Tuetun työllistymisen työhönvalmennus on keino tukea osatyökykyisten työllistymistä. Nuorten Ystävien klubitaloissa toteutetaan aktiivisesti työhönvalmennusta yhteistyössä työnantajien kanssa. Työnantajayhteistyötä ryhdyttiin kehittämään palvelumuotoilun keinoin. Tässä blogitekstissä kuvataan prosessin eteneminen ja keskeiset tulokset.

Osatyökykyisten työelämäosallisuuden lisääminen on keskiössä, kun puhutaan työllisyysasteen nostosta. Osatyökykyisten ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työelämään pääsyä tulee edistää, jotta kaikki työvoimapotentiaali saataisiin käyttöön. Myös uusia työelämäosallisuutta tukevia malleja tulee kehittää ja ottaa käyttöön. On tarpeen tunnistaa myös työnantajien tarpeita, jotta työntekijät ja työntekijät kohtaisivat mahdollisimman tehokkaasti.

Nuorten Ystävät (NY) ry on kolmannen sektorin toimija, jonka tavoitteena on tukea osallisuutta ja tasa-arvoa. Klubitalot tarjoavat mielekästä tekemistä ja vertaistukea eri syistä työelämän ulkopuolella oleville jäsenille. Klubitalotoiminnassa tuetaan osatyökykyisten ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille.

Klubitalojen toiminnassa on ollut toiminnan alusta asti käytössä tuetun työllistymisen työhönvalmennus. Se on keino tukea osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä klubitalojen jäseniä työelämään kiinnittymisessä. Tuetun työllistymisen menetelmä on tutkimusnäyttöön perustuva ja tehokkaaksi todettu malli. Sen avulla voidaan edistää osatyökykyisten ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työelämään pääsyä. Monen Nuorten Ystävien klubitalojen jäsenen tavoitteena on kiinnittyä työelämään. Etenkin osa-aikatyöt ovat monen elämäntilanteeseen sopiva vaihtoehto.

Nuorten Ystävien klubitalojen tuetun työllistymisen työhönvalmennus on ollut tuloksellista. Työhönvalmennuksen avulla 146 jäsentä löysi polkunsa työelämään vuonna 2020 [1]. Toiminnan edelleen tehostamiseksi klubitaloissa tunnistettiin tarve kehittää työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta vielä useampi jäsen pääsisi mukaan työelämään.

Työnantajayhteistyötä kehitettiin palvelumuotoilulla

Työantajayhteistyötä lähdettiin kehittämään palvelumuotoilun avulla. Kehittämistyö toteutettiin osana Oulun ammattikorkeakoulussa suoritettua kuntoutuksen erityisasiantuntijan tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä. Kehittämistyö eteni palvelumuotoiluprosessin vaiheiden mukaisesti, ja se sisälsi määrittely-, tutkimus-, suunnittelu-, tuotanto- ja arviointivaiheet. Kehittämisprosessi käynnistyi vuoden 2019 lopussa alustavan aiheen määrittelyllä, ja toteutusvaihe päättyi joulukuussa 2020.

Kehittämistyöhön osallistui henkilökuntaa kolmesta Nuorten Ystävien klubitalosta Oulusta, Kajaanista ja Rovaniemeltä. Myös klubitalojen jäsenillä oli mahdollista osallistua kehittämistyön aikana järjestettyihin työpajoihin. Tutkimusvaihe nousi keskeiseksi osaksi kehittämistyötä. Sen tarkoituksena oli tunnistaa työnantajien tarpeet työnantajayhteistyön kehittämiseksi ja syventää asiakasymmärrystä.

Työnantajien tarpeet selvitettiin tutkimusvaiheessa

Tutkimusvaiheessa toteutettiin teemahaastattelu kolmelle työnantajalle ja yhdelle osatyökykyisten työllistämisen asiantuntijalle. Haastateltavat työnantajat olivat kaikki työllistäneet Nuorten Ystävien klubitalon jäsenen, ja heitä oli yksi jokaisen klubitalon alueelta.

Tulosten perusteella työhönvalmennusprosessia tuli selkeyttää työnantajille. Esille nousi myös tarve lisätä tietoa työhönvalmennuksesta ja sen mahdollisuuksista tukea työnantajia osatyökykyisten työllistämisessä. Lisäksi tunnistettiin, että työhönvalmennusta tulee markkinoida suoraan työnantajille. Asiantuntijahaastattelussa korostuivat yhteiskunnallinen näkökulma osatyökykyisten työllistämiseen ja työn merkitys yksilön kuntoutumiselle.

Lisäksi kaikissa haastatteluissa tuli esille osatyökykyisten jäsenten työvoimapotentiaali. Sitä toivottiin korostettavan, kun työhönvalmennusta markkinoidaan työnantajille. Haastatteluiden perustella tunnistettiin myös työhönvalmennuksen palvelupolun kriittiset pisteet, joita olivat työnantajien kontaktointi, tukimuotojen selkeys sekä tuen jatkosta sopiminen.

Työnantajien tarpeet erilaisia

Haastatteluiden tulosten perusteella tunnistettiin viisi erilaista työnantajaprofiilia. Työnantajat edustivat erityyppisiä työantajia, mikä mahdollisti hyvin haastatteluaineistojen hyödyntämisen työnantajaprofiilien laatimiseen. Profiilit olivat 1) Petu Pienyrittäjä (kuva 1), 2) Jassu Järjestö (kuva 2), 3) Sasu Suuryritys, 4) Tane Tietämätön ja 5) Vipe Vuokrafirma. Profiileissa kuvattiin, miten työhönvalmentaja voi tukea työnantajaa, millaisia arvoja työnantajilla on, millaiset ovat työntekijätarpeet ja miten työnantajiin saa yhteyden. [2]

  • Kuvio työnantajaprofiili 1, Petu Pienyrittäjä. Olen todella kiireinen ja minua on vaikea tavoittaa. Pienyrittäjänä minulla on hoidettavana asioita iso liuta ja olen tottunut hoitamaan kaiken itse. Työt ei nimittäin odota ja aika on rahaa. Minua turhauttaa kaikenlainen byrokratia, jota palkaamiseen aina liittyy. Mieluusti jättäisin paperien pyörittelyn jollekin toiselle. Työhönvalmentajan apu on kätevää, vaikka ajoittain unohdan, että voin pyytää apua häneltä. Enkä minä edes muista, että minkälaista tukea on saatavilla. On hyvä, että työhönvalmentaja itse ottaa yhteyttä ja tarjoaa apuaan. Arvostan sujuvaa ja selkeää yhteistyötä. Minusta tuntuu kivalta, että työhönvalmentaja soittaa ja kysyy, miten menee. Silloin voi tulla mieleen itsellänikin jotakin kysyttävää. Parhaiten minut tavoittaa soittamalla. Toivon, että esität asiasi selkeästi, että joudun sitten takaisin töiden pariin. Jos rehellisiä ollaan, niin sähköpostit saattaa jäädä lukematta. Lippulappuset myös saattaa lentää roskikseen. Arvosta pitkäaikaisia työntekijöitä, koska uuden perehdyttäminen vie aina aikaa. Minulle on tärkeää, että työpaikalla on hyvä ilmapiiri, jolloin kaikilla on hyvä olla. Jos tulee erimielisyyksiä, ne pitää selvittää heti. Kun ollaan pienessä porukassa, tämä on tärkeää. Minulla ei ole väliä työntekijän taustalla, kunhan hänen kanssaan pystyy kommunikoimaan selvästi. Tarvitsen työntekijän, joka suoriutuu melko itsenäisesti ja joko on motivoitunut tekemään erilaisia työtehtäviä.
  • Työnantajaprofiili 2: Jassu Järjestö. Meille on järjestönä tärkeää yhteiskuntavastuun toteuttaminen ja sen vuoksi emme arastele osatyökykyisen työntekijän palkkaamista ja meillä on siitä kokemusta. Työpaikan arvot ohjaavat myös työllistämistä. Meidän työyhteisössä monimuotoisuus on rikkaus. Suhtaudumme avoimesti myös työharjoittelijoihin ja työkokeilijoihin. Rahoituksen epävarmuus asettaa välillä haasteita palkkaamiselle, koska emme voi kovin pitkiä suunnitelmia tehdä. Haluamme tukea jokaista työntekijää kehittymään urapolulla. On tärkeää, että jokainen työntekijä saa rakentavaa palautetta työstään, jotta hän voi kehittää osaamistaan. Työllistämisen tukimuodot ovat meille pääasiassa tuttuja. Hieman epäselvää on, kuinka kauan työhönvalmentajan tukea saa. Toivomme, että tästä sovittaisiin selkeästi. Säännöllinen yhteydenpito työhönvalmentajan kanssa on hyvä juttu. Ei ole väliä, miten yhteyttä ottaa ja jos tulee tarve, osaan ottaa yhteyttä itsekin. Sähköposteja tulee kuitenkin niin paljon, että ne saattavat mennä tahtomattakin ohi. Työpaikkavierailut on myös hyvä keino tutustua puolin ja toisin ja suhtaudumme niihin avoimesti. Sekin on ihan ok, että työhönvalmentaja käy ensin itse kartoittamassa työtehtävät. Tarjolla pääasiassa osa-aikaista työtä, joskus myös kokoaikaista työtä. Palkkatuki on meillä ensisijainen palkkaustapa, jos se vaan on mahdollista. Meillä on hyvät suhteet alueen järjestöihin ja tiedämme, kenen kanssa voimme tehdä yhteistyötä työntekijän rekrytoinnissa. Näemme tärkeänä, että voimme tarjota työtä myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Meillä on hyviä kokemuksia työhönvalmentajan avusta työntekijän hankkimisessa, joten varmasti hyödynnämme sitä uudestaankin, jos tarvetta on.
KUVAT 1 JA 2. Esimerkit työnantajaprofiileista: Petu Pienyrittäjä ja Jassu Järjestö (kuvat avautuvat isommaksi klikkaamalla)


Esimerkiksi Petu Pienyrittäjän työntekijätarpeet ovat osa-aikainen ja nopeasti saatavilla oleva työntekijä. Hän arvostaa työhönvalmentajan kanssa toteutuvaa sujuvaa yhteistyöstä ja hän ottaa avun mielellään vastaan. Jassu Järjestö palkkaa työntekijöitä ensisijaisesti palkkatuen avulla, ja he voivat toimia koko- tai osa-aikaisina. Heillä on kokemusta ja tietoa työhönvalmentajan tarjoamasta tuesta, ja he arvostavat säännöllistä yhteydenpitoa. Lisää profiileista on luettavissa opinnäytetyöstä. [2]

Työnantajaprofiilit tuovat näkyväksi, miten erilaisia tarpeita erilaisilla työnantajilla voi olla, ja miten tärkeää on tunnistaa nämä tarpeet jo alussa. Työhönvalmennuksen markkinoinnissa on myös hyvä olla tietoinen työnantajien erilaisista tarpeista ja tuoda esille, miten yksilöllistä ja joustavaa työhönvalmentajien tuki on niin jäsenille kuin työnantajillekin.

Markkinointimateriaalia työnantajayhteistyön kehittämiseen

Tutkimusvaihe vahvisti näkemystä siitä, että työhönvalmennuksen markkinointiin ja kontaktointiin tarvittiin materiaaleja. Niitä ideoitiin suunnitteluvaiheessa yhteistyössä. Markkinointimateriaalilla on mahdollista lisätä tietoisuutta työhönvalmennuksesta työnantajien keskuudessa ja selkeyttää erilaisia tukimuotoja.

Tuotantovaiheessa laadittiin työhönvalmennuksen esittelyvideo ja esite, jotka oli tarkoitettu tukimateriaaliksi työnantajien kontaktointiin. Esittelyvideolla (kuva 3) oli myös tarkoitus selkeyttää työhönvalmennusprosessin sisältöä ja lisätä tuetun työllistymisen tunnettavuutta. Esittelyvideon löytää Youtubesta, joten sitä voi helposti hyödyntää.

Kuvakaappaus videosta. Kuvassa teksti: NY klubitaloilla on monen eri alan osaajia vailla työpaikkaa. Työnantajana sinulla on mahdollisuus löytää klubitalolta sopiva työntekijä, jonka työllistämiseen liittyvissä asioissa auttaa ja tukee klubitalon työhönvalmentaja. Osaamista löytyy mm. kiinteistö-, puhtaanapito-, keittiö-, toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin.
KUVA 3. Kuvakaappaus esittelyvideosta

Materiaaleja on mahdollista hyödyntää monipuolisesti työnantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, mutta myös yhteistyökumppanien kanssa tehtävässä työssä. Lisäksi materiaalia voi hyödyntää uuden työntekijän perehdytyksessä klubitaloissa.

Kehittämisprosessin suurin oivallus oli näkökulman muutos työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, mikä syntyi palvelumuotoilun tuloksena. Palvelumuotoilun avulla oli mahdollista huomioida kattavasti niin työnhakijoiden kuin työnantajien tarpeet. Mikäli osatyökykyisten jäsenten työllistymistä halutaan edistää, tulee työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä kehittää jatkuvasti.

Työhönvalmentajilla täytyy myös olla vahva yritysmaailman tuntemus sekä kyky luoda ja ylläpitää työnantajayhteistyösuhteita. Lisäksi heidän tulee hallita työnetsintä- ja työnkuvien muotoilutaidot. Nämä mahdollistavat paremmat yhteistyösuhteet työnantajiin ja voivat avata osatyökykyisille uusia väyliä työelämään.


Hautala Saana, palveluohjaaja, projektikoordinaattori
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr

Virtanen Maarit, toimintaterapian lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaaliala- ja kuntoutus

Ruotsalainen Heidi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaaliala- ja kuntoutus


Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Hautala, S. 2021. Tukea työnantajaksi ryhtymiseen. Tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen liittyvän työnantajayhteistyön kehittäminen Nuorten Ystävien klubitaloissa. Oulun ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen erityisasiantuntijan tutkinto-ohjelma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057294



Lähteet

[1] Nuorten Ystävät. 2020. Klubitalojen toimintakertomus.

[2] Hautala, S. 2021. Tukea työnantajaksi ryhtymiseen. Tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen liittyvän työnantajayhteistyön kehittäminen Nuorten Ystävien klubitaloissa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 9.2.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057294

Post Views: 3 000