Oulun ammattikorkeakoulun vuodet ovat olleet tähän saakka jatkuvaa muutosta. Kirjasto on opetuksen ja tutkimuksen kivijalka, joten heti kirjaston alkuvuosina oli tärkeää saada tarkoituksenmukaiset kirjastopalvelut kunkin opetusyksikön yhteyteen. Rakennettiin laadukkaat kirjaston toimipisteet. Samanaikaisesti ammatti- ja tiedekirjallisuus siirtyi verkkoon, mikä aiheutti merkittäviä muutoksia kirjaston palveluihin. Millaisia olivat muutokset? Tapahtuiko näin myös muissa ammattikorkeakouluissa?

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun aikaa (1992–1995) luonnehtii hyvin eri tasoilta aloittavien kirjastojen tiivis kehittämistyö. Opetusministeriö (OPM, vuodesta 2010 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö OKM) korosti, että kirjastopalvelujen tulee olla korkeakoulutasoisia ja henkilöstössä kirjastoalan koulutuksen saaneita työntekijöitä. Vuonna 1997 OPM ohjeisti ammattikorkeakouluja suuntaamaan 3–5 prosenttia käyttömenoistaan kirjasto- ja informaatiopalveluihin.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) kirjastohenkilökunta suunnitteli kirjaston organisointia vuodesta 1997 lähtien. Suurin toimipiste oli sosiaali- ja terveysalan kirjasto. Kirjastotoimipisteitä oli yhteensä 11 kolmessa kaupungissa. Kirjasto muodostettiin Oamkissa omaksi tulosyksiköksi vuoden 2000 alusta.

Oamkin oman toiminnan lisäksi kirjaston kehittymiseen vaikuttivat suuresti ammattikorkeakoulun ylläpitäjä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk), OPM ja meneillään oleva tekninen kehitys. Vähitellen internetin kautta tuli mahdolliseksi käyttää aineistoja, joita ennen oli ollut vain painettuina. Osekk ajoi tiivistä yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Se olisi halunnut kirjaston organisoituvan koko ylläpitämänsä koulutuksen kirjastoksi. OPM ja Oamk eivät nähneet sellaisen organisoitumistavan johtavan uuden korkeakoulun kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Internet – ovi kirjastoihin

2000-luvun alussa samanaikaisesti kirjaston perustamisvaiheen kanssa alkoi ammatti- ja tiedekirjallisuus siirtyä verkkoon. Tätä kehitystä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) ja OPM ohjasivat muun muassa myöntämällä rahoitusta hankkeelle, jossa tavoitteena oli kirjastojärjestelmäyhteistyö yliopistokirjastojen kanssa.

Ammattikorkeakoulukirjastot tekivät myös keskenään tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä. Yhteisen tietojärjestelmän hankinta helpotti asiakkaan tiedonhankintaa ja mahdollisti myös työn rationalisointia. Esimerkiksi kirjojen luettelointitietoja ei naputeltu enää jokaisessa järjestelmän hankkineessa ammattikorkeakoulussa, vaan suuri osa datasta voitiin kopioida toisilta. Yhteinen palautejärjestelmä laatutyön tueksi otettiin käyttöön, e-aineistojen hankintaa tehtiin yhdessä ja julkaisuarkisto Theseus luotiin yhdessä. Myös henkilöstökoulutuksen toteutus oli yhteistyötä. [1]

Kahdenkymmenen vuoden aikana verkossa käytettävien e-aineistojen hankinta asiakkaiden käyttöön johti kirjastoaineistojen käytön kymmenkertaistumiseen 20:stä 200:een käyttökertaan henkilöä kohden vuodessa. Painetun aineiston käyttö pienentyi kolmasosaansa. Kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa näkyi vastaava muutos johtuen kirjastojen yhteistyöstä sekä Arenen ja OPM:n ohjaustoimenpiteistä (kuvio 1). [2]

Kuvio 1, josta käy ilmi, että kirjastoaineistojen käyttö kymmenkertaistui vuosina 2002-2019. Samaan aikaan painettujen aineistojen käyttö vähentyi.
KUVIO 1. Kirjastoaineiston käyttö (lainat ja elektronisten palvelujen aineiston lataukset) kohdeyhteisön jäsentä kohden vuosina 2002–2019 Oamkin ja kaikkien ammattikorkeakoulujen (Amkit) kirjastoissa

Alkuvaiheessa OPM edisti kalliiden e-aineistotietokantojen käyttöä rahoituksella, mikä mahdollisti niiden saatavuuden pienemmillekin ammattikorkeakouluille. E-aineistojen kestosuosikkeja ovat olleet Ebscon ja Elsevierin tietokannat. Molemmat sisältävät monialaisia tutkimus- ja muita artikkeleita. Kotimaisista tietokannoista käytetyimpiä ovat olleet Ellibs ja MOT. Ellibs sisältää enimmäkseen suomenkielisiä e-kirjoja ja MOT sanakirjoja.

Kirjastokäyntien maksimi saavutettiin vuonna 2004 (kuvio 2) [2]. Tällöin Oamkin kirjastossa kävijälaskurit mittasivat yli 605 000 käyntiä. Vuoteen 2019 mennessä kävijämäärä oli pudonnut 123 000:een. Koko ammattikorkeakoulusektorin kirjastokäynnit noudattivat samaa kaavaa.

Kuvio 2, josta käy ilmi, että kirjastokäynnit vähenivät sekä Oamkissa että kaikissa muissa kirjastoissa vuodesta 2004 vuoteen 2019. Vuoden 2004 huippulukema oli Oamkissa 605 154 käyntiä, ja vuonna 2019 käyntejä oli enää 123 004.
KUVIO 2. Kirjastokäynnit vuosina 2002–2019 Oamkin ja kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastoissa

Kävijämäärän pudotus johtui verkkoaineistojen käytön vaivattomuudesta. Suuri vaikutus oli myös sillä, että erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja opetukseen sopivia verkkoaineistoja alkoi ilmestyä. Myös suomenkielisiä e-aineistoja alkoi lisääntyvästi olla saatavilla.

Pohjoisten korkeakoulukirjastojen yhteistyö

Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto tarkastelivat yhteistyömahdollisuuksiaan vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä totesi, että korkeakoulukirjastot olivat jo valtakunnallisen korkeakoulukirjastoyhteistyön kautta kehittämässä työnjakoaan niin e-aineistojen kuin kirjastojärjestelmienkin osalta.

Oulun yliopiston kirjaston (OYK) ja Oamkin painettujen kokoelmien päällekkäisyys selvitettiin. Se todettiin marginaaliseksi [3]. Työnjakoa toteutettiin muun muassa kansainvälisessä kaukopalvelussa, jonka hoiti kokonaan yliopiston kirjasto molemmille korkeakouluille. Kun yliopiston Rakentamistekniikan osasto vuonna 2001 suljettiin, ammattikorkeakoulu osti alan kirjallisuutta yliopistolta omiin kokoelmiinsa.

Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen korkeakoulujen kokoelmien yhteiskäyttöä kehitettiin myös. Siinä olivat mukana myös yleiset kirjastot. Ensimmäisenä Suomessa toteutettiin kahden korkeakoulukirjaston välinen yhteislainaus Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun välillä.

Elektronisia aineistoja hankittiin valtakunnallisen FinELib-konsortion kautta, jossa sekä OYK että Oamkin kirjasto olivat mukana. Työnjako liittyen uusiin järjestelmiin ja aineiston hankintatapoihin toteutui tehokkaasti muun muassa henkilökunnan yhteisissä koulutuksissa [4].

Supistustoimet

Vuonna 2010 OKM tuli siihen tulokseen, että valtakunnallisesti ammattikorkeakouluja vaivasi hajaannus ja sirpalemaisuus sekä koulutuksen liikatarjonta [5]. Tämän seuraukset näkyivät pian kirjastossakin [6]. Siitä alkoi henkilötyövuosien väheneminen niin Oamkin kirjastossa kuin muissakin ammattikorkeakoulukirjastoissa (kuvio 3) [7]. Oamkin kirjaston henkilötyövuosia kirjattiin enimmillään 32,7 vuonna 2009. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin vuosina 2014 ja 2017. Kymmenessä vuodessa henkilötyövuodet putosivat puoleen maksimimäärästään eli 16,1 henkilötyövuoteen vuonna 2019.

Kuvio 3, josta käy ilmi, että vuonna 2009 Oamkissa tehtiin kirjastossa eniten henkilötyövuosia, yhteensä 32,7. Vuonna 2019 henkilötyövuosia tehtiin enää 16,1.
KUVIO 3. Kirjastohenkilöstön työvuosien kehitys vuosina 2002–2019 Oamkin ja kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastoissa

Kirjaston tiloissa nähdään jokseenkin samanlainen kehitys kuin henkilötyövuosissa. Oamkin kirjaston ensimmäisen vuosikymmenen aikana uudet kirjastotilat valmistuivat Tekniikan kirjastolle Kaukovainiolle ja Raaheen, Luonnonvara-alan kirjastolle Sanginsuuhun, Kulttuurialan kirjastolle Kaukovainiolle sekä vuonna 2012 valmistuivat uudet tilat Sosiaali- ja terveysalan kirjastolle Kontinkankaalle. Kirjastotilojen huippuvuonna 2012 (kuvio 4) [8] tiloja oli yhteensä 3 557 m2. Vuoteen 2019 mennessä tiloja oli enää 2 210 m2.

Kuviosta 4 käy ilmi, että Oamkilla oli kirjastotiloja neliömäärältää eniten vuonna 2012, jolloin niitä oli 3557 neliömetriä. Vuonna 2019 kirjastotiloja oli enää 2210 neliömetriä.
KUVIO 4. Kirjastotilojen muutos Oamkin ja kaikkien ammattikorkeakoulujen (Amkit) kirjastoissa

Raahen korkeakoulukirjaston tilasta jouduttiin luopumaan vuoden 2012 lopussa, koska Raahesta siirrettiin tekniikan koulutus Ouluun. Kirjasto jatkoi kuitenkin toimintaansa Raahessa pienimuotoisemmin vuoteen 2014 saakka.

Luonnonvara-alan koulutus siirtyi Kaukovainiolle vuonna 2013 säästöjen ja toiminnan tehostamisen vuoksi ja luonnonvara-alan kirjasto integroitiin osaksi Tekniikan kirjastoa. Vuonna 2014 Oamkin yt-neuvotteluiden jälkeen tehtiin päätös palveluiden keskittämisestä. Tämän seurauksena Kaukovainiolla Kulttuurialan kirjasto integroitiin niin ikään osaksi Tekniikan kirjastoa ja kirjaston nimi muuttui Kotkantien kirjastoksi.

Oulaisten ammattioppilaitos (Jedu) irtisanoi Oulaisissa kirjastopalvelusopimuksen vuonna 2016. Seuraavana vuonna Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjasto muuttui Oulaisten oppimiskeskukseksi. Se palveli ainoastaan Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Ammatillinen opettajankoulutus (Amok) aloitti toimintansa Kontinkankaalla, siirtyen sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen tiloihin Myllytulliin. Seuraava sijainti oli myös keskustassa Albertinkujalla, jonka jälkeen tilat järjestyivät taas Myllytullista. Amok siirrettiin vuonna 2017 Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampukselle Myllytullin sisäilmaongelmien vuoksi ja Amokin kirjasto integroitui Kontinkankaan kirjastoon.

Vuonna 2000 kirjastoyksikön toimipisteitä oli taulukossa 1 esitetyt yhdeksän. Vuosina 2004–2017 tapahtuneitten yhdistymisten jälkeen kirjastoja oli enää neljä. Taulukko 1 kuvaa kirjaston toimipisteiden yhdistymistä ja pääosin myös kokoelmien siirtoa toimipisteiden välillä.

TAULUKKO 1. Oulun ammattikorkeakoulun kirjaston toimipisteiden sijainnit vuosina 2000–2020

Aiemmat sijainnitTilanne vuonna 2020
Sosiaali- ja terveysalan kirjasto, Kontinkangas
Ammatillisen opettajakorkeakoulun kirjasto, keskusta (–2017)		Kontinkankaan kirjasto (2014–)
Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjasto, Oulainen (–2017)Oulaisten oppimiskeskus
Tekniikan kirjasto, Kaukovainio
Tekniikan kirjasto, keskusta
Kulttuurialan kirjasto Konservatorio → Kaukovainio (–2014)
Luonnonvara-alan kirjasto, Kempele → Sanginsuu (–2013)
Raahen korkeakoulukirjasto (–2014), Raahe		Kotkantien kirjasto (2014–)
Liiketalouden kirjasto, Teuvo Pakkalan katuTeuvo Pakkalan kadun kirjasto (2014–)


Oamkin kirjasto myi kirjastopalveluja toisen asteen oppilaitoksille Oulaisissa ja Oulun Kontinkankaalla toimiessaan niiden kanssa yhteisissä tiloissa sekä alkuvuosina myös Oulun Konservatoriolle. Kahden vuoden ajan kirjastopalveluita myytiin myös toisen asteen Kaukovainion yksikölle. Vuosituhannen vaihteessa kirjastoyhteistyötä oli Oamkin sopimuskumppaneiden Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Oulun diakoniaopiston kanssa. Enimmillään vuonna 2014 asiakaskuntaan kuului 22 % muita kuin ammattikorkeakoulun opiskelijoita. He olivat pääosin toisen asteen opiskelijoita, mutta myös yliopiston opiskelijoita ja opettajia.

Kirjasto ajassa ja toiminnassa mukana

Kirjasto on osallistunut alusta lähtien Oamkin julkaisusarja ePookin (2008–2021) julkaisutoimintaan ja sen kehittämiseen. Vuodesta 2010 lähtien Oamkin opinnäytteitä on julkaistu ammattikorkeakoulujen yhteisessä julkaisuarkisto Theseuksessa. Vuodesta 2006 lähtien kirjaston toimesta on hoidettu myös OKM:n julkaisutiedonkeruu. Vuodesta 2017 lähtien tiedonkeruu on hoidettu Justus-tallennuspalvelun kautta, mistä tiedot siirtyvät suoraan OKM:n VIRTA-julkaisutietopalveluun, ja sitä kautta myös opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen, OKM:n Tiedejatutkimus.fi-palveluun ja Suomen Akatemialle [9].

Kirjaston tehtävänä on myös asiakkaiden tiedonhankinnan ja tiedonhaun opetus, minkä ansiosta niin opiskelijoiden kuin opettajienkin omatoimisuus on kasvanut. Omatoimisuuden lisääntymiseen on vaikuttanut myös tekninen kehitys. Käyttötilastoissa kirjaston asiakkaiden puolesta tehtävien tiedonhakujen määrä putosi ammattikorkeakoulukirjastoissa vuoden 2002 tasosta viidesosaansa vuoteen 2019 mennessä [10].

Parhaat käytännöt uuden oppimisessa levisivät hyvin ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyön tuloksena. Tavoite toteutui organisoidusti kaikilla kirjastoalan osa-alueilla aineiston hankinnasta asiakasoppaisiin asti. Asiakaspalautekyselyissä esimerkiksi vuonna 2006 Oamkin kirjaston sijoitus verrattuna muihin kirjastoihin oli kärjessä [11].

Vuoden 2012 korkeakoulujen arviointiraportissa kirjasto sai asiakaslähtöisestä toiminnastaan varauksetonta kiitosta [12]. Hyvään palautteeseen lienee vaikuttanut työnteon oikeanlainen ja onnistunut kohdentaminen. Kirjasto pystyi pitämään laitekantansa hyvin toimintakuntoisena muun muassa oman it-tukihenkilön ansiosta. Jos joku ihmettelee, missä on sellaisia IT-projekteja, jotka ovat pysyneet niin aikataulussaan kuin budjetissaan, niin kirjastoista niitä löytyy [1].

Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston kehitysjohtajaksi palkattiin vuonna 1997 FK Pirkko Pietiläinen, josta tuli myöhemmin kirjastonjohtaja. Hänen sijaisuuksiaan hoiti yhteensä noin 2,5 vuotta FT Pirkko Kuisma-Kursula. Pirkko Pietiläisen jäädessä eläkkeelle kirjastonjohtajaksi nimitettiin vuonna 2010 FM Minna Koistinen.

Oamkista tuli osakeyhtiö vuonna 2014. Tällöin nimi muuttui muotoon Oulun Ammattikorkeakoulu Oy. Kaudelle 2017–2020 tehdyn OKM:n ja Oamkin välisen sopimuksen mukaan ”Ammattikorkeakoulu keskittää toimintaansa kahdelle kampukselle Linnanmaalle ja Kontinkankaalle vuoteen 2020 mennessä. Tässä yhteydessä modernisoidaan oppimis- ja tutkimusympäristöt yhdessä Oulun yliopiston kanssa.” [13]

Vuonna 2018 Oulun yliopisto osti osake-enemmistön Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:stä ja tuli näin Oamkin enemmistöomistajaksi. Keväällä 2020 suurin osa sisäisistä palveluista siirtyi kokonaisuudessaan Oulun yliopiston ja Oamkin yhteiseen palveluorganisaatioon. Oamkin kirjasto siirtyi 1.2.2020 Oulun yliopiston kirjaston yhteyteen. Kaikki työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä ja Oamkin kirjastonjohtaja FM Minna Koistisesta tuli yhteisorganisaation varajohtaja.

Tätä kirjoitettaessa on vielä liian aikaista arvioida kuinka hyvin jatkossa Oamkin tarpeet ja yliopiston kirjaston tarjoamat palvelut kohtaavat toisensa, ja kuinka niiden kehittämisessä onnistutaan yhdessä.



Pietiläinen Pirkko, Oulun ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja vuosina 1997–2010

Koistinen Minna, Oulun yliopiston kirjaston varajohtaja vuodesta 2020 alkaen, Oulun ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja vuosina 2010–2020

Kuisma-Kursula Pirkko, Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan kirjaston johtava informaatikko vuosina 2000–2013

Vestelin Petri, Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjaston informaatikko vuosina 1992–2018

Isohanni Irene, Oulun ammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö vuosina 1997–2001, kehitysjohtaja vuosina 2001–2004, tutkimus- ja kehitysjohtaja vuosina 2005–2015



Kuvagalleria





Lähteet

[1] Blinnikka, S. 2017, Intoa – tahtoa – yhteistyötä. Ammattikorkeakoulukirjaston kehitys 1991–2016. AMKIT-konsortio, Espoo. Hakupäivä 2.10.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-68883-2-3

[2] Lainat ja elektronisten palvelujen aineiston lataukset / kohdeväestö 2002–2019. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, osa G Tunnusluvut: Kirjaston käyttö. Hakupäivä 2.10.2021. https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/

[3] Alila, H. & Juutistenaho, R. 2007. Samanlaisia vai erilaisia? – kokoelmat kartoitettiin Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoissa. Signum 35 (2). Hakupäivä 2.10.2021. https://journal.fi/signum/article/view/3423

[4] Kinnunen, I. (toim.) 2009. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Työryhmäraportointi 2006–2008. Hallintopalvelujen lausunnot, muistiot, selvitykset, tilastot, nro 60. Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulu.

[5] Valtioneuvosto. 2013. Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan. Tiedote 14.2. Hakupäivä 2.10.2021. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ammattikorkeakoulusektoria-uudistetaan

[6] Leppälä, M. 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutuksia ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaan. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.10.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817261

[7] Henkilötyövuodet (htv) 2002–2019. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, osa F Henkilökunta. Hakupäivä 2.10.2021. https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/

[8] Aukiolo ja tilat 2002–2019. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, osa D Aukioloajat ja tilat. Hakupäivä 2.10.2021.  https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/

[9] Tolonen, T., Marjamaa, M. & Nyqvist, A. 2019. Odotettu Justus-Theseus-integraatio viimeinkin avattu. Kreodi 3. Hakupäivä 2.10.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100831970

[10] Tiedonhaku, toimeksiannot 2002–2019. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, osa C Kirjaston käyttö ja käyttäjät. Hakupäivä 2.10.2021. https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/

[11] Pietiläinen, P. & Tuomi, V. 2007. Palautejärjestelmät korkeakoulukirjastoissa. Teoksessa A. Rouvari (toim.) Laatu ratkaisee. Laatutyön opas korkeakoulukirjastoille. Suomen tieteellisen kirjastoseuran julkaisuja, Helsinki, 37–57. Hakupäivä 17.11.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-96835-4-6

[12] Nykänen, M., Aaltonen, M., Männistö, T., Puusaari, P., Sneck, M., Talvinen, K. & Saarilammi, M. 2012. Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2012. Hakupäivä 17.11.2021. https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0512.pdf

[11] Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2017–2020. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. Hakupäivä 2.10.2021. https://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimukset


Artikkeli on osa kokoomajulkaisua, joka ilmestyy myöhemmin keväällä Vieraskynä-palstalla.

Post Views: 2 897