Kestävyys, vastuullisuus ja luonnonvarojen tasapainoinen käyttö ovat ajankohtaisia ja globaaleja teemoja, joiden edistämisessä luonnonvara-alan ammatillinen koulutus haluaa olla edelläkävijä. Tulevaisuuden luonnonvara-alan ammattilainen toimii vastuullisesti edistäen kestäviä käytänteitä niin työssä kuin arjessa. Vahva osaaminen ja motivaatio kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi mahdollistavat vastuullisten ja uudistavien toimintatapojen siirtymisen tulevaisuuden osaajien kautta työelämään. Ammatillisen koulutuksen opetuksen käytänteet luovat tärkeätä tieto- ja taitopohjaa tämän osaamisen perustaksi. Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön luonnonvara-alan henkilöstö kehitti yhdessä opetuksen kestävän kehityksen kehittämissuunnitelman tuleville vuosille.

Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luonnonvara-alan koulutusta järjestetään maatalous-, puutarha- sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnoissa Muhoksen ja Alavuden yksiköissä. Kestävän tulevaisuuden edistäminen on osa Luovin valtakunnallista strategiaa. Yhteiskuntavastuullisen koulutustoiminnan kautta Luovi vastaa kestävän haasteisiin ja mahdollisuuksiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 mukaisesti. Luovi haluaa toiminnallaan vastata kaikkiin 17:ään Agenda2030-päätavoitteisiin. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden edistäminen toteutuu osana jokaisen luovilaisen arkityötä. [1]

Oppilaitoksen toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan ihmiset, talous ja ympäristö tasavertaisesti. Oppilaitoksen arjessa vahvistuvat henkilöstön ja opiskelijoiden edellytykset (tieto, osaaminen, asenteet) edistää kestävän tulevaisuuden rakentamista ekologisten, taloudellisten ja sosiaaliskulttuuristen kestävien valintojen kautta. Luovi yhteisönä haluaa kehittää omaa toimintaansa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä kannustaa kumppaneita toimimaan vastaavasti. Näin varmistuu nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämisen mahdollisuuksia. [1]

Luonnonvara-ala edelläkävijänä

Luonnonvara-alan tulee olla edelläkävijä kestävän kehityksen edistämisessä opetuksen arjessa. Alan toimintaympäristö on maailmanlaajuisesti merkittävässä roolissa kestävien luonnonvarojen käytön suhteen. Ruoantuotannon, viljelyn sekä luonnonvarojen käytön on oltava vastuullista ja läpinäkyvää, jotta sen yhteiskunnallinen merkitys voidaan vakuuttavasti todentaa. Kaikilla luonnonvara-alan sektoreilla tulee pyrkiä ympäristöystävälliseen ja hiilineutraaliin toimintaan sekä tuntea toiminnan vaikutukset ympäristölle.

Koulutus tuottaa osaamista. Osaaminen siirtyy työelämään ja yhteiskuntaan osaavien ihmisten kautta. Koulutus uudistaa yhteiskuntaa ja luo edellytyksiä ihmisten hyvinvoinnille. Ihmisten hyvinvointi taas mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen toiminnan. Hyvinvoiva ammattilainen toimii vastuullisesti ja jaksaa innostua ja kiinnostua alan käytänteiden kehittämisestä. Hyvinvoiva osaaja tuottaa tulevaisuuden uusia innovaatioita.

Luovin luonnonvara-alan henkilöstö halusi yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen vastata Luovin valtakunnalliseen strategiaan ja osoittaa, että vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemat voidaan jalkauttaa käytännön opetukseen. Syksyllä 2021 henkilöstö kokoontui työpajoissa pohtimaan opetuksen arjen käytänteitä ja kehittämistarpeita sekä rakensi oman alakohtaisen opetuksen kestävän kehityksen suunnitelman vuosille 2022–2025.

Keskeisimmät opetuksen kehittämiskohteet

Yhteiskehittämisen tuloksena luonnonvara-alan käytännön opetustoiminnan kehittämisen painoalueiksi nousi viisi Agenda2030-teemaa: ei nälkää, edullista ja puhdasta energiaa, kestävät kaupungit ja yhteisöt, vastuullista kuluttamista sekä ilmastotekoja. Näiden teemojen sisältöjen mukaisesti asetettiin 14 eri käytännönläheistä ja toteuttamiskelpoista tavoitetta käytännön opetustoiminnan kehittämiseksi. [2]

Lähiruoantuotantoon, oppilaitoksella tapahtuvaan lähiviljelyyn sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat tärkeiksi tavoitteiksi. Myös työelämäyhteistyön kehittämistä sekä opiskelijoiden paikallistuntemuksen vahvistamista pidettiin tärkeänä. Turvalliset työelämäkokemukset opintojen aikana vahvistavat opiskelijoiden työelämätaitoja. Työelämän vahva kumppanuus luo mahdollisuuksia edistää kestäviä käytänteitä yhteistyössä oppilaitosten, yritysten ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Näin opiskelijat pääsevät osallistumaan luonnonvara-alan yritysten toiminnan kehittämiseen käytännön tasolla. Myös yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat. Tiivis yhteistyö yritysten, yhteisöjen sekä kaupunkien ja kuntien kanssa on merkittävä osa Luovin opetuksen arkea ja käytänteitä halutaan jatkuvasti kehittää. Työelämäyhteistyö on säännöllinen osa opetuksen arkea viikoittain jokaisessa luonnonvara-alan tutkinnossa. [2]

Oppilaitoksen omat oppimisympäristöt halutaan nähdä edistyksellisinä kiertotalouden ja kestävän kehityksen esimerkkeinä. Jätekäytäntöjen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen, kemikaalien ja öljyjen varastoinnin ja käytön kehittäminen sekä muovin käytön vähentäminen esitettiin konkreettisena ilmastotekona opetusmaatilan peltojen viljelykuntoisuuden parantamisen sekä lähiviljelyn monipuolistamisen lisäksi. [2]

Luonnonvara-alojen tulevaisuuden energiaratkaisuja opetuksessa haluttiin korostaa. Uusiutuvien energiamuotojen sekä hajautetun energiantuotannon sisältöjä haluttiin vahvistaa opetuksen käytännön arjessa. [2]

Erityisen tärkeänä pidettiin myös yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukemista. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta työskentelee aktiivisesti ja innokkaasti arkityössä. Hyvinvoivassa ja sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä opiskelija vahvistaa osaamistaan ja omaksuu opintojen aikana vastuullisuutta ja reipasta ja uudistavaa asennetta työelämään siirtymiseen. Hyvinvoiva osaaja jaksaa kiinnostua ja innostua omalta osaltaan edistämään työelämän ja yhteiskunnan asioita. [2]

Työtä tehtävä joka koulutustasolla

”Ilmastokriisin ymmärtäminen on osa sivistystä”, kuvaa Sitran kestävyysjohtaja Mari Pantsar. Hänen mukaansa Sitrassa ei puhuta enää ilmastonmuutoksesta vaan ilmastokriisistä. Käytettävillä termeillä on väliä. Tuoreena Helsingin yliopiston hallituksen jäsenenä Pantsar peräänkuuluttaa ilmasto- ja luonnon tilaa koskevaa opetusta laajasti yliopiston jokaisen alan peruskursseille. [3]

Tulevaisuuden päättäjiä kasvatetaan eri koulutusasteilla. Ilmaston ja luonnon tilaa koskeva opetus kuuluu yleissivistykseen. Ilmastokriisi on laaja ilmiö, jonka vuoksi siihen voi olla vaikea saada opetuksessa otetta. Vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena se voi olla myös helppo ohittaa. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa korostuu ammattialan käytännön arkityö. Tietoisuus työtehtävien ympäristövaikutuksista sekä työn tekemisen eri mahdollisuuksista on keskeisessä asemassa oman arkityön johtamisessa. Tieto, taito ja asenne ratkaisevat lopputuloksen. Hyvinvoiva ammattilainen on kiinnostunut toimintansa vaikutuksista.

Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän

Luonnonvara-alan nykyistä kestävämpien, ympäristövastuullisten ja uudistavien käytänteiden kehittäminen lähtee alan ammattilaisista. Toimet alan vihreän siirtymän suuntaan ovat välttämättömiä. Aikakausi koettelee alan yrityksiä ja muita toimijoita. Luonnonvara-alan ja kotimaisen maatalouden vastuullisuutta on kyseenalaistettu eikä arvokkaita tekoja ympäristön ja luonnon hyväksi aina tunnisteta. [4] [5] [6] [7] Esimerkiksi viesti siitä, että suomalainen ruoantuotanto on kansainvälisesti vertailtuna vastuullista ja laadukasta, ei välity.

Agenda2030-toimeenpano edellyttää koko yhteiskunnan osallistumista. Tulevaisuuden ammattilaisten tietopohjaa ja ratkaisukeskeistä asennetta rakennetaan ammatillisten oppilaitosten arjessa. Luonnonvara-alan henkilöstöllä on vahva motivaatio toimia tässä edelläkävijänä. Parhaiten ammattiosaaminen kehittyy käytännönläheisissä ohjatuissa opiskelijaprojekteissa aidoissa työelämäkohteissa.

Laadukkaalla yhteistyöllä oppilaitokset, yritykset ja yhteisöt kehittävät vastuullista toimintaansa ja synnyttävät uusia innovaatioita. Syntyy win-win-tilanne, jossa opiskelijan osaaminen kasvaa ja yritys tai yhteisö saa käyttöönsä lisäresursseja tuotteensa tai palvelunsa kehittämiseen. Yhteistyön myötä hyvät käytännöt voivat levitä, avoimuus kasvaa ja eri toimijat verkostoituvat yhteisön tiivistyessä. Yhdessä hyvää tekemällä vastuullisuutta voidaan tuoda tehokkaammin esille myös alan ulkopuolelle. Luonnonvara-alan vastuullisuuden edistämiseksi tarvitaan kaikkien, nykyisten ja tulevien, alan ammattilaisten työpanosta!


Mökkönen Mari, ammatillinen erityisopettaja

Päätoimi luonnonvara-alan ammatillisena erityisopettajana Ammattiopisto Luovissa, josta virkavapaalla. Työskentelee tällä hetkellä Osaon Tekniikan yksikössä erityisopetuksen tehtävissä.

Kypsyysnäyte perustuu opinnäytetyöhön:

Mökkönen, M. 2022. Kestävän kehityksen suunnitelman jalkauttaminen luonnonvara-alan koulutukseen, Ammattiopisto Luovi. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Agrologi (YAMK), Maaseudun kehittäminen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072167


Lähteet

[1] Ammattiopisto Luovi. 2021. Kestävän tulevaisuuden periaatteet 2021. Valtakunnallisen työryhmän sisäinen julkaisu.

[2] Mökkönen, M. 2022. Kestävän kehityksen suunnitelman jalkauttaminen luonnonvara-alan koulutukseen, Ammattiopisto Luovi. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Agrologi (YAMK), Maaseudun kehittäminen. Hakupäivä 7.2.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072167

[3] Parmala, J. 2022. Ilmastokriisin ratkaisuihin. Yliopisto-lehti 1/2022. Hakupäivä 7.2.2022. https://www.lukusali.fi/index.html?p=Yliopisto-lehti&i=393fa1c0-79e0-11ec-82de-00155d64030a

[4] Karhunen, A. 2021. Monilla maitotiloilla halutaan nyt hiilineutraaleiksi – päästöjen vähentämisen ongelmana ovat etenkin koneet ja polttoöljy. Yle. Uutiset 4.8. Hakupäivä 8.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12045436

[5] Frilander, J. & Tiainen, P. 2021. Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – ”Se on meille helppoa”. Yle. Uutiset 10.8. Hakupäivä 8.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12053963

[6] Frilander, J. 2021. Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta. Yle. Uutiset 7.5. Hakupäivä 8.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-11912570

[7] Mäenpää, M. & Koivisto, J. 2022. Mielipide: Me hevosalalla arvostamme kotimaisia viljelijöitä ja ymmärrämme vastuun ympäristöstä. Forssan lehti. Mielipiteet 7.2. Hakupäivä 8.2.2022. https://www.forssanlehti.fi/mielipiteet/mielipide-me-hevosalalla-arvostamme-kotimaisia-viljelijoita-ja-ymmarramme-vastuun-ymparistosta-1485581?fbclid=IwAR1-tT0wW4-rmy4A27Pj_w7qVZKyEkQoBKHbr4rkFAraKqbem73Q-JteIGs

Post Views: 1 648