Jo pitkään dokumentoitujen käyttöperäisten ilmastopäästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen, kuten kunnan, sisällä syntyvät päästöt. Kulutusperusteisessa lähestymistavassa tuotannon päästöt kohdennetaan hyödykkeen kulutuspaikalle. Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot kaikille Suomen kunnille. Laskelmat sisältävät hyödykkeiden, palveluiden ja tuotteiden kulutuksen, investoinnit sekä julkiset hankinnat.
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 tCO2e (tuhat kilogrammaa hiiilidioksidiekvivalenttia), kun globaalisti kestävä taso olisi tästä vain noin neljännes. Suomen hiilijalanjäljestä eli kulutusperäisistä päästöistä kotitalouksien kulutus kattaa noin kaksi kolmasosaa. Loppu muodostuu julkisesta kulutuksesta ja investoinneista. Tuontiin liittyvillä valinnoilla ja ohjauskeinoilla on suuri vaikutus, koska noin puolet kulutuksen päästöistä syntyy maamme ulkopuolella tuotetuista hyödykkeistä. [1] (Kuva 1.)
Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi vuonna 2023 kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Ensimmäistä kertaa tällä tarkkuudella laaditut päästölaskelmat kattavat hyödykkeiden, palveluiden ja tuotteiden kulutuksen. Mukana ovat myös julkisten hankintojen ja investointien päästöt. Metodina sovellettiin alueellista ympäristölaajennettua Envimat panos-tuotos-mallia vuodelta 2015, joka huomioi 137 toimialaa ja 225 tuoteryhmää. [1]
Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO2e (kuvio 1). Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 4,52 MtCO2e. Pohjois-Pohjanmaan kuntien päästöistä 81 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 12 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 7 prosenttia investoinneista. Pohjoisten maakuntien keskimääräistä suuremmat asumisen päästöt johtuvat pääosin korkeammasta lämmitystarpeesta. Myös kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma selittää eroja. [1]
Suurimmat asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa, pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla (kuvio 2). Muuta maata korkeammat investointien päästöt Uudellamaalla selittyvät voimakkaalla rakentamisella. Asukaskohtaisia päästöjä lisäävät kunnan asiakaspalveluostojen määrä, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö. Tämä puolestaan on suorassa yhteydessä väestön ikärakenteeseen. Päästöjä vertailtaessa onkin huomioitava, että osa sektoreista on sellaisia, joihin kunta tai asukas ei voi vaikuttaa. Kulutustottumuksissa maakuntien välillä ei ole Suomessa merkittävää vaihtelua. Kotitalouksien päästöistä yli puolet kohdentuvat tuontialueille. [1]
Uusi tutkimustieto ja laskelmat avaavat päästökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja pitkän aikavälin seuranta kertoo toimenpiteiden vaikutuksista. Kuluttajilla on käytössään useita laskureita oman hiilijalanjälkensä laskemiseen, ja kuntatyöhön on kehitetty muun muassa päästökehityksen arvioinnin skenaariotyökalu [2] [3]. Oulun ammattikorkeakoulu toimii aluekoordinaattorina valtakunnallisessa Canemure-hankkeessa, joka osaltaan edistää alueellista ilmastotyötä Pohjois-Pohjanmaalla.
Mitä päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä? Kunnissa on mahdollista vaikuttaa kiertotalouden ja uusiutuvan energian ratkaisuilla, kaupunkirakenteen suunnittelulla, palveluilla ja kaavoituksella. Keinoja voivat olla esimerkiksi rakennusten energiaremontit, tilojen käyttöasteen nostaminen, lajittelu- ja kierrätyspisteet ja joukkoliikenteen parantaminen. [1] Ilmastotyö ja talous tukevat toisiaan [4] ja julkisiin hankintoihin on saatavilla muun muassa KEINO-osaamiskeskuksen palveluja [5]. Kunta voi myös hyötyä verkostoyhteistyöstä, kuten Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkoston jäsenyydestä [6].
Viestintä ja asukkaiden osallistaminen ovat olennainen osa alueellista ilmastotyötä. Kuluttajat voivat säästää energiaa, suosia lähellä tuotettua, välttää hävikkiä, suosia julkisia kulkuvälineitä, vaihtaa sähkö- tai kaasuautoon ja ylipäätään kuluttaa harkitusti. Lisäksi voi pohtia, tarvitseeko tuotetta tai palvelua hankkia ollenkaan. [1] Parhaimmassa tapauksessa tuotantotapaan, materiaaliin tai työolosuhteisiin perehtyminen ohjaa kulutusta kestävään suuntaan.
Eeva Suonperä
projektisuunnittelija
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö
Ritva Imppola
projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikkö
Lähteet
[1] Suomen ympäristökeskus. 2023. Kuntien ja alueiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Hiilineutraalisuomi.fi-verkkosivut. Hakupäivä 28.4.2023. https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Paastot_ja_indikaattorit/Kuntien_ja_alueiden_kulutusperusteiset_kasvihuonekaasupaastot
[2] Suomen ympäristökeskus. 2023. Laskurit. Hiilineutraalisuomi.fi-verkkosivut. Hakupäivä 28.4.2023. https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut/Laskurit
[3] Suomen ympäristökeskus. 2023. Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille. Hiilineutraalisuomi.fi-verkkosivut. Hakupäivä 28.4.2023. https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut/Kuntien_paastojen_skenaariotyokalu
[4] Karhinen, S. 2020. Uusiutuvan energian investoinneilla positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Hiilineutraali-blogi 18.12. Hakupäivä 28.4.2023. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hiilineutraaliblogi/Uusiutuvan_energian_investoinneilla_posi(59547)
[5] Motiva Oy. 2023. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO. Hakupäivä 28.4.2023. https://www.hankintakeino.fi/fi
[6] Suomen ympäristökeskus. Hinku-verkosto. Hakupäivä 11.5.2023. https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.