Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen.

Kuvituskuva kestävän kehityksen teemoista. Kuvassa jalanjälkiä, maapallo, kierrätysmerkki, kädenjälki, polkupyörä, rakennus ja kasviksia.

YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman yksi 17 tavoitteesta on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Tavoitteiden saavuttaminen ehkäisee syrjäytymistä ja edistää työllisyyttä. Oamkin kielikeskuslaiset auttavat työssään opiskelijoita hankkimaan tietoja ja taitoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kielikeskuksessa substanssiosaamista ovat kielet, viestintä ja vuorovaikutus sekä monikulttuurisuus. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen yhteiskunnassa on välttämätöntä: ilman niitä on vaikea työskennellä yhdessä, keskustella ja neuvotella, johtaa. On harvoja tilanteita, joissa viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ei tarvita. Myös uraseurantakyselyssä Oamkista valmistuneet ovat nostaneet voimakkaasti esille näiden taitojen tarpeellisuuden työelämässä ja toiveen niiden lisäämisestä koulutukseen.

Kielitaito on yksi tärkeistä työelämätaidoista, ja sitä tarvitaan eri aloilla ja useissa työtehtävissä yhä enemmän. Uudistetussa Kansalliskielistrategiassa 2021 todetaan kansainvälisessä maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan monipuolista kielitaitoa ja kielten osaamista. Kielitaito on olennainen osa kulttuuria ja yhdistää ihmisiä. Kulttuuriin ei pysty kiinnittymään ilman kieltä, ja toisaalta kulttuuri kuolee ilman kieltä. Kielitaito auttaa opiskelijoita kiinnittymään yhteiskuntaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisesti.

Valokuvassa ryhmä kansainvälisiä opiskelijoita.
Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa voidaan harjoitella kielitaitoa ja lisätä kulttuuritietämystä (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).

Ammattikorkeakouluun mahtuu iso kirjo erilaisessa elämäntilanteessa olevia, eritasoisia ja erilaisia oppijoita. Kielikeskuksen opettajat tapaavat yleensä heidät kaikki jossain vaiheessa opintoja. Kielten ja viestinnän opiskelussa esiintymistä tai sosiaalisia tilanteita jännittävälle on tarjottu matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua työskentelyyn ja osoittaa osaamisensa. Kuulovammaiselle on mietitty omat ratkaisunsa ja lukivaikeuksiselle omansa. Työssä käyvät opiskelijat eivät voi osallistua tunneille päivisin, mutta verkossa tarjottavien iltatuntien tai tuntitallenteiden avulla on mahdollista opiskella itselle sopivaan aikaan. Saavutettavat materiaalit helpottavat oppimista. Digitalisaation hyödyntäminen voi monipuolistaa kielten opetusta sekä motivoida kielen oppimista. Joustavilla ja erilaisilla toteutuksilla pyritään suomaan kaikille laadukas mahdollisuus opiskella.

Opintojen etenemiseen ja tutkinnon valmistumiseen vaikuttaa opintoihin sitoutuminen, jossa merkittävä tekijä on opiskelijoiden ryhmäytyminen. Samalla siinä luodaan jo opiskeluaikana verkostoja, jotka ovat tärkeitä sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta ja jotka vahvistavat opiskelijoiden kiinnittymistä ammattialaan. Kun opetusmenetelmänä on ryhmätehtävät, harjoitellaan samalla luontevasti vuorovaikutustaitoja, jotka ovat kielissä ja viestinnässä keskeisiä osaamistavoitteita.

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys on ihmisten oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua alkuperästä riippumatta. Sen mukaan niin omaa kuin muiden kulttuuria tulee kunnioittaa. Tietoisuutta eri kulttuureista lisäävät niin kielten ja viestinnän kuin kulttuuritietoisuuden opintojaksot. Suomi toisena kielenä -opiskelu on osa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kansainvälisyys- ja monikulttuuriosaaminen on myös yksi 2022 uudistetuista Arenen suosituksista ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi.

Korkeakoulussa opiskeleviin ja heidän hyvinvointiinsa vaikutetaan laajemminkin kuin vain kouluttamalla heitä työelämän osaajiksi. Koulutuksessa pyritään edistämään sosiaalista kestävää kehitystä tarjoamalla opetusta tiedoista ja taidoista, jotka auttavat voimaan hyvin, hankkimaan elämän perusedellytykset ja osallistumaan päätöksentekoon omassa maassa ja maailmanlaajuisesti. Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan opintojen ja työelämän lisäksi kaikkialla arjessa. Taitojen oppiminen ja kehittyminen on koko elämän kestävä prosessi, jossa yksilön tukena opiskelun eri vaiheissa on kielten ja viestinnän opetus.



Pirjo Partanen, lehtori, suomen kieli ja viestintä
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus

Valokuvassa Pirjo Partanen.
Pirjo Partanen (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).


Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on lehtori Kaisa Marttila-Tornio, joka käsittelee kestävää kehitystä osana opintoja.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Pousi Juha: Kestävyys ja vastuullisuus Amokin uudessa opetussuunnitelmassa
– Virranniemi Ulla & Skog Anu: Tasa-arvoista viestintää?
– Fagerholm Heidi: Vastuullisuus on valintojamme ja arkeamme

Lähteet

Kestävän kehityksen digitaalinen oppimateriaali -hanke. 2022. Sosiaalinen kestävä kehitys. Verkkokurssi. Hakupäivä 19.9.2022. https://keke.bc.fi/Kestava-kehitys/suomi/sosiaalinen/

Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet – tavoitekortit. Hakupäivä 19.9.2022. https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/media/kestavan_kehityksen_tavoitekortit_2030.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Hakupäivä 19.9.2022. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys



Post Views: 2 114