Varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja sen kehittäminen ovat ajankohtaisia. Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti, mikä koskettaa myös varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen yhtenä mahdollisuutena onkin kasvattaa yhteiskuntaan toimijoita, jotka ovat pienestä pitäen aloittaneet tietotekniikan käytön ja joilla on uskallusta kehittää rohkeasti tulevaisuuden digitaalisia ratkaisuja. Tämä vaatii varhaiskasvatukselta uudistumista ja osaamisen kehittämistä digitalisaation osa-alueella.

Valokuvassa vanhan kirjoituskone ja sen paperissa teksti e-learning.
Digitalisaatio haastaa varhaiskasvattajia asennemuutokseen eli hyväksymään digitalisoituva maailma myös varhaiskasvatuksen arjessa (kuva: Markus Winkler/unsplash.com).

Digitalisaatio muuttaa varhaiskasvatuksen toimintaa. On tutkittu, että nimenomaan tieto- ja viestintäteknologialla on merkittävä rooli lasten jokapäiväisessä elämässä, tulevaisuuden koulutuksessa sekä työelämässä [1]. Jo nyt päiväkodit ovat olleet nopean teknologisen muutoksen kohteena. Digitaaliset teknologiat ovat tulleet lyhyen ajan sisällä osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Muuttuneet varhaiskasvatusta ohjaavat opetussuunnitelmat velvoittavat tutustuttamaan lapset teknologiaan ja vaikuttavat myös siihen, että teknologiasta on tullut yksi pedagoginen oppimisen osa-alue ja oppimisväline. [2]

Huomionarvoista on se, että teknologia toimii mahdollistajana, mutta digitalisaation hyödyt syntyvät toiminnan uudistamisen kautta. Toimintakulttuurin pitää uudistua digitalisaation mahdollisuuksia avoimesti hyödyntäväksi ja sellaiseksi, että siinä kokeillaan ennakkoluulottomasti ja toteutetaan kehittämisen sekä kehittymisen kulttuuria. [3] Teknologian huima kehittyminen onkin jo nyt käynnistänyt valtavan muutoksen työskentelytavassamme. [4]

Varhaiskasvatuksen digitalisaatio

Digitaalisuus on osa yhteiskuntaa, jossa lapsi kasvaa. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhteistyössä kotien kanssa tukea lapsen ymmärrystä digitaalisuudesta. [5] Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on varmistaa, että lapsi saa tulevaisuuttaan varten riittävät digitaaliset taidot. [6]

Ratkaisun avaimia yhä lisääntyvän teknologian tuomaan haasteeseen on kaksi. On huolehdittava siitä, että teknologian kehitys näyttäytyy positiivisena ja mahdollisuuksia tarjoavana ilmiönä. Tietoisuuden lisääminen ja kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa. Lisäksi teknologian kehitys vaatii perinteisten toimenpiteiden ja ajattelun ohella kokonaan uudenlaista ja innovatiivista lähestymistapaa. Uudet teknologiat saattavat olla pelottavia, mutta kun tutustumme niihin ja otamme niitä rohkeasti hyötykäyttöön, huomaamme, että pelko oli sittenkin turha. Varhaiskasvatuksen digitalisaation kehittäjinä meidän tuleekin olla rohkeita, eikä pelko saa olla este. [7]

Varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalinen osaaminen

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologiset taidot vaihtelevat. Henkilöstön asenteella teknologiaa kohtaan ja teknologisella identiteetillä on merkitystä sille, miten henkilöstö hyödyntää teknologiaa varhaiskasvatuksessa. [8] Varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan voida sivuuttaa digitaalisia ratkaisuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu lasten digitaitojen yhdenvertainen oppiminen, medialukutaito, ohjelmointiosaaminen sekä digitaitojen vahvistaminen.

Varhaiskasvatuksen digitalisaatio vaatii henkilöstöä tarttumaan entistä enemmän erilaisiin digitaalisiin ratkaisuihin sekä uusien digitaalisten menetelmien käyttöönottoa henkilöstön ja lasten keskuudessa. Tämä ei ole helppoa, koska varhaiskasvatuksen henkilöstö on aikaisemmin saattanut mieltää, ettei varhaiskasvatuksen tarvitse sisältää digitaalisia opetusmenetelmiä tai opetusmuotoja.

Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen digitalisaatio

Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa tehtiin vuoden 2021 aikana kaksi kyselyä, joiden avulla selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologian osaamista, kehittämistä sekä arviointia. Kyselyssä selvisi, että varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaidot vaihtelevat. Osa työntekijöistä hallitsee hyvin varhaiskasvatuksessa vaadittavat digitaaliset taidot, kun taas osa on vielä aivan alussa.

Osaamisen vaihelevuuden lisäksi Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen digitalisaation kehittämisessä on kyselyiden vastausten valossa kiinnitettävä huomiota digitaalisten laitteiden määrään, laitteiden yhteensopivuuteen, verkkoyhteyksiin ja tekniseen tukeen. Työntekijät tarvitsevat digitaalista täydennyskoulutusta sekä osaamisen vahvistamista sähköiseen asiointiin, käytössä oleviin ohjelmistoihin ja yleisiin digitaitoihin.

Lisäksi vastuullinen digitalisaation käyttö vaatii osaamisen vahvistamista esimerkiksi tekijänoikeuksien ja tietosuojan ja -turvan osalta. Huomita on kiinnitettävä myös siihen, millainen asenneilmapiiri työyhteisöissä vallitsee digitalisaatiota kohtaan. Henkilöstön digiosaamista olisi arvostettava ja sen kehittämiseen tulisi panostaa.

Varhaiskasvatuksen teknologinen kehitys edellyttää varhaiskasvattajilta digiloikkaa: uusia teknologisia taitoja mutta myös uudenlaista ajattelutapaa. Kasvattajat joutuvat nyt pohtimaan, miten digitaalisaatiota voidaan hyödyntää pedagogisesti oppimisvälineenä varhaiskasvatuksen arjessa ja miten lasten tutustuttaminen teknologiaan tapahtuu käytännössä. [8]

Digitalisaation kehittäminen vaatii varhaiskasvatuksen henkilöstöltä halua kehittää omaa osaamistaan, rohkeutta sekä myönteistä suhtautumistapaa. Näitä vahvistamalla poistetaan digitalisaatiota jarruttavia tekijöitä ja edistetään varhaiskasvatuksen digitalisaatiota.


Suvi Ruusunen
varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, varhaiskasvatus

Valmistunut Hyvinvointia edistävien digitaalisten ratkaisujen asiantuntijaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä

Kypsyysnäyte perustuu opinnäytetyöhön:

Ruusunen, S. 2022. Varhaiskasvatuksen myönteiset digiaskeleet kohti tulevaa. Tutkimuksellinen kehittämistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamisen kehittämisen toimintamallista Lahden kaupungissa. Oulun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointia edistävien digitaalisten ratkaisujen asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420829


Lähteet

[1] Mertala, P. 2018. Two Worlds Collide? Mapping the third space of ICT integration in early childhood education. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hakupäivä 26.9.2022. http://urn.fi/urn:isbn:9789526218618

[2] Koivula, M. & Mustola, M. 2017. Varhaiskasvatuksen digiloikka ja muuttuva sukupolvijärjestys? Jännitteitä lastentarhanopettajien ja lasten kohtaamisissa digitaalisen teknologian äärellä. Kasvatus & Aika 11 (3), 37–50. Hakupäivä 4.12.2021. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68722

[3] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Hakupäivä 3.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

[4] Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Jatkuvan oppimisen Suomi. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto. Hakupäivä 23.6.2022. https://okm.fi/documents/1410845/7127789/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto/65054d4e-122e-46da-8fdf-f5795c57f188/Jatkuvan+%20oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto.pdf

[5] Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2022. Määräys OPH-700-2022. Hakupäivä 17.3.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet

[6] Opetushallitus. 2021. Pedagogisesti laadukas digitaalinen ympäristö. Laatumäärittely 2021. Uudet lukutaidot. Hakupäivä 29.1.2022. https://uudetlukutaidot.fi/tuki-ja-julkaisut/pedagogisesti-laadukas-digitaalinen-ymparisto/

[7] Rousku, K., Andersson, C., Stenfors, S., Lähteenmäki, I., Limnéll, J., Mäkinen, K., Kopponen, A., Kuivalainen, M. & Rissanen, O-P. 2019. Pilkahduksia tulevaisuuteen. Tietopolitiikka, tekoäly ja robotisaatio hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen mahdollistajana Suomessa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:22. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Hakupäivä 18.4.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-002-0

Post Views: 2 771