Kestävyys ja vastuullisuus Amokin uudessa opetussuunnitelmassa

Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.

Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (Amok) uudisti vuonna 2022 opetussuunnitelmansa. Suunnittelutyöhön osallistuivat koko opettajakorkeakoulun henkilöstö sekä opiskelijoiden ja yritysmaailman edustajat. Uudessa opetussuunnitelmassa näkyvät nykyajan vaatimukset paremmin kuin edellisissä versioissa. Avainsanoina uusissa osaamistavoitteissa ovat muun muassa kestävä kehitys, vastuullisuus, laatu ja elinikäinen oppiminen.

Suomessa on viisi suomenkielistä ammatillista opettajakorkeakoulua, joiden tehtävä on tarjota ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta. Jokainen ammatillinen opettajakorkeakoulu päättää opettajankoulutusohjelmansa opetussuunnitelmasta sen mukaan kuin tutkintosäännössä määrätään. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta vuodelta 2014 (2014/1129, 6§) [1] määrää melko laveasti, että ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu: 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua sekä 4) muita opintoja.

Lisäksi asetuksessa sanotaan, että opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.

Kaikilla opettajakorkeakouluilla opetussuunnitelmasta riippumatta sisältyy opettajien pedagogiseen pätevyyteen johtavaan koulutukseen 60 opintopistettä. Toisin kuin monesti luullaan, koulutus ei johda tutkintoon.

Tarvetta uudistuksiin

2010-luvulla lähes koko opetus- ja koulutussektorin läpäissyt osaamisperusteisuus ja muun muassa ammattikorkeakoulujen OPEKE-hanke [2] vaativat, että opetuksen sisältöä ja metodeja tulisi muuttaa ja kehittää. Tähän liittyi myös se, että opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.3.2018 työryhmän kehittämään ja tarkentamaan opettajakoulutuksen sisältöä. Ammattikorkeakoulut esittivät, että valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen lyhyt teksti muutettaisiin seuraavasti:

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on:

1. Laajat ja syvälliset ammattipedagogiset tiedot ja taidot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia opetusalansa kehittäjänä vaativissa koulutuksen asiantuntija- ja johtamistehtävissä ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittymisen.
2. Valmiudet tukea, ohjata ja arvioida erilaisten opiskelijoiden oppimista.
3. Syvällinen ymmärrys omasta opetusalasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja analysoida alan tutkimustiedon ja ammattikäytäntöjen kehitystä.
4. Valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattipedagogisen osaamisen kehittämiseen.
5. Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot opetusalan tehtäviin sekä monikulttuuriseen ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Ehdotuksen sisältö on huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin aiemman asetuksen neljä lyhyttä kohtaa.

Opetussuunnitelman kehittäminen

Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ymmärrettiin, että on aika suunnitella täysin uusi ajankohtainen opetussuunnitelma (OPS). Uudistettua OPS:aa alettiin suunnitella vuoden 2021 puolessa välissä. Sitä olivat laatimassa Amokin henkilökunnan lisäksi opiskelijoiden ja yritysmaailman edustajat. Koronatilanteen takia suunnittelukokoukset pidettiin suureksi osaksi verkossa.

Syksyn 2021 aikana alati uudistuva OPS oli katsottavana, kommentoitavana ja revisioitavana Teams-kanavalla, kunnes vuoden 2022 keväällä uudistettu versio saatiin viimeisteltyä. Uudistunut opetussuunnitelma näkyy ja realisoituu sekä kurssi- ja koulutustarjontana että kirjoitettuina (”sanallistettuina”) osaamistavoitteina (kuvio 1). Uusi opetussuunnitelma käännettiin saman tien myös englanniksi englanninkielisen opintoryhmän käyttöön. [3]

Vuonna 2022 aloittaneet opetusryhmät käyttävät jo uutta opetussuunnitelmaa. ”OPS 2.0” ei ole mikään vähäinen inkrementaalinen päivitys aiempiin opetussuunnitelmiin vaan aivan uusi kokonaisuus, joten Amokin opiskelijoiden lisäksi myös opettava henkilökunta eli tuutorit joutuivat opettelemaan uudet sisällöt. Onneksi suunnitelman kieli pyrkii olemaan riittävän selkeää, niin että väärinymmärryksiltä vältytään. Osaamisperusteisessa oppimisessa oman osaamisen ymmärtäminen on myöhemmän oppimisen lähtökohta ja edellytys ja siinä oma Amokin tuutori auttaa koko oppijan kehityskaaren ajan.

Opintosuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon tulevaisuus, kestävä kehitys, vastuullisuus, laatu ja elinikäinen oppiminen.

Uuden opintosuunnitelman sisältö

OPS 2.0 [4] jakaantuu viiteen pääalueeseen: kasvatustieteellinen osaaminen 10 op, ammatti- ja korkeakoulupedagogiikka 14 op, vastuullisuuspedagogiikka 11 op, tutkiva ja kehittävä ammatti- ja korkeakoulupedagogiikka 5 op, opetusharjoittelu 12 op ja jatkuva oppiminen ja kehittyminen opettajana 8 op. Näistä kasvatustiede voidaan suorittaa (avoimessa) yliopistossa tai Amokin omana toteutuksena. Loput opiskellaan Amokin päivä-, ilta-, etä- ja monimuotokoulutuksina. Opiskelijalla on kolme vuotta aikaa suorittaa pedagogiset opintonsa.

Kestävyys ja vastuullisuus uudessa opetussuunnitelmassa

Opetussuunnitelmassa vastuullisuus ja kestävyys nivoutuvat yhteen. Sana ”kestävä” esiintyy uudessa opetussuunnitelmassa 8 kertaa, samoin sana ”vastuu” sen eri muodoissaan. Kestävyys näkyy vastuullisuuspedagogiikan osaamisalueessa Ekososiaalinen sivistys ja kestävä tulevaisuus -osaaminen ja myös Opetusharjoittelussa.

Ensin mainitussa osa-alueessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan esimerkkien avulla ekososiaalisen sivistyksen sekä oman alansa periaatteiden ja arvojen toteutumista. Lisäksi häntä pyydetään pohtimaan kestävän tulevaisuuden oppimisympäristöjä alallaan. Lopuksi opiskelijan tulee pohtia koulutuksen vastuullisuuden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Kaikissa näissä osaamistavoitteissa opiskelijan tulee hyödyntää omia kokemuksiaan, tieteellistä kirjallisuutta, oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä muita luotettavia tiedonlähteitä.

Vaikka opetussuunnitelman sana ”pohtia” voi tuntua passiiviselta mietiskelyltä, niin osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii aina aktiivista työskentelyä, jäsentelyä, reflektointia, asioiden esittämistä ja useimmiten ryhmätyöskentelyä. Agraari-Suomessa pohtiminen tarkoitti sitä, kun pohtimella puhdistettiin leipävilja epäpuhtauksista. Samalla tavalla pohtimalla opiskelija jalostaa ajatuksiaan ja toimintaansa osaamistavoitteiden mukaisesti.

Nämä kestävän kehityksen vaatimukset heijastuvat myös opettajaopiskelijan harjoitteluun. Osaamistavoitteessa kerrotaan, että opettajaopiskelijan tulee noudattaa ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen periaatteita ja tehdä nämä periaatteet näkyviksi omille opiskelijoilleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Jatkuvan kehittymisen periaatteen mukaisesti opettajaopiskelijan tulee siis siirtää kestävät arvot tuleville opiskelijasukupolville.

Vastuullisuus näkyy uudessa opetussuunnitelmassa jo aivan päätasolla. Niin kuin kuviosta 2 näkyy, on Vastuullisuuspedagogiikka varsin suuri kokonaisuus, 11 opintopistettä. Opetussuunnitelmassa mainitaan: ”Vastuullisuuspedagogiikka merkitsee laaja-alaista tiedollista ja käytännöllistä osaamista, jonka pohjalta opiskelija saa vahvan perustan toimia vastuullisesti ja ammattimaisesti opetus- ja ohjaustyössään.”

Onko OPS 2.0 nyt sitten lopullinen versio?

Suomessa lait ja asetukset muuttuvat ja yhteiskunta ja yritysmaailma kehittyvät vauhdilla. Jopa Amokin opettajakunta pikkuhiljaa uudistuu, kun osa henkilöstöstä jää eläkkeelle ja uusi, nuorempi sukupolvi ottaa ohjat. Yritysmaailma ja opiskelijat esittävät alati uusia ideoita ja toiveita.

Opetussuunnitelman kehittäminen siis varmasti jatkuu aikanaan. Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

Juha Pousi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus

Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja lehtori Pirjo Partanen pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Virranniemi Ulla & Skog Anu: Tasa-arvoista viestintää?
– Fagerholm Heidi: Vastuullisuus on valintojamme ja arkeamme

Lähteet

[1] Valtioneuvoton asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. Hakupäivä 14.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

[2] Hämeen ammattikorkeakoulu. OPEKE-hanke. Hakupäivä 14.9.2022. https://www.hamk.fi/projektit/opeke/

[3] Oulu University of Applied Sciences. 2022. Curricula 2022–2023. Structure of Teacher Education. Professional Teacher Education. Hakupäivä 14.9.2022. https://www.oamk.fi/opinto-opas/en/school-professional-teacher-education/professional-teacher-education

[4] Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Opetussuunnitelmat 2022–2023. Opettajankoulutuksen rakenne. Ammatillinen opettajankoulutus. Hakupäivä 14.9.2022. https://www.oamk.fi/opinto-opas/amok-ops/ammatillinen-opettajankoulutus