Röntgenhoitajan tutkinto antaa monipuoliset valmiudet työskennellä erilaisissa röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimuksissa, isotooppitutkimuksissa ja -hoidoissa, kuvantaohjatuissa toimenpiteissä sekä sädehoidossa. Sädehoidossa röntgenhoitaja voi työskennellä potilaan vastaanotolla, sädehoidon suunnittelukuvauksessa ja annossuunnittelussa sekä hoitokoneilla sädehoitoa toteuttamassa. Työ on monipuolista ja edellyttää hoitamis- ja ohjausosaamisen lisäksi vahvaa teknistä osaamista.
Sädehoidolla hoidetaan pääosin syöpäpotilaita. Hoitoprosessin taustalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka vastaa kokonaisvaltaisesti sädehoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Yhtenä työryhmän jäsenenä röntgenhoitajan työnkuvaan kuuluu sädehoidon toteuttaminen ja potilaan hoidosta vastaaminen läpi hoitojakson. [1] Röntgenhoitaja huolehtii potilaasta koko sädehoitojakson ajan ylläpitäen terveyttä, edistäen hoitotyön menetelmiä sekä estäen ja vähentäen sädehoidon aiheuttamia haittavaikutuksia [2].
Sädehoidon toteuttaminen vaatii valtavasti tietoa, ymmärrystä ja käytännön osaamista sekä kykyä yhdistää ja soveltaa niitä keskenään. Tietoa tarvitaan sädehoidosta sekä sen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, kykyä hahmottaa sädehoitoprosessin kokonaisuus, tietoa työyksikön toimintatavoista sekä käytettävissä olevista asettelu- ja apuvälineistä. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista asennetta ja arvoja suhteessa työhön, työyhteisöön, yhteistyökumppaneihin, potilaisiin ja säteilyyn. Sädehoitotyö on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, jossa on kattavat mahdollisuudet kehittyä eri osa-alueilla. [2]
Potilaan kokonaisvaltainen hoitaminen osana sädehoitotyötä
Sädehoitotyön tärkeimpiä osa-alueita ovat potilaan kohtaaminen ja ohjaaminen [2]. Potilaiden sädehoitojaksojen kesto vaihtelee tyypillisesti parista viikosta jopa kahdeksaan viikkoon, joten hoitosuhteista muodostuu pitkiä ja röntgenhoitaja on potilaan kanssa tekemisissä joka arkipäivä [3]. Lääkäri näkee potilaita harvoin, minkä vuoksi röntgenhoitaja on avainasemassa potilaan tilassa tapahtuvien muutosten havaitsemisessa, niiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja muutosten raportoinnissa eteenpäin [2].
Karkeasti röntgenhoitajan työnkuva voidaan jakaa potilas- ja konehoitajan rooleihin. Potilashoitajan vastuulla on huolehtia potilaasta sekä hoitokoneen ohjelmasta ja aikataulusta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa potilaan ohjaaminen ja asetteleminen, kirjaaminen, hoitotoimenpiteiden toteuttaminen sekä potilaan jatkohoidon järjestäminen. Potilashoitajan vastuulla on huolehtia potilaan terveydentilasta, ravitsemustilasta, lääkehoidosta, sädehoitoalueen ihon kunnosta, eritystoiminnasta, toiminnallisuudesta, vireystilasta, viestinnästä sekä potilaan ja hänen läheistensä emotionaalisesta tilasta ja selviytymisestä. Konehoitajan rooliin puolestaan kuuluu esimerkiksi potilaan tarkkailu, asettelu ja ohjaus sädehoidon aikana, kohdistuskuvien ottaminen, sädehoidon kohdistaminen ja antaminen sekä säteilysuojelun toteuttaminen. [2] [4]
Potilaita saapuu kotoa, osastohoidosta sekä joskus myös päivystyksen kautta. Potilaille varattu sädehoitoaika on 15–20 minuuttia ja hoitotilanteessa potilaan kanssa käydään läpi kuulumiset ja vointi. Mikäli voinnissa on ilmaantunut poikkeavaa, annetaan potilaalle hoito-ohjeita ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Röntgenhoitajan vastuulla on varmistaa, että potilas on sädehoitokelpoinen ja noudattanut sädehoitoon valmistelevia toimenpiteitä. Esimerkiksi lantion alueen sädehoidossa on tärkeää, että potilas on juonut tarpeeksi nestettä, jotta rakko on suunnitellun kokoinen. Esivalmisteluilla varmistetaan tarkoituksenmukainen sädehoito ja säästetään hoitokohdetta ympäröiviä terveitä kudoksia. Sädehoidossa potilas asetellaan hoitopöydälle, otetaan kohdistuskuvat ja kohdistetaan hoito millien tarkkuudella suunnitelman mukaisesti. Sädetys itsessään ei kestä kuin minuutista kahteen. Hoidon jälkeen potilas voi lähteä. [5]
Syöpää sairastavilla ja sädehoidossa käyvillä potilailla on valtava tiedontarve ja huoli omasta tilanteestaan [3]. Potilaat haluavat tulla kuulluksi ja nähdyksi, vaikka joskus luottamussuhteen syntyminen vaatii aikansa. Kuuntelu- ja kommunikointitaidot ovat avainasemassa ja potilaita täytyy tulkita kokonaisuutena puheesta, ilmeistä ja eleistä. Röntgenhoitajalta vaaditaan taitoa kysyä oikeita asioita oikealla tavalla sekä hienotunteisuutta ja kykyä puhua niin, että potilas ymmärtää. Röntgenhoitajilla on suuri vastuu potilaan kokonaishoidosta, joten voinnin ja siinä tapahtuneiden muutosten kirjaaminen on tärkeää potilaan hoidon jatkuvuuden kannalta. [2]
Tekninen osaaminen sädehoitotyössä
Sädehoitomenetelmät ja -laitteet kehittyvät nopeasti, mikä tekee sädehoidon teknisesti toteuttamisesta koko ajan entistä haastavampaa. Ilman tekniikkaosaamista ei voida antaa turvallista hoitoa ja nykyään sähköistä ja teknistä osaamista tarvitaan enenevissä määrin. Tekninen osaaminen puolestaan edellyttää halua kehittyä ja kouluttautua sekä kykyä omaksua uutta tietoa. [2] Sädehoidon tekninen toteuttaminen vaatii röntgenhoitajalta sädehoidon laitteisiin (kuva 2) liittyvää teknistä osaamista, sädehoidon menetelmien tuntemista sekä ihmisen anatomian ja siinä poikkeavien muutosten tunnistamista. [5]
Sädehoidon tekniseen osaamiseen liittyy myös laadunvarmistusosaaminen, jota toteutetaan läpi sädehoitoprosessin. Laadunvarmistukseen sisältyvät toimintaohjeet ja niiden noudattaminen, tarkka ja huolellinen työskentelytapa, oman ja muiden toiminnan kriittinen tarkastelu sekä nopea reagointi tavanomaisista poikkeaviin asioihin. Lisäksi laadunvarmistukseen kuuluvat tekninen laadunvalvonta ja potilaan hoidon laadun varmistaminen. [2]
Röntgenhoitajan erityisalueena on säteilyaltistuksen optimointi sekä omassa että työyhteisön toiminnassa. Röntgenhoitaja huolehtii päivittäisessä työskentelyssään säteilyn turvallisesta käytöstä ja säteilynkäytön optimoinnista niin, että säteilyaltistus pidetään niin pienenä kuin mahdollista. [6]
Sädehoidon toteuttamisessa tarvitaan päivittäin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi potilaan hoitoasennon toteuttamisessa, asetteluvälineiden valinnassa tai hoitoaikojen uudelleen sovittelussa. Päätöksenteko-osaamista tarvitaan potilaan sädehoitokuntoa arvioidessa, hoidon kohdistamisessa, oikeita hoito-ohjeita annettaessa ja potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa. [2]
Yhteistyö ja moniammatillisuus osana työnkuvaa
Sädehoidosta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat useimmiten syöpätautien lääkäri, fyysikko ja röntgenhoitaja. Hoitojakson aikana potilas on vuorovaikutuksessa lähinnä röntgenhoitajan kanssa, sillä lääkärikäyntejä on harvemmin. Röntgenhoitajan vastuulla on tiedottaa ja tarvittaessa konsultoida työryhmänsä jäseniä sekä muita terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotta sädehoidon toteuttaminen on turvallista ja potilaan tarpeisiin vastataan. Sädehoidossa röntgenhoitaja ei koskaan työskentele yksin, vaan hoidon suunnittelua ja toteutusta tehdään yhdessä muiden röntgenhoitajien kanssa. Röntgenhoitaja tekee paljon yhteistyötä myös muiden ammattiryhmien kanssa, minkä vuoksi on tärkeä tuntea oman organisaationsa toimintaa. Ajoittain potilaita ohjataan myös oman yksikön ulkopuoliseen hoitoon, esimerkiksi fysioterapiaan. [1]
Moniammatillisessa työryhmässä pitää pystyä antamaan ja vastaanottamaan palautetta, jotta yksikön toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Esimerkiksi fyysikot antavat röntgenhoitajille pyydettäessä palautetta sädehoidon kohdistamisesta. Sujuva yhteistyö onkin tärkeää potilaan hoidon onnistumisen kannalta. Yhteistyö edellyttää, että uskalletaan kysyä apua ja kyseenalaistaa virheitä. Röntgenhoitajalta vaaditaan myös johtamisosaamista ja kykyä elää jatkuvassa muutospaineessa. Esimerkiksi konerikkotilanteissa delegoidaan työtehtäviä ja huolehditaan potilaiden hoidon jatkuvuudesta. [2]
Monipuolinen työnkuva edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä
Sädehoitotyössä hoidollinen työ yhdistyy vahvaan tekniseen osaamiseen. Alati kehittyvä laitetekniikka ja uudet hoitotekniikat edellyttävät oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja kykyä omaksua uutta tietoa.
Tekniikan saralla ajankohtaisimpia muutoksia ovat olleet muassa magneettikuvauksen entistä laajempi hyödyntäminen sädehoidon suunnittelussa ja pintatunnistusjärjestelmän käyttöönotto potilaan sädehoitoon asettelussa. Myös adaptiivinen sädehoito, jossa sädehoitosuunnitelmaa säädetään jokaisella hoitokerralla tarkemmin hoitokohdetta mukailevaksi ja terveitä kudoksia säästävämmäksi, on tulossa yhä enenevissä määrin käyttöön.
Vastuu syöpää sairastavan kokonaisvaltaisesta hoidosta edellyttää hyvää potilaan hoitamis- ja ohjaamisosaamista. Oman haasteensa hoidolle ja ohjaamiselle aiheuttaa henkilöstöresurssien riittävyys ja kiireinen aikataulu. Näihin haasteisiin on pyritty ja pyritään yhä enenevissä määrin vastaamaan muassa erilaisia digitaalisia ohjausmenetelmiä ja hoitopolkuja kehittämällä.
Milka Lapinkangas
Opiskelee röntgenhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä
Kaisa Marttila-Tornio
radiografian ja sädehoidon lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Coffey, M. & Leech, M. 2018. The European Society of Radiotherapy and Oncology (ESTRO) European Higher Education Area levels 7 and 8 postgraduate benchmarking document for Radiation TherapisTs (RTTs). Technical Innovations & Patient Support in Radiation Oncology 8, 22‒40. Hakupäivä 3.10.2022. https://doi.org/10.1016/j.tipsro.2018.09.009
[2] Kekäle, N. 2012. Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa röntgenhoitajien kuvailemana. Itä-Suomen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 3.10.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120581
[3] Karhu-Hämäläinen, A. 2002. Syöpää sairastavan potilaan odotuksia ja kokemuksia hoidosta sädehoitojakson aikana. Väitöskirja. Turun yliopisto.
[4] Walta, L. 2001. Mitä röntgenhoitajat tekevät? Kliinisen radiografian toiminnallinen sisältö ja rakenne yhdessä suomalaisessa yliopistosairaalassa. Turun yliopisto. Opinnäytetyö.
[5] ESTRO. 2014. European Higher Education Area Level 6. Benchmarking document for Radiation Therapists. Hakupäivä 4.10.2022. https://www.estro.org/ESTRO/media/ESTRO/Education/ESTRO- RTT-Benchmarking-document_rebranded.pdf
[6] Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa, 10.12.2012. ST-ohje 1.7. STUK.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.