriön jälkeen Oamk Journal 47/2021. Hakupäivä 3.11.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021082644469
[11] De Roeck, K. & Farooq, O. 2018. Corporate social responsibility and ethical leadership: Investigating their interactive effect on employees’ socially responsible behaviors. Journal of Business Ethics 151 (4), 923–939. Hakupäivä 25.11.2021. https://doi.org/10.1007/s10551-017-3656-6
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.