Seinäpuhallusta on ollut mahdollista käyttää jäteilman ulospuhallusratkaisuna jo muutaman vuoden ajan. Kyseinen ratkaisu on saanut kerrostalorakentamisessa vankan jalansijan ennen kaikkea kustannustehokkuutensa takia.
Vuoden 2018 alussa tuli voimaan uusi ympäristöministeriön asetus 1009/2017. Asetuksessa säädetään uudisrakentamisen ilmanvaihtoratkaisuista. Aiemmista rakentamismääräyksistä poiketen asetus antaa mahdollisuuden käyttää asunnon ilmanvaihdon jäteilman ulospuhallusratkaisuna myös ulkoseinästä tapahtuvaa puhallusta. [1] Tämä mahdollisuus on otettu kerrostalorakentamisessa myönteisesti vastaan. Aiemmin vain vesikatolle puhallus on ollut hyväksyttävä ratkaisu.
Seinäpuhallus toimii – ainakin teoriassa
Asetusten tulkintaohjeiden mukaan seinäpuhallusta voidaan käyttää, jos tietyt reunaehdot täyttyvät. Nämä ehdot on määritelty Talotekniikkainfon ilmanvaihtoa koskevassa ohjeistuksessa. [2] Vaikka ehtoja ei saataisikaan täyttymään, on seinäpuhalluksen käyttämiselle olemassa takaportti. Mikäli seinäpuhalluslaitteiden toimivuutta tarkastelevalla virtaussimuloinnilla saadaan osoitettua laitteiden toimivan riittävän hyvin, voidaan ratkaisu ottaa käyttöön.
Asetusten tulkintaohjeiden mukaan seinäpuhallusta voidaan käyttää, jos tietyt reunaehdot täyttyvät. Nämä ehdot on määritelty Talotekniikkainfon ilmanvaihtoa koskevassa ohjeistuksessa. [2] Vaikka ehtoja ei saataisikaan täyttymään, on seinäpuhalluksen käyttämiselle olemassa takaportti. Mikäli seinäpuhalluslaitteiden toimivuutta tarkastelevalla virtaussimuloinnilla saadaan osoitettua laitteiden toimivan riittävän hyvin, voidaan ratkaisu ottaa käyttöön.
Tutkimustietoa ulospuhalluslaitteiden todellisesta toimivuudesta on saatavilla kohtuullisen vähän. Kahden ulospuhalluslaitteen toimivuutta tuulettomissa oloissa, sekä heikossa vastatuulessa on tarkastellut Oona Sormunen opinnäytetyössään 2021. Tutkimusten mukaan laitteet toimivat tuulettomissa oloissa hyvin, mutta jo 2 m/s vastatuulen kohdistuessa laitteisiin ilmavirta vaikuttaisi kääntyvän takaisin päin alle metrin päässä laitteesta. [3] Laitteiden toimivuudesta kaivattaisiin lisää tutkimustuloksia.
Suunnittelun uudet haasteet ja mahdollisuudet
Ulkoseiniin asennettavat ulospuhalluslaitteet ovat helposti varsin havaittavia elementtejä rakennuksen julkisivussa (kuva 1). Laitteet pitäisi arkkitehtisuunnittelussa saada sommiteltua luonnolliseksi osaksi julkisivua, mutta niiden sijoittelussa on suhteellisen paljon teknisiä rajoitteita. Yleensä haasteet saadaan ratkottua, eikä julkisivuasioista muodostu kynnyskysymystä.
Asuntojen sisäpuolen suunnitteluun seinäpuhallus antaa hiukan jopa vapauksia vesikatolle puhallukseen verrattuna. Päällekkäiset asunnot voidaan suunnitella keskenään täysin identtisiksi, koska katolle puhalluksessa tarvittavat jäteilmakanavien roilot jäävät rakentamatta. Roilottomuus lisää ylimpien kerrosten asuntojen hyötyneliöiden määrää.
Seinäpuhallus aiheuttaa siis jonkin verran päänvaivaa arkkitehtisuunnitteluun. Muut suunnittelualat, joihin ratkaisu vaikuttaa, ovat rakenne- ja LVI-suunnittelu. Näillä suunnittelualoilla seinäpuhalluksen mukanaan tuomat haasteet ovat pieniä, ja ne pystytään yleensä ratkomaan osana normaalia suunnittelutyötä.
Kustannustehokas ratkaisu
Jäteilman ulospuhallusratkaisu vaikuttaa luonnollisesti rakennushankkeen kustannuksiin. Kustannuksia muodostuu rakennustekniikasta ja LVI-tekniikasta. Sen sijaan suunnittelutyön hinnoitteluun ulospuhallusratkaisulla ei vaikuttaisi olevan vaikutusta. Ainoastaan mahdollisesti tarvittava virtaussimuloinnin kustannus voidaan laskea suunnittelukustannukseksi.
Valintaa jäteilman seinäpuhalluksen ja katolle puhalluksen välillä tehtäessä on järkevää vertailla niiden aiheuttamia muuttuvia kustannuksia. Vertailussa lasketaan seinäpuhalluksen ja katolle puhalluksen väliset muuttuvien kustannusten suhdeluvut. Seinäpuhalluksen luku on 1, johon katolle puhalluksen kustannuksia verrataan. Kuviossa 1 on esitetty kyseinen suhdeluku eri kokoisille rakennuksille rakennuksen eri kerroksissa. Kuvio havainnollistaa sen, kuinka moninkertainen katolle puhalluksen kustannus on seinäpuhallukseen verrattuna.
Matalassa rakentamisessa ei ole kustannusten kannalta suurta merkitystä, puhalletaanko jäteilma rakennuksen ulkoseinästä vai vesikatolta. Mitä korkeammasta rakentamisesta on kyse, sitä suuremmaksi muodostuvat seinäpuhalluksen kustannushyödyt.
Rakennusliikkeiden suosikki
Oulun seudulla asuntorakentamiseen profiloituneille rakennusliikkeille tehdyn kyselyn perusteella (n=10) seinäpuhallus on niiden intressien mukainen. Pakkomielteisiä kyseisen toteutustavan suhteen ei olla, mutta lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla seinäpuhallus on rakennushankkeen lähtökohta. Erityisesti korkeassa rakentamisessa sitä pidetään ainoana vaihtoehtona.
Rakennushankkeissa kustannustekijät ohjaavat valintoja. Seinäpuhallus nähdään kustannuksiltaan järkevänä toteutustapana, eikä sen aiheuttamia ongelmia pidetä niin suurina, etteivätkö ne ratkeaisi suunnittelupöydällä. Seinäpuhalluksen vaikutuksia rakennuksen ulkonäköön pidetään rakennusliikkeiden toimesta merkityksettöminä.
Seinäpuhallus on tullut jäädäkseen
Seinäpuhalluksen tuomat kustannushyödyt rakentamiseen, etenkin korkeassa rakentamisessa, lienevät kiistattomat. Se onkin riittävä peruste asuntotuotantoa harjoittaville rakennusliikkeille käyttää kyseistä ratkaisua. Kustannushyödyn lisäksi toinen varteenotettava peruste seinäpuhalluksen käytölle on se, että seinäpuhallus säästää ilmanvaihtoon käytettävää sähköenergiaa katolle puhallukseen verrattuna. Säästö ei välttämättä ole prosentuaalisesti suuri, mutta energiankulutuksen pienentäminen on ajankohtainen aihe nyt ja tulevaisuudessa.
Seinäpuhallus tullee olemaan kerrostalorakentamisen suuntaus. Sen käyttämiselle on olemassa riittävän vahvoja perusteita kustannus- ja energianäkökohdista. Kun ratkaisu on kerran sallittu, tulisi sen teknisistä ongelmista saada todella vahvaa näyttöä, jotta sen käyttäminen voitaisiin kieltää. Mahdolliset uudet tutkimukset saattaisivat antaa kyseisen kaltaista näyttöä. On kuitenkin vaikea uskoa, että markkinoilta häviäisi ratkaisu, josta on merkittävää hyötyä rakennusteollisuudelle. [4]
Pihlajaniemi Janne, LVI-insinööri (AMK)
LVI-suunnittelun projektipäällikkö, LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy
Hurme Jarkko, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja Luonnonvara-alan yksikkö
Jäävirta Tomi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja Luonnonvara-alan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Pihlajaniemi, J. 2022. Jäteilman vaikutus rakennushankkeessa. Oulun ammattikorkeakoulu. Talotekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014297
Lähteet
[1] Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017. Hakupäivä 1.2.2021. https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/sk20171009.pdf
[2] Talotekniikkainfo. 2021. Sisäilmasto- ja ilmanvaihto-opas. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen. Hakupäivä 9.5.2022. https://talotekniikkainfo.fi/sisailmasto-ja-ilmanvaihto-opas/14-ulkoilmalaitteiden-ja-ulospuhallusilmalaitteiden-sijoittaminen
[3] Sormunen, O. 2021. Asuinhuoneiston seinäpuhalluksen tarkastelu ja ilmanvaihdon oppimisympäristön suunnittelu. Karelia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.1.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022707
[4] Pihlajaniemi, J. 2022. Jäteilman vaikutus rakennushankkeessa. Oulun ammattikorkeakoulu. Talotekniikka. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.5.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014297
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.