Hoitoalan ammattilaiset voivat toteuttaa uusilla teknologisilla ratkaisuilla parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hoitotyöntekijät näkevät mahdollisuuksia niiden käytössä henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnin tueksi. Teknologian käyttöönotossa ja käytössä on myös omat haasteensa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää asiakastyössä ikääntyneiden palveluissa. Tämä artikkeli perustuu Pinja Juvosen Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnon opinnäytetyöhön.
Digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat uudenlaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä vaihtoehtoisten palveluiden toteuttamiseen. Toimivilla teknologian, tekoälyn ja robotiikan ratkaisulla voidaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja tehostaa palvelujärjestelmän toimimista [1].
Teknologialla on käyttömahdollisuuksia ikääntyneiden parissa hyvinvoinnin tukemisessa, etäkuntoutuksessa, toimintakyvyn edistämisessä, omaseurannassa, kroonisten sairauksien omahoidossa, mielenterveyden edistämisessä, yksinäisyyden vähentämisessä, hyvän ravitsemustilan tukemisessa, muistitoimintojen tukemisessa, turvallisuuden tunteen edistämisessä sekä lääkehuollossa [2].
Teknologisia tuotteita ja palveluita muotoiltaessa, kehitettäessä, käyttöönotettaessa, käytettäessä sekä käytöstä poistettaessa tulee huomioida käyttäjien, asiakkaiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön näkökulmat [3]. Kun otetaan käyttöön laajemmin digitaalisia palveluita ja teknologioita, vaaditaan samalla työntekijöiden osaamisen vahvistamista, työtapojen muutosta sekä teknistä tukea työyhteisössä [1].
Hoitotyöntekijät tunnistavat hyvinvointi- ja terveysteknologian edut ja heikkoudet ikääntyneiden hoitotyössä
Hoitotyöntekijät näkevät mahdollisuuksia teknologian käytössä henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnin tukena [4] [5] [6] [7]. Hoitotyöntekijöiden käyttöodotukset hyvinvointiteknologiaa kohtaan ovat myönteiset ja heidän arvionsa mukaan se nähdään perusteltuna sekä tarkoituksenmukaisena [8].
Teknologialla on kuitenkin mahdollisuuksien lisäksi haasteita ja siksi myös vanhustyössä koetaan siihen liittyvää kuormitusta [4]. Teknologian käyttäminen ei välttämättä tarjoa hoitajille lisää aikaa asiakastyöhön käytettäväksi [6]. Erilaisten digitaalisten laitteiden ja sovelluksien osalta hoitotyöntekijät kokevat tekniset haasteet rajoitteina [5] [7] [9] [10]. Teknologian käyttöön liittyy aikapaineiden lisäksi teknologian käyttäjäystävällisyyden ja toimintavarmuuden ongelmia. Yleistä on, ettei organisaatoissa saada teknologian käyttöön riittävästi koulutusta ja ohjeistusta [4]. Käyttöönoton yhteydessä voi ilmetä myös vastarintaa [11].
Mikäli teknologian kehittäminen nähdään toivottavana, on siihen liitettyjä ennakkoluuloja ja pelkoja pyrittävä voittamaan [12]. Teknologian hyödyntämiseksi tulee niiden olla tarkoitustaan vastaavia, helppokäyttöisiä ja luotettavia [6]. Käyttöönotossa on huomioitava, että kyse ei ole pelkästään laitteiden käyttöönotosta vaan ensisijaista on palvelun ja toiminnan kehittäminen soveltuvaa teknologiaa hyödyntäen [13].
Hoitotyöntekijöiden kokemuksia teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä
Juvosen opinnäytetyön tutkimusosiossa selvitettiin tehostetun palveluasumisen hoitotyöntekijöiden kokemuksia teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä. Teema- ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä viisi (n=5) hoitotyöntekijää. Haastatteluissa hoitotyöntekijöiltä kysyttiin, minkälaisia kokemuksia työntekijöillä on teknologian käyttöönotosta ja mitkä tekijät vaikuttavat sen hyväksymiseen.
Tutkimustulosten mukaan teknologia oli ollut vähäisellä käytöllä tehostetussa palveluasumisessa ja siten myös käyttökokemukset olivat jääneet vähäisiksi. Hoitotyöntekijöillä oli positiivisia ja negatiivisia käyttökokemuksia. Negatiivisten kokemusten ei koettu välttämättä liittyneen itse teknologian käyttöön vaan sen liikuteltavuuteen ja käyttöönottoon. Positiivisena teknologia oli koettu sen jälkeen, kun se oli saatu käyttöön.
Hoitotyöntekijät kokivat teknologian tuottaneen lisäarvoa asukkaille. Tehostetun palveluasumisen asukkaat olivat olleet ilahtuneita, innostuneita ja kiinnostuneita teknologiasta, mikä oli tuottanut myös työntekijöille positiivisia kokemuksia. Tutkimuksessa teknologian hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys näyttäytyivät hyväksymistä tukevina tekijöinä. Haastateltavat kokivat teknologian helppokäyttöiseksi tai vähintäänkin kuvasivat sen käytön näyttäneen helpolta, mikäli olivat sivusta seuranneet käyttöä. Mielletyn hyödyllisyyden osalta hoitotyöntekijät toivat esiin erilaisia teknologian käyttömahdollisuuksia.
Hoitotyöntekijät kokivat käyttökoulutuksen tarvetta. Teknologia oli jäänyt käyttämättä esimerkiksi silloin, kun koulutukseen ei ollut päässyt osallistumaan. Teknologian ei koettu antavan hoitotyöntekijöille lisää aikaa hoitotyöhön, vaan päinvastoin sen koettiin sitovan heitä. Hoitajat toivat esiin aika-, tila- ja henkilöstöresurssit. Lisäksi teknologian käyttöönottoa estävinä tekijöinä nostettiin esiin nykyiset toimintakäytännöt.
Teknologiaviikko tehostetun palveluasumisen yksikössä
Opinnäytetyössä toteutettiin myös teknologiaviikko Tammenlehväkeskuksen tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tampereella. Viikon sisältö suunniteltiin tutkimustuloksista esiin nousseiden tarpeiden pohjalta. Viikolla hoitotyöntekijöille tarjottiin mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin (Yeti-tablet sekä Hilda-sisältöpalvelu) tutustumiseen sekä perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Viikosta kerättiin palautetta tehostetun palveluasumisen hoitotyöntekijöiltä suullisesti ja kirjallisesti. Työntekijät kertoivat hyödyntäneensä omatoimisesti päivittäin teknologioita kulttuurikuntouttavassa toiminnassa tehostetun palveluasumisen asukkaiden kanssa. Palautteissa kävi ilmi, että käyttöä oli kokeiltu ja se oli koettu sujuvaksi.
Teknologiaviikon hyötyinä esille tuotiin muun muassa laadukkaat sisällöt, monipuolisuus ja mahdollisuus hyödyntää teknologioita kulttuurikuntouttavassa toiminnassa. Asukkaiden positiivisen asenteen koettiin tukevan teknologian hyväksymistä ja käyttöönottoa. Mieleisimpinä sovelluksina ja toimintoina nähtiin ne, joita koettiin voitavan hyödyntää asukkaiden kanssa.
Negatiivisena mainittiin teknologian hitaus ja käytön haasteellisuus. Perehdyttäminen teknologioiden käyttöön koettiin hyödyllisenä ja hyvänä. Viikon aikana käyttöönottoa oli tukenut teknologioiden osoittaminen yksiköiden käyttöön, niiden tuominen paikalle ja perehdyttäjän kohderyhmän tunteminen. Viikon aikana teknologian käyttöönottoa estävänä tai haittaavana palautteissa mainittiin ainoastaan muut rutiinit arjessa.
Hoitotyöntekijöiden osallistaminen on tärkeää yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämisessä
Tutkimuksen tuloksissa kuvattiin tehostetun palveluasumisen hoitotyöntekijöiden kokemuksia teknologian hyväksymiseen ja käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä. Niissä nousi esille seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit ja yhteiset toimintakäytännöt. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että hyvinvointi- ja terveysteknologian käyttöönotossa on kyse laajasta kokonaisuudesta, jossa on huomioitava useita eri osa-alueita.
Hyvinvointi- ja terveysteknologian käyttöönottoa ja käyttöä asiakastyössä voitaisiin sujuvoittaa ja edistää yhteisiä toimintakäytäntöjä kehittämällä. Työntekijät olisi tärkeä pystyä osallistamaan yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Heillä on arvokasta käytännön kokemuksesta karttunutta tietoa ja osaamista, jota voisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Myös riittävää ja erilaiset osaamisen tasot huomioivaa perehdytystä olisi tarpeellista järjestää kaikille toimijoille.
Juvonen Pinja, opiskelija (Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija, YAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Immonen Kati, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Juvonen, P. 2022. Hyvinvointi- ja terveysteknologian hyväksyminen ja käyttöönotto. Näkökulmana hoitotyöntekijöiden kokemukset teknologian käyttöönotosta ja käytöstä tehostetussa palveluasumisessa. Oulun ammattikorkeakoulu. Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203093275
Lähteet
[1] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Hakupäivä 16.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1
[2] Kaasalainen, K. & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 63/2018. Jyväskylän yliopisto. Hakupäivä 1.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7616-3
[3] ETENE. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. ETENE-julkaisuja 30. Helsinki. Hakupäivä 5.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3081-0
[4] Bordi, L. 2019. Hyvinvointi digitalisoituvassa vanhustyössä. Selvitys. Johtamisen ja talouden tiedekunta, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL & Tampereen yliopisto. Hakupäivä 19.12.2020. https://www.jhl.fi/wp-content/uploads/2019/08/hyvinvointi-digitalisoituvassa-vanhustyss-selvitysraportti.pdf
[5] Cohen, C., Kampel, T. & Verloo, H. 2017. Acceptability Among Community Healthcare Nurses of Intelligent Wireless Sensor-system Technology for the Rapid Detection of Health Issues in Home-dwelling Older Adults. Open Nursing Journal 11, 54–63. https://doi.org/10.2174/1874434601711010054
[6] Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 19.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978- 952-03-0829-2
[7] Huisman, C. & Kort, H. 2019. Two-Year Use of Care Robot Zora in Dutch Nursing Homes: An Evaluation Study. Healthcare 7(1), 31. Hakupäivä 20.12.2020. https://doi.org/10.3390/healthcare7010031
[8] Kivekäs, E., Kekäläinen, H., Kaija-Kortelainen, M., Kinnunen, A., Kämäräinen, P., Aallosvirta, V. & Saranto, K. 2020. Hyvinvointiteknologia kotihoidossa – Myönteinen odotus teknologian hyödyistä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(3), 229–240. https://doi.org/10.23996/fjhw.94782
[9] Saborowski, M. & Kollak, I. 2015. “How do you care for technology?” – Care professionals’ experiences with assistive technology in care of the elderly. Technological Forecasting & Social Change 93, 133–140. Hakupäivä 21.2.2022. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2014.05.006
[10] De Veer, A. JE, Fleuren, M. AH, Bekkema, N. & Francke, A. L. 2011. Successful implementation of new technologies in nursing care: a questionnaire survey of nurse-users. BMC Medical Informatics and Decision Making 11 (67). Hakupäivä 20.12.2020. https://doi.org/10.1186/1472-6947-11-67
[11] Nilsen, E. R., Dugstad, J., Eide, H., Knudsen Gullslett, M. & Eide, T. 2016. Exploring resistance to implementation of welfare technology in municipal healthcare services – a longitudinal case study. BMC Health Services Research 16 (1), 657. Hakupäivä 6.12.2020. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1913-5
[12] Mäkisalo-Ropponen, M. 2017. Teknologian yleistyminen hoito- ja hoivatyössä – uhka vai mahdollisuus. Teoksessa P. Kauppila, E. Kärnä, K. Pihlainen & T. Koskela (toim.) Teknologia ikäihmisen tukena – ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. IkäOTe – Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hanke. Itä-Suomen yliopisto. Jyväskylä: Grano Oy. Hakupäivä 5.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2410-0
[13] Viirkorpi, P. 2015. Ikäteknologian hyvät käytännöt. KÄKÄTE-raportteja 7/2015. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Vanhustyön keskusliitto. Hakupäivä 1.12.2020. https://www.valli.fi/wpcontent/uploads/2019/12/HKraportti_nettiin-31.pdf
[14] Juvonen, P. 2022. Hyvinvointi- ja terveysteknologian hyväksyminen ja käyttöönotto. Näkökulmana hoitotyöntekijöiden kokemukset teknologian käyttöönotosta ja käytöstä tehostetussa palveluasumisessa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 28.3.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203093275
