Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tki-päällikkö Niko Männikkö.
Ammattikorkeakoulujen perustehtäviin kuuluvat tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö (tki-työ). Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tki-työ palvelee ammattikorkeakouluopetusta, edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa elinkeinorakennetta Oulun seudulla ja koko Pohjois-Suomessa. Oamkin tki-työn painoaloja ovat vähähiiliset ratkaisut, digitaaliset ratkaisut ja digipedagogiikka.
Oamkin sosiaali- ja terveysalan yksikön ulkopuolisiin lähteisiin perustuva tki-työn rahoitus on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa yksikön ulkoisesta rahoituksesta on tullut EU:n rakennerahastoista. Vastaavasti kotimaisista rahoituslähteistä ministeriöt ovat toimineet merkittävimpänä rahoittajina.
Tki-työ luo mahdollisuuksia kehittymiselle
Osoituksena tki-työn tuloksellisuudesta sote-yksikkö on voinut toteuttaa modernit oppimisympäristöt tutkinto-opiskelijoiden sekä yhteiskunnan ja alueellisten yhteiskumppaneiden tarpeisiin. Työelämäyhteistyötä on pystytty myös monipuolistamaan esimerkiksi aktiivisella osallistumisella alueellisiin kehitystyöryhmiin. Useat monialaiset työelämän toimeksiannot ja yhteiset kehittämishankkeet ovat tarjonneet organisaatio- ja toimialat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi menetelmien, sovellusten ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi yksiköllä on vahva rooli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kehittämisessä.
Kärkiteemat tukevat strategiatyötä
Yksikön tki-kärkien määrittely käynnistyi muodostamalla neljä temaattista kärkiryhmää (kuvio 1). Kärkiteemat ovat ilmiöpohjaisia, joiden taustalla vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset strategiset linjaukset. Kärkiteemat pohjautuvat myös yksikön henkilöstön olemassa oleviin vahvuuksiin. Yksikön tki-kärkityö integroituu myös osaksi ammattikorkeakoulun laajempaa strategiatyötä.
Jokaiselle kärkiteemalle nimettiin vastuuhenkilöt. Kärkiryhmien vetäjiä ohjeistettiin järjestämään kokous, jossa syvennytään siihen, mitä uusien kärkiteemojen sisältöihin kuuluu, mitä asiantuntijuutta talosta löytyy toiminnan edistämiseen ja mitkä ovat lähitulevaisuuden tehtävät yksikön tki-työn edistämiseksi. Kärkiryhmät ovat avoimia kaikille kyseisestä teemasta kiinnostuneille. Ryhmät käyttävät toiminnan suunnittelussa ja tiedottamisessa Teams-alustaa.
Laadittavat alustavat suunnitelmat vietiin lausuntokierrokselle tk-opintojen työryhmälle ja yksikön johtoryhmälle. Lisäksi kärkiteemaryhmät pitävät pienimuotoisia sidosryhmätilaisuuksia yhteisten suuntaviivojen varmistamiseksi alueen yritysten, julkisen toimijoiden ja järjestöjen edustajien kanssa.
Uskomme, että voimme nostaa yksikkömme tki-työn roolia vahvana alueellisena yhteistyökumppanina ja vaikuttajana. Toiveena on myös synnyttää uusia yhteistyörakenteita ja vahvistaa Oamkin sisällä tapahtuvaa poikkitieteellistä yhteistyötä. Toimintaa viedään eteenpäin luottavaisesti, ja kohtaamiamme haasteita lähdemme ratkomaan jatkuvan parantamisen kehittämissykliä soveltaen.
Niko Männikkö, tki-päällikkö
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kolumnisarjan seuraavat kirjoittajat ovat projektikoordinaattori Tarja Rautio, lehtori, projektipäällikkö Essi Xiong, projektisuunnittelijat Sanna Viljamaa ja Nina Keskitalo sekä lehtori, projektikoordinaattori Anne Pietiläinen.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.