Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan tutkintovastaava Tanja Schroderus-Salo ja yliopettaja Aino-Liisa Jussila.
Kliinisen asiantuntijan ylemmän amk-tutkinnon kliinisen radiografian syventävät opinnot (20 op) suunnataan röntgenhoitajille. Opinnot toteutetaan verkostototeutuksena. Tavoitteena on turvallisuuskulttuurin kehittäminen kliinisessä radiografiassa. Tavoitteena on myös, että YAMK-tutkinnon suorittaneet röntgenhoitajat osaavat hankkia tutkittua tietoa ja kehittää sekä uudistaa terveysalaa näyttöön perustuen. Kliinisen radiografian alati kehittyvä toiminta-alue, teknologian nopea kehitys ja sosiaali- ja terveysalan muutokset antavat hyvän sauman kehittyä röntgenhoitajana uralla eteenpäin.
Verkostototeutustapa mahdollistaa ammattikorkeakoulujen välisen yhteystyön. Toteutustapa sopii hyvin pienille erityisaloille sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmista. Opettajien kesken suunnittelu- ja toteutusvastuu jakautuvat tarkoituksenmukaisesti. Tällä tavoin saadaan taattua laadukasta opetusta YAMK-opiskelijoille, koska suunnittelusta ja opetuksen toteutuksesta vastaavat eri aihealueiden asiantuntijat eri ammattikorkeakouluista.
Eri opintojaksoilla tiimiopettajuus on vahvasti läsnä, mikä monipuolistaa sisältöjä ja rikastuttaa toteutusta. Kokonaissuunnittelua on tehty kaikkien kuuden röntgenhoitajakoulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun kanssa, joita ovat Metropolia, Savonia, TAMK, Novia, Turun AMK ja Oamk. Toteutusvaiheessa opintojaksovastuutahot työskentelevät tiiviisti keskenään, esimerkiksi Oamkin syventäviä opintoja toteutetaan yhteistyössä TAMKin opettajien kanssa.
Kliinisen radiografian syventävät opinnot (20 op) on jaettu kolmeen osaan: 1. kuvantamistutkimusten, hoitojen ja menettelytapojen kehittäminen 2. potilaslähtöisen ja turvallisen kliinisen radiografian kehittäminen 3. laatujohtamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen.
Opiskelijoiden näkökulmasta verkostototeutustapa on erittäin hyödyllinen, koska se mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen. Tällöin ”pyörää ei tarvitse aina rakentaa uudelleen” ja verkostoituminen ympäri Suomen mahdollistuu jo opiskeluaikana. Tämä on suuri etu pienellä koulutusalalla ja suhteellisen pienen ammattialan sisällä, sillä Valviran rekisterissä röntgenhoitajille on voimassa oleva ammattioikeus noin 5 000:lla (vuonna 2018) ja heistä työelämässä on noin 3 000 röntgenhoitajaa (vuonna 2018).
Verkostototeutustapa opiskelijoiden näkökulmasta toimii erittäin hyvin, koska he pystyvät osallistumaan opintoihin verkkoyhteyden kautta asuinpaikkakunnasta ja esimerkiksi vuorotyöstä riippumatta. Moodle-oppimisalusta on aina avoinna ja siellä olevat materiaalit aina saatavilla, joten tutkinnon suorittaminen on aika helppoa. Eräs opiskelija onkin todennut: ”Myös yövuorojen hiljaiset hetket ja työmatkat bussissa tulevat hyödynnettyä.”
Verkostototeutustapa mahdollistaa yhteistoiminnalliset seminaarit. Opettaja saattaa huomata seuranneensa seminaaria hiljaa, koska opiskelijoiden välinen keskustelu ja käytänteiden jakaminen on ollut vilkasta ikään kuin asiantuntijatapaamisessa konsanaan, eikä hänen ole tarvinnut puuttua siihen. Opettaja myös saattaa ilokseen huomata, että tieteellinen tutkimus on mukana keskusteluissa. Mikä parasta, lisäksi hän kuulee kriittistä tarkastelua ja kannanottoja eri tutkimustulosten analysoinnissa. Yksi opiskelija voi viitata intialaiseen tutkimukseen ja toinen amerikkalaiseen. Tutkimus maailmalta on läsnä.
Opinnäytetyön tekeminen toisesta amkista olevan opiskelijan kanssa on mahdollista. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulos saattaa tällöin palvella laajempaa sosiaali- ja terveysalan kenttää. Mikään ei myöskään estä tekemästä tutkimuksellista kehittämistyötä toisen alan opiskelijoiden kanssa, kuten meitä röntgenhoitajia lähellä olevan tekniikan alan toimijoiden kanssa.
Usein tutkimuksellisella kehittämistyöllä vastataan työelämän ja alueen elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja työelämän edustajat saattavat olla mukana kehittämistyössä. Tällainen opinnäytetyön toteutustapa voi olla pontimena myös tohtoriopintoihin hakeutumiselle.
Seuraavaksi Mika Paldanius ja Jaana Holappa-Girginkaya, ottakaapa kirjoittajapallo vastaan kliinisen bioanalytiikan syventävistä opinnoista!
Tanja Schroderus-Salo, tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Aino-Liisa Jussila, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kolumnisarjan seuraavat kirjoittajat ovat koulutuspäällikkö Mika Paldanius ja lehtori Jaana Holappa-Girginkaya.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Lähteet
Oulun ammattikorkeakoulu. 2022. Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma (90 op). Hakupäivä 4.2.2022. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=kla2022s&lk=s2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeudet 2010–2018. Tilastoraportti 2/2020. Hakupäivä 4.2.2022. https://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2020/Liitetaulukot/Tr02_20liitetaulukot.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.