Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia (OPS) on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kaikilla aloilla työelämä muuttuu ja koulutuksen on kehityttävä, mielellään ennakoivasti. Mikä on opetussuunnitelmauudistuksen systemaattisen toteuttamisen salaisuus? Sitä valotan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa.
Opetussuunnitelmaosaaminen on opettajan pedagogisen osaamisen ydintä. Hyvin toteutetun opetussuunnitelmatyön tuloksena selkiytyvät mikä on koulutuksen tarkoitus, millä perusteella ja miten opiskelijat oppivat sekä millaista tukea he saavat.
Opetussuunnitelmatyö voidaan jakaa karkeasti laajuuden mukaan opetussuunnitelman tarkistamiseen tai uudistamiseen.
Opetussuunnitelman tarkistaminen on opettajille jatkuvaa, vuosittaista työtä. Opintokokonaisuuksien sisältöjä, toteutusta ja arvioinnin perusteita hiotaan palvelemaan opiskelijan oppimista. Kehittäminen on keskeinen osa koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun varmennusta [1].
Opetussuunnitelma uudistetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, mutta perusteellisesti. Tyypillisesti uudistus tehdään vanhan, voimassa olevan opetussuunnitelman pohjalta. Menettely on perusteltu erityisesti perusopetuksessa ja toisella asteella. Niissä noudatetaan valtakunnallisia perusteita, joiden raameissa koulutuksen järjestäjäkohtainen opetussuunnitelma laaditaan [2] [3] [4].
Korkeakouluissa opetussuunnitelmatyö on edellä mainittua vapaampaa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8) [2] [3] [4]. Tiivistetysti voi todeta, että korkeakoulutuksen tulee kehittää opiskelijalle osaamista opiskeltavan alan vaativiin asiantuntijatehtäviin.
OPS-uudistuksessa koulutuksen tarkoitus tiivistetään yhteen lauseeseen
Kun on aika uudistaa korkeakoulututkinnon opetussuunnitelmaa, prosessi etenee kolmessa vaiheessa. Liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä, ei siis muokkaamalla vanhaa OPSia. Tällöin ensimmäiseksi pohditaan perimmäistä kysymystä: mikä on koulutuksen tarkoitus [5]. Se on määriteltävä yhteen lauseeseen osaamistavoitteen tyyliin, kuvaten valmistuneen opiskelijan osaamista. Tällaista ydinosaamista kuvaava lause jakaantuu kolmeen täsmentävään lauseeseen. Esimerkkikuvio (kuvio 1) journalistien AMK-tutkintokoulutuksesta kuvaa uudistamisprosessin ensimmäisen vaiheen tuloksia.
Kuviosta hahmottuu korkeakoulutetun journalistin osaamisprofiili tietojen, taitojen ja asenteen tasolla. Häneltä edellytetään viestinnän monipuolista asiantuntijuutta monimediallisessa työympäristössä. Pelkkä journalismin alan osaaminen ei kuitenkaan riitä. Ammattimainen asenne, oman alan ja henkilökohtaisen osaamisen seuraaminen sekä kehittäminen ovat myös journalistin ydinosaamista.
Koulutuksen tarkoituksen kiteyttäminen muutamaan lauseeseen voi vaikuttaa pikaiselta tehtävältä, yhden palaverin suoritukselta. Näin ei kuitenkaan ole. Ydinosaamislauseiden laadinnassa, kuten koulutusta kehitettäessä yleensäkin, opettajien laaja osallisuus on tämän päivän toimintamalli [7] [8]. Lisäksi on tärkeää tietää laajasti työelämän näkemykset alalla tarvittavasta osaamisesta sekä ottaa huomioon alumni- ja opiskelijapalaute.
Opetussuunnitelmatyön ensimmäisen vaiheen tuloksena rakentuu koulutuksen ydinosaamisen kuvaus. Sitä ei unohdeta missään vaiheessa, vaan opetussuunnitelmatyö etenee sisältöjen suunnittelulla ydinosaamiskuvausten raameissa. Tästä tarkemmin blogisarjan seuraavassa osassa.
Virkkula Esa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Lähteet
[1] Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). 2017. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018–2024. Karvi. Hakupäivä 25.3.2022. https://karvi.fi/app/uploads/2017/02/KARVI_Korkeakoulujen_auditointika%CC%88sikirja_FINAL.pdf
[2] Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014/1129. Hakupäivä 12.3.2022. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129
[3] Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 1295/2019. Hakupäivä 12.3.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20191295
[4] Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017. Hakupäivä 12.3.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170093
[5] Khan, M. A. & Law, L. S. 2015. An Integrative Approach to Curriculum Development in Higher Education in the USA: A Theoretical Framework. International Education Studies 8 (3), 66–76. Hakupäivä 9.4.2022. http://dx.doi.org/10.5539/ies.v8n3p66
[6] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Opetussuunnitelma. Viestinnän tutkinto-ohjelma, Journalismin suuntautumisvaihtoehto 240 op. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Hakupäivä 12.3.2022. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=vie2021s-jou&lk=s2021&alasivu=kuvaus
[7] Bandura, A. 2018. Toward a psychology of human agency: Pathways and reflections. Perspectives on Psychological Science 13 (2), 130–136. Hakupäivä 25.3.2022. http://dx.doi.org/10.1177/1745691617699280
[8] Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. 2013. What is agency? Conceptualising professional agency at work. Educational Research Review 10, 45–65. Hakupäivä 25.3.2022. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2013.05.001
