Mitä pitää huomioida, kun opinnäytetyön kohteena on ihminen?

Haastatteletko tai havainnoitko ihmisiä opinnäytetyössäsi vai keräätkö aineistoa kyselylomakkeella? Jos vastasit kyllä, opinnäytetyösi kohdentuu ihmisiin ja sen tulee täyttää ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen periaatteet. Oulun ammattikorkeakoulu on muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohella sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeisiin, joissa ohjeistetaan tutkijoita hyvään tieteelliseen käytäntöön ja ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen periaatteisiin. Sitoutuminen koskee Oamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita kaikissa tutkinto-ohjelmissa ja korostuu erityisesti juuri opinnäytetöissä, joissa tutkimuksen kohteena on ihminen.

Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia osana työsuunnitelmaa. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma voi kohdistua ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. [1] Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet. Näitä ovat muun muassa tutkittavien henkilöiden ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, tutkimuksen toteuttaminen niin, ettei siitä aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja sekä tietoon perustuvan suostumuksen toteutuminen koko tutkimusprosessin ajan. [2]

Syvällisemmin ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiin periaatteisiin voi perehtyä TENKin laatiman Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa -ohjeen kautta.

Suunnitelmavaiheessa opinnäytetyön tekijän tulee selvittää, edellyttääkö aineistonkeruu tutkimusluvan hankkimista. Mikäli opinnäytetyöhön rekrytoidaan henkilöitä tietystä organisaatiosta, siihen tarvitaan kohdeorganisaation lupa. Organisaatiot noudattavat tutkimuslupaprosessissa omia käytänteitään. Ne on ainakin isoimmissa organisaatioissa, kuten sairaanhoitopiireissä, kuvattu organisaation verkkosivuilla. Organisaatiot voivat edellyttää tutkimuslupapyynnön käsittelemiseen lupahakemuksen lisäksi muita liitteitä, kuten tutkimussuunnitelma, aineistonkeruun tiedot (haastatteluteemat tai -kysymykset, kyselylomake), tiedote tutkimuksesta, suostumuslomake ja tietosuojailmoitus. [3] [1] Myös Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) henkilökuntaa ja opiskelijoita koskeviin tutkimuksiin tarvitaan aina tutkimuslupa [4].

Tutkimusluvan myöntäminen on kohdeorganisaatiolta lupa toteuttaa opinnäytetyö kyseisessä organisaatiossa. Lisäksi tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä tarvitaan aina suostumus osallistua tutkimukseen. Tämä tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate.

Voidakseen antaa tietoon perustuvan suostumuksen tutkittavan on saatava riittävästi tietoa tutkimuksesta ja omista oikeuksistaan tutkittavana. Osallistumissuostumus, esimerkiksi haastatteluun, kannattaa lähtökohtaisesti pyytää kirjallisesti. Tutkittava voi antaa eettisen suostumuksensa myös muulla aktiivista suostumusta ilmaisevalla toimella. Näitä ovat esimerkiksi kyselylomakkeen täyttäminen ja lähettäminen tai tutkimusaihetta koskevaan kirjoituspyyntöön vastaaminen. [1]

Milloin tarvitaan eettinen ennakkoarviointi?

Opinnäytetyön kohdistuessa ihmiseen tulee tekijän aina selvittää, edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Eettisellä ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Eettisen ennakkoarvioinnin perusteet määräytyvät sen mukaan, onko kyse lääketieteellisestä vai ei-lääketieteellisestä tutkimuksesta. [2]

Eettiseen ennakkoarviointiin on siis kaksi eri mahdollisuutta: ensin mainittu perustuu niin sanottuun tutkimuslakiin eli lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta ja jälkimmäinen on osa tiedeyhteisössä yhdessä sovittuja menettelytapoja: Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. [2]

Muun kuin tutkimuslain alaisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista on sovittu yhdessä tiedeyhteisössä. Tutkijan tulee hakea eettinen ennakkoarviointi ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta, jos esimerkiksi tutkimukseen osallistumisessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta tai puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen [2].

Selesniemen ym. [5] mukaan ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon eli kandidaattitason jälkeiseen tutkimustyöhön. Mikäli perustutkinnon jälkeinen opinnäyte, kuten ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, on suunniteltu toteutettavaksi eettistä ennakkoarviointia edellyttävällä tavalla, hakee opiskelija sitä eettiseltä toimikunnalta yhdessä opinnäytetyön ohjaajansa kanssa.

Eettinen ennakkoarviointi haetaan valmiilla tutkimussuunnitelmalla ennen tutkimuksen aloittamista ja ennen tutkimusluvan hakemista. Tutkimuksen aloittamisen jälkeen sitä ei enää voi hakea. On hyvä myös muistaa, ettei eettisen toimikunnan puoltava lausunto eikä myönnetty tutkimuslupa poista tekijän omaa vastuuta tutkimuksestaan. [5] [3]

Tarkistuslista helpottaa pohdintaa ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta

Tutkimusetiikan tukihenkilöinä olemme työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta. Tarkistuslista löytyy Oamkin opinto-oppaasta opinnäytetyön kohdasta ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet.

Opinnäytetyön tekijän on hyvä huomioida, että ammattikorkeakoulut ovat linjanneet, etteivät niiden perustutkintotason opinnäytetyöt voi vaatia eettistä ennakkoarviointia, joka on aikaa vievä ja vaativa prosessi kaikille osapuolille. Jos tarkistuslistaa läpikäydessäsi huomaat opinnäytetyösi vaativan eettistä ennakkoarviointia, ole yhteydessä opinnäytetyösi ohjaajaan ja keskustele hänen kanssaan jatkotoimenpiteistä.

Opinnäytetyöprosessi käynnistyy vasta sitten, kun ohjaaja on hyväksynyt aiheen. Huomionarvoista on myös se, että jos opinnäytetyön tutkimus kohdistuu ihmiseen tai inhimilliseen toimintaan eikä eettistä ennakkoarviointia ole tehty, vaikka se olisi pitänyt tehdä, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus [6].

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset ja niiden käsittely

TENK on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä [7]. HTK-ohjeen tarkoituksena on antaa kaikille tutkimuksen harjoittajille, myös opinnäytetyön tekijöille, malli hyvästä tieteellisestä käytännöstä. HTK-ohjeesta huolimatta myös ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosesseissa tapahtuu silloin tällöin hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia.

Aiemmin maisteritasoiset opinnäytetyöt, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tutkittiin ensisijaisesti HTK-ohjeen mukaan [8]. TENK kuitenkin uudisti ohjeistustaan vuonna 2021, ja nykyisin maisteritasoisen oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan vain silloin, jos opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli. Jos opinnäytetyö kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa. Myös perustutkinnoissa tehdyissä opinnäytetöissä mahdollisesti esiintyvät vilppiepäilyt tutkitaan oppilaitoksen ohjeiden mukaan. Oamkin verkkosivuilla on tiedotettu vilpin käsittelystä.

Lähtökohtana hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen opinnäytetyöprosessissa koskee kaikissa tutkinto-ohjelmissa tehtäviä opinnäytetöitä. Tekijän tulee perehtyä huolellisesti olemassa oleviin ohjeisiin. Näitä ovat esimerkiksi HTK-ohje, ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa, ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset sekä tietosuojaan liittyvät ohjeet. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu ensisijaisesti opiskelijalle itselleen, mutta myös ohjaajalle ja korkeakoulun johdolle. [6]

Hyvän tieteellisen käytännön mukainen toiminta tulee olla lähtökohtana ja vahvasti esillä tutkimus- ja kehittämistyön opinnoissa sekä opinnäytetyöprosessissa. Tutkimusetiikalla on vahva filosofinen taustansa, mutta käytännössä sen toteuttamista ja noudattamista helpottavat ohjeet ja suositukset, joihin tässäkin blogitekstissä on viitattu. Ne mahdollistavat varsin käytännönläheisen suhtautumisen tutkimuseettisten periaatteiden noudattamiseen.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on päivittämässä HTK-ohjetta. Tavoitteena on julkaista uudistunut ohje loppuvuodesta 2022. Päivitystyössä perustana on tiedeyhteisöltä saatu palaute. Uudessa painoksessa pyritään kiinnittämään huomiota muun muassa ohjeen soveltamisalan laajentamiseen TKI-toimintaan, HTK-terminologian tarkentamiseen sekä HTK-loukkausten määritelmien täsmentämiseen. Palautteissa on toivottu myös organisaatioiden HTK-vastuun tuomista paremmin esille tutkijoiden velvollisuuksien rinnalla. [9]

Huomioi seuraavat asiat, kun tutkimuksesi kohteena on ihminen:

• Olet perehtynyt tutkimuseettisiin ohjeisiin.
• Olet tarkistanut, edellyttääkö tutkimuksesi eettistä ennakkoarviointia.
• Olet selvittänyt, tarvitsetko opinnäytetyön toteuttamista varten tutkimusluvan.
• Olet huomioinut tutkimukseen osallistuvien osalta tietoon perustuvan suostumuksen.

Saarnio Reetta, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Aro Päivi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Kirjoittajat ovat Oamkin tutkimusetiikan tukihenkilöitä.

Lähteet

[1] Kuula-Luumi, A. 2021. Tutkimuslupa, suostumus, informointi ja tietosuoja. Teoksessa J. Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Hakupäivä 17.5.2022. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

[2] Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Hakupäivä 17.5.2022. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf

[3] Kettunen, J. 2018. Selvitä, tarvitsetko tutkimuksellesi luvan. Helsinki: Vastuullinen tiede. Hakupäivä 12.5.2022. https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/selvita-tarvitsetko-tutkimuksellesi-luvan

[4] Oulun ammattikorkeakoulu. Tutkimusoikeudet. Hakupäivä 12.5.2022. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tiede-ja-tutkimus

[5] Selesniemi, H., Kettunen, J. & Näreaho, S. 2021. Tarvitseeko tutkimus eettisen ennakkoarvioinnin ja kuka sen tekee? Vastuullinen tiede, Helsinki. Hakupäivä 12.5.2022. https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/tarvitseeko-tutkimus-eettisen-ennakkoarvioinnin-ja-kuka-sen-tekee

[6] ARENE. 2019. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Hakupäivä 17.5.2022. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382

[7] Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Hakupäivä 12.5.2022. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

[8] Aro, P. & Koivisto, K. 2019. Rehellisyys tutkimustyössä. ePooki asiantuntijablogi 5.2. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 12.5.2022. https://blogi.oamk.fi/2019/02/05/rehellisyys-tutkimustyossa/

[9] Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2021. Uudistunut HTK-ohje julkaistaan ensi vuonna. Ajankohtaista 14.12. Hakupäivä 12.5.2022. https://tenk.fi/fi/ajankohtaista/uudistunut-htk-ohje-julkaistaan-ensi-vuonna