Pyhäjoen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pappilaan tehtiin opinnäytetyönä korjaussuunnitelma, jossa entinen papin virka-asunto muunnetaan kokous- ja juhlatilaksi.

Pyhäjoella sijaitsee 1800-luvun puolessa välissä rakennettu pappila (kuva 1). Kyseinen pappila on siitä harvinainen, koska vain 6 prosentissa koko Suomen pappiloista on säilynyt useampi kuin viisi ulkorakennusta. Pyhäjoen pappilassa ulkorakennuksia on säilynyt kuusi: renkitupa, sauna, maakellari, puoji, isopuoji ja navetta.

Valokuva keltaisesta pappilarakennuksesta.
KUVA 1. Pyhäjoen pappila talvella 2022 (kuva: Kiia Ala-Mattila).

Pyhäjoen pappila on nykyään tyhjillään ja vailla kiireistä peruskorjausta. Pyhäjoen seurakunta on myymässä pappilan, jonka ostaja voi remontoida rakennuksen haluamaansa käyttöön. Myyntiprosessia helpottamaan on luotu uusi asemakaava, joka jakaa tontin kolmeen osaan, mikä helpottaa myyntiprosessia.

Paikan syvät juuret

Pyhäjoen kirkonmäellä on todella pitkä historia, sillä alueella tiedetään olleen kolme kirkkoa. Ensimmäinen kirkko tiedetään sijainneen siellä jo 1500-luvulla. 1800-luvulla kirkon lähistöllä olevat kaksi erillistä taloa liitettiin yhteen. Talon eteläpuolen tiedetään olevan juuri samanlainen kuin se on alkujaankin ollut. Tässä talossa on ehtinyt asua 31 pastoria, rovastia ja kirkkoherraa. Talossa tiedetään myös yöpyneen arvovaltaisia vieraita, kuten Ranskan kuningas vielä prinssinä ollessaan.

Rakennuksen soveltuvuus kokoontumis- ja juhlatilaksi

Opinnäytetyön keskiössä oli suunnitella peruskorjaus niin, että rakennus voisi palvella kokous- ja juhlatilana, sillä tiloiltaan pappila olisi ollut erittäin suuri pinta-alallisesti asuinkäyttöön. Pappilan jakaminen useampaan asuntoon tuntui sopimattomalta, sillä se olisi rikkonut pappilan yhtenä kokonaisena rakennuksena. Muuntaminen kokous- ja juhlatiloiksi tuntui luontevalta, sillä se nojaisi pappilan yhteisöllisiin arvoihin. Pappilat tunnettiin pitäjän kokoontumispaikkoina.

Esitetyssä luonnoksessa pappilan päärakennus onnistutaan mitoittamaan palvelemaan yhtäaikaisesti 120 henkilöä kahteen 60 henkilön saliin. Tilaohjelmassa otettiin myös huomioon pappilan ulkosauna sekä maakellari. Jotta korjaus olisi pitkäkestoinen ratkaisu, 1970-luvulla rakennettu tiilirakenteinen arkistosiipi korvattiin puurakenteisella uudella lisäsiivellä, sillä kuntotutkimuksissa on käynyt ilmi, että rakenne ei ole ollut rakenneteknisesti toimiva. Luonnoksessa (kuvat 2 ja 3) on kuitenkin pyritty pitämään Pyhäjoen pappilan poikkeuksellisen arkistosiiven tuntomerkkejä uudessa osassa.

Havainnekuva pappilasta korjauksen jälkeen.
KUVA 2. Pyhäjoen pappilan korjaussuunnitelma, havainnekuva (kuva: Kiia Ala-Mattila).
Havainnekuva pappilarakennuksesta korjattuna.
KUVA 3. Pyhäjoen pappila korjaussuunnitelma, havainnekuva (kuva: Kiia Ala-Mattila).

Pyhäjoki on pieni kunta, jonne pitäisi saada ulkopaikkakuntalaisia houkuteltua pitämään juhlia ja kokouksia, jotta pappila palvelukeittiöllä varustettuna juhlatilana (kuvat 4 ja 5) voisi olla kannattava. Palvelukeittiön olemassaolo varmistaisi myös mahdollisuuden ravintolatoiminnalle tiloissa.

Havainnekuva sisäseinästä. Alaosassa on tummanpunainen puupanelointi ja yläosassa kukkatapetti.
KUVA 4. Pyhäjoen pappila pohjoissalin seinäprojektio (kuva: Kiia Ala-Mattila).
Havainnekuva tarjoilutilasta, jossa tarjoilutiski, viisi baarijakkaraa, seinien alaosassa valkoinen panelointi ja ylosassa harmaanvihreä kuvioitu tapetti.
KUVA 5. Pyhäjoen pappila tarjoilutilat (kuva: Kiia Ala-Mattila).


Kiia Ala-Mattila
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdiksi

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Ala-Mattila, K. H. 2023. Pyhäjoen pappilan kulttuuriarvon säilyttäminen. Oulun ammattikorkeakoulu. Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304044721
Post Views: 1 917