Suuri osa ihmisistä tietää optometristin määräävän silmälaseja. Osaaminen ei kuitenkaan jää vain silmälaseihin. Optometristin täytyy tietää lääketieteestä tutkiessaan potilaiden näköä ja määrätessään silmälasireseptejä, sillä silmien terveyden tutkiminen on osa tutkimusta. Siksi opintojen aikana tutustutaan tarkemmin silmän patologiaan, silmiin käytettäviin lääkeaineisiin ja silmien terveyden havainnointiin. Tässä blogissa pohditaan toisen vuoden lääketieteellisten opintojen merkitystä optometristien tulevassa työssä.
Ehkä yksi tärkeimmistä osa-alueista näköä tutkittaessa on tietää silmän patologiaa. Siksi opiskellaankin silmän etuosan ja takaosan patologiaa eli tautioppia [1]. Optometristin täytyy tietää tarkasti silmän anatomia ja patologia, jotta alkavat silmäsairaudet pystytään havaitsemaan, ennen kuin ne vaikuttavat pysyvästi potilaan näkökykyyn. Myös monet yleissairaudet aiheuttavat löydöksiä silmissä. Silmä on ikään kuin ikkuna terveyteen. Diabetes eli sokeritauti on yleinen esimerkki tästä. [2]
Kaikki silmäsairaudet eivät oirehdi alkuvaiheessa, jolloin ne voivat jäädä potilaalta huomaamatta. Usein alkavat silmäsairaudet löytyvätkin tavallisen näöntutkimuksen yhteydessä. Optometristin lääketieteen osaaminen tulee tällaisessa tilanteessa tärkeään asemaan, jotta potilas saadaan ohjattua oikeanlaiseen hoitoon. Optometristin kyky tietää, löytää ja tunnistaa näkökykyyn vaikuttavat sairaudet on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää väestön ikääntyessä.
Lääkeaineet ovat osa näöntarkastusta
Laillistetulla optometristilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus [3]. Saadakseen oikeuden tulee jokaisen opiskelijan suorittaa erilaisia farmakologian eli lääkeaineiden opintojaksoja. Ensimmäisenä vuonna tutustutaan yleisimpiin lääkeaineisiin, mutta toisena opiskeluvuonna (video 1) kurkistetaan silmän farmakologiaan [2].
Optometristin tulee osata erilaisten lääkeaineiden käyttö silmän tutkimisen apuvälineenä sekä tietää lääkeaineiden toimintaperiaatteita ja vasta-aiheita. Näiden avulla pystytään tutkimaan silmää entistä tarkemmin ja voidaan havaita erilaisia muutoksia silmässä.
Ei värisokeus, vaan värinäön häiriöt
Havaintopsykologian opintojaksolla opiskellaan, miten ympäristöstä tullut tieto havaitaan ja miten havaittu tieto käsitellään aivoissa visuaalisena prosessina [1]. Ilman tätä tietoa on erittäin haastavaa ymmärtää näkemiseen liittyviä ongelmia, jotka liittyvät havaitsemiseen, kuten värinäön häiriöt tai näkökenttäpuutokset. Tämän takia havaintopsykologia on erityisen tärkeä optometristeille.
Havaintopsykologia auttaa optometristeja huomaamaan ja tutkimaan tiettyjä näköön liittyviä ongelmia ja löytämään niihin ratkaisuja. Lääketieteellisten opintojen hyöty on suuri, koska tieto näköön liittyvistä rakenteista auttaa paikantamaan ongelman alkupisteen ja voi ehkäistä suurempia vaurioita rakenteisiin, jotka aiheuttavat näön heikkenemisen. Esimerkiksi näkökenttäpuutokset ja hankitut värihäiriöt voivat olla merkki vakavasta sairaudesta tai vauriosta, joka vaatii välitöntä hoitoa. Potilaiden ennusteet ovat huomattavasti parempia, jos optometristit tietävät näistä ongelmista ja niiden syistä.
Optometria – ei vain näöntarkastuksia
Nykyään optometristin työ on edelleen pääosin näöntarkastusten tekemistä. Globaali trendi on, että optometristit yhä enemmän osallistuvat silmäsairauksien diagnoosin tekemiseen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ala on paljon kehittyneempää kuin Suomessa. Siellä optometristit voivat kouluttautua ja erikoistua tiettyjen hoitotoimenpiteiden suorittamiseen. He voivat myös tehdä diagnooseja, päättää kliinisestä hoidosta ja jopa määrätä lääkkeitä tarpeen vaatiessa. [4]
Tähän samaan tähdätään jokaisessa Euroopan maassa yhtenäistämällä koulutusta akkreditoinnin avulla. Tällainen muutos tähtää parempaan kansanterveyteen. [5]
Kemppainen Leila, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Dandy Bethany, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Pesonen Tiina, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sainmaa Ida, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Viitala Emmi, optometrian opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jussila Aino-Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
[1] Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Optometrian tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma. Hakupäivä 6.12.2021. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=opt2021sp&lk=s2021
[2] Georgsson, N., Haapakoski, V., Korjala, S. & Kemppainen, L. 2020. Mitä näöntutkimuksessa tapahtuu? ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 37. Hakupäivä 8.12.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202001162396
[3] Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 21.5.2010/433, §23d. Optikon ja suuhygienistin oikeus määrätä lääkkeitä. Hakupäivä 6.12.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559#L4aP23d
[4] Harju, M. & Laurila, V. 2019. Mitä ne tekee? Haastattelututkimus Etelä-Suomen sairaalaoptikoiden työnkuvasta. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 8.12.2021. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175503
[5] Kemppainen, L., Haapanen, K., Nevalainen, M., Nygård, M-H., Suomala, T., Vuokila, M., Äijälä, J. & Jussila, A-L. 2021. Lääketiede pohjana optometrian opinnoissa. Oamk Journal 6/2021. Hakupäivä 8.12.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202104099992
