Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Liisa Kiviniemi ja Aino-Liisa Jussila.
Työelämässä tapahtuu. Moni miettii, miten tapahtumat, ilmiöt ja erilaiset tilanteet saataisiin kuvattua ja dokumentoitua niiden ihmisten näkökulmasta, jotka siellä toimivat. Monimuotoisten tapahtumien ja tilanteiden kuvaukseen sekä niiden kehittämiseen tarvitaan asiakkaiden, henkilöstön ja johdon kokemuksia tai käsityksiä.
Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa korostuvat tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden omat sanat ja mahdollisuus kuvata tutkittavaa ilmiötä itselleen luonteenomaisella tavalla. Kun laadullinen tutkimus yhdistetään kehittämistyöhön, tulokset tulevat hyödyksi ja käytäntöön sovellettavaksi.
Laadullisten tutkimusmenetelmien osaamista syvennetään Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa monialaisella ja valinnaisella Laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisen (5 op) opintojaksolla. Sille osallistuu liiketalouden, luonnonvara-alan, sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan YAMK-opiskelijoita. Opintojaksossa painottuvat laadullisen tutkimuksen prosessin vaiheista erityisesti analyysivaihe ja perehtyminen erilaisiin lähestymistapoihin, kuten etnografiaan, fenomenologiaan ja fenomenografiaan. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä tarkastellaan myös osana tutkimusprosessia.
Opiskelijat lisäsivät osaamistaan laadullisesta tutkimuksesta paneutumalla neljään erilaiseen laadulliseen tutkimukseen, joista kaksi oli tutkimuksellista kehittämistä. Pääpaino oli eri tutkimuksissa tehdyissä metodologisissa valinnoissa. Opiskelijat työskentelivät monilaisissa ryhmissä ja laativat artikkelimuotoisen tehtävän ja tiivistivät tutkimusten ydinsisällön posteriksi tai infogrammiksi. Tämä on osoittautunut onnistuneeksi työskentelytavaksi.
Keväällä 2022 posterit olivat sisällöllisesti ja visuaalisesti taitavasti tehtyjä. Niiden pohjalta syntyi vilkasta keskustelua opintojaksoon kuuluvassa Laadullisen tutkimuksen iltaseminaarissa. Me opintojakson opettajat kuuntelimme esityksiä huomioiden opiskelijoiden kriittisen tarkastelun ja tutkimusten syvälliseksi muodostuneen ymmärryksen. Näytti siltä, että selkeiksi visuaalisiksi kokonaisuuksiksi kootut posterit toivat esille opiskelijoiden taidon esittää tiivistetyssä muodossa valittujen tutkimusten oleelliset seikat. Mielestämme opintojakso tarjosi metodologista osaamista opiskelijoiden omien, opintoihinsa liittyvien tutkimuksellisten kehittämistöiden toteuttamiseen. Opintojaksoon kuuluivat viikoittaiset ohjaustilanteet, joihin opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua. Niissä käydyt keskustelut syvensivät ymmärrystä laadullisesta tutkimuksesta.
Erilaisten tutkimusten lukutaito ja tutkimusprosessin ja tulosten tiivistetty esittäminen ovat työelämässä toimivan asiantuntijan osaamisalueita. Tämä vahvistaa osaamisen jakamista eri alojen sisällä ja niiden välillä. Tulevaisuuden asiatuntijat tuottavat ja hyödyntävät tutkimuksellista kehittämistä ja perustavat toimintansa tutkimusnäyttöön. Laadullinen tutkimus osana monimetodisuutta edistää työelämän muutosten hallintaa.
Liisa Kiviniemi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
Aino-Liisa Jussila, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
Kolumnisarja jatkuu syksyllä 2022.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
