Ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian osaamiselle on tarvetta

Ikääntyneiden suhtautuminen kotona asumista tukevaa teknologiaa kohtaan on pääasiassa positiivista. Ikäihmiset ovat kiinnostuneita etenkin sellaisista teknologiaratkaisuista, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan sote-ammattilaisilta oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila.

Väestön ikääntyminen ja lasten ja työikäisten väheneminen tulee olemaan tulevina vuosikymmeninä Suomessa niin merkittävää, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan [1]. Väestön ikääntymisestä aiheutuva toimintakyvyn heikkeneminen lisää tarvetta erilaisille palveluille. Vaikka suurin osa ikääntyneistä tulee toimeen itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat yhä vanhempia, ja tarvitsevat yhä enemmän apua. Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään kotiin vietävien palveluiden tuella. [2]

Samaan aikaan työvoimapula sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla syvenee ja laajenee. Etenkin pula lähi- ja sairaanhoitajista on suurta, ja työvoimaa alalle kaivataan koko maassa [3]. Väestön ikääntyessä monissa maissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Teknologian avulla voidaan tukea ikääntyneiden jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumista, aktiivista liikkumista ja sosiaalisia verkostoja. [4] Myös Suomessa ratkaisua kasvavaan palvelutarpeeseen ja työvoimapulaan etsitään uusia teknologioita kokeilemalla ja käyttöönottamalla. [1]

Teknologian, tekoälyn ja robotiikan käytön lisääminen on asetettu myös kansallisen ikäohjelman yhdeksi tavoitteeksi. Osatavoitteiksi on määritelty, että vuoteen 2030 mennessä itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat ovat parantaneet ikäihmisten hyvinvointia, teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hoidon tukena on lisääntynyt ja Suomi on ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen mallimaa, jonka kokemuksia ja osaamista hyödynnetään maailmalla. [1] Kotona asumista tukevien teknologisten ratkaisujen avulla pyritään mahdollistamaan ikääntyneen turvallinen ja itsenäinen asuminen omassa kodissa toimintakyvyn rajoituksista tai sairaudesta huolimatta [5].

Ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila rakenteilla OSAOn kampukselle

Vastatakseen hyvinvointiteknologia-alan nopeaan kasvuun ja lisääntyvään osaamisen kysyntään on Koulutuskuntayhtymä OSAOn hyvinvointiteknologia-asentajakoulutukseen rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila (kuva 1). Uusi opetustila rakennetaan vuonna 2023 vanhan kirjaston tiloihin, jossa kotona asumista tukevan teknologian opetustilalle on varattu noin 16 neliömetrin kokoinen sermeillä rajattu tila.

Suunnitelmana on koota opetustilaan nykypäivän ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavat ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian laitteet ja järjestelmät yhtenäiseksi ja kodinomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa teknologian asentamista, käyttöä ja käytönohjausta voi harjoitella.

Opetustilan suunnitelmaa varten tehtiin taustaselvitys kahden Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija -YAMK-tutkinto-ohjelman opiskelijan toteuttamana Master-työnä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkittuun ja ajankohtaiseen tietoon pohjautuen, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologista ja ikääntyneiden kanssa työskentelemisestä, ja minkälaiset ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian laitteet ja järjestelmät ovat tällä hetkellä käytetyimpiä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja teemahaastatteluja (n = 4). Haastateltavat olivat OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita, joilla oli kokemusta hyvinvointi- ja terveysteknologia-alalla työskentelemisestä 2–10 vuoden ajalta.

Teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan ammattilaisilta tietoa

Aiempien tutkimusten ja tähän tutkimukseen osallistuneiden haastateltavien mukaan ikääntyneiden suhtautuminen kotona asumista tukevaa teknologiaa kohtaan on pääasiassa positiivista. Ikääntyneet ovat kiinnostuneita etenkin sellaisista teknologiaratkaisuista, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. [6] [7]

Kotona asumista tukevaan teknologiaan kohdistuvat huolenaiheet olivat yhteneväisiä aiempien tutkimusten ja tämän tutkimuksen mukaan. Huolenaiheet liittyivät yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden menettämisen pelkoon, tietosuojaan ja -turvaan, teknologian käytettävyyteen ja siihen, pyritäänkö teknologialla korvaamaan ihmiskontaktit kokonaan. [6] [7] [8]

Useiden tutkimusten mukaan ikääntyneet tarvitsevat ammattilaisilta teknologian hankinnan ja käyttöönoton tueksi oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa teknologian hyödyistä ja riskeistä [6] [7] [8] [9]. Asianmukaisen tiedon koettiin lievittävän ikääntyneiden huolia ja ennakkoluuloja kotona asumista tukevaa teknologiaa kohtaan [6].

Myös haastateltavien mukaan tiedontarve kotona asumista tukevaa teknologiaa kohtaan koetaan suureksi. Tietoa kaivataan etenkin siitä, minkälaisia kotona asumista tukevan teknologian laitteita ja järjestelmiä on olemassa, mitkä ovat laitteiden ja järjestelmien hyödyt ja haitat, mistä niitä voi hankkia, mitä ne maksavat ja miten laitteiden keräämää tietoa voidaan hyödyntää [6] [7].

Hyvinvointiteknologia-asentajien osaamiselle on tarvetta

Tutkittavien mukaan hyvinvointiteknologia-asentajien osaamiselle on tarvetta jatkossakin. Hyvinvointiteknologia-asentajilta odotetaan hyvää laitetuntemusta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja, kehittämisosaamista sekä osaamista arvioida yksilöllisesti teknologian soveltuvuutta ja käytettävyyttä. Tärkeimpänä osaamisena pidetään kiinnostusta työskennellä ikääntyneiden kanssa heidän kodeissaan. (Kuva 2.)

Kotona asumista tukevaa teknologiaa käyttöönottaessa on tärkeää huomioida asiakkaan arvot, asenteet, toimintakyky ja sen haasteet yksilöllisesti. Kotikäynneillä asentajien on osattava huomioida teknologian turvallinen sijoittaminen, mahdollisten lisävarusteiden ja apuvälineiden tarve sekä laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuus. Lisäksi heidän on varmistettava, että asiakas ja hänen omaisensa osaavat käyttää kotiin tuotua teknologiaa tarkoituksenmukaisesti.

Nykytilanteessa eniten käytössä oleva ikääntyneiden kotona asumista tukeva teknologia on suunniteltu enimmäkseen kotihoidon työn tueksi ja kotihoidon asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Eniten käytössä olevia ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja ovat sähkölukko, turvapuhelin, lääkeautomaatti ja etäkotihoito. Muita yleisesti käytössä olevia ratkaisuja ovat tekoälyyn pohjautuvat sovellukset ja -ohjelmat, jotka tunnistavat esimerkiksi kaatumis- tai laitoshoitoon joutumisen riskissä olevat asiakkaat.

Ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian ja erilaisten digipalveluiden käytön arvioidaan lisääntyvän tulevina vuosina. Tutkittavat arvioivat, että tulevaisuudessa hyvinvointiteknologia-asentajilta odotetaan osaamista etenkin turvallisuutta lisäävien ja erilaisten aktiivisuuden ja toimintakyvyn muutoksia seuraavien teknologisten ratkaisujen käytöstä. Myös yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteiden lievittämiseen tarkoitettujen robottien, omatoimisuutta lisäävien ympäristönhallintalaitteiden, Internet of Things -teknologian (lyh. IoT) sekä tekoälyn ja ravitsemuksen seurantaan liittyvän teknologian käytön uskotaan lisääntyvän.

Hyvinvointi- ja terveysteknologian hintojen ennustetaan laskevan, jolloin tuotteet tulevat paremmin ikääntyneiden saataville. Tutkittavat arvioivat, että ikääntyneet tulevat jatkossa hankkimaan nykyistä enemmän itse kotona asumista tukevaa teknologiaa. Myös erilaisille lainaus- ja vuokrausmahdollisuuksille tulee olemaan kysyntää. Toisaalta tulevaisuuden ennustaminen koettiin vaikeaksi, koska nykytilanteessakaan ei vielä osata hyödyntää kotona asumista tukevaa teknologiaa riittävällä tavalla osana arkea.

Kasvavaan tiedon tarpeeseen vastaaminen

Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Koulutuskuntayhtymä OSAOn suunnitelma rakentaa fyysinen ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin. Tulevien sukupolvien ajatellaan olevan teknologisesti osaavampia, jolloin myös valmiudet uuden teknologian käyttöönottoon ovat paremmat. Samalla ikäihmisten odotusten ja vaatimusten teknologiaa kohtaan odotetaan kasvavan.

Kasvavaa tarvetta on myös kotihoidon työtehtäviä keventäville digitaalisille ja teknologisille ratkaisuille. Sekä hyvinvointiteknologia-asentajien että myös muiden sote-ammattilaisten osaamista ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta onkin tarpeen kehittää vastaamaan tulevien vuosien kasvavaan tiedon tarpeeseen.

Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, miten ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian laitteiden ja järjestelmien säilytys, kuljetus, asennus ja tekninen tuki on järjestetty eri hyvinvointialueilla. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon nämä työvaiheet tällä hetkellä työllistävät kotihoidon työntekijöitä ja voisiko näitä töitä siirtää hoiva-alan ammattilaisilta esimerkiksi hyvinvointiteknologia-asentajien tehtäväksi. Kotona asumista tukevan teknologian lainaamisen ja vuokraamisen uskotaan lisääntyvän, joten tulevaisuudessa on tarpeen selvittää myös, miten lainaus- ja vuokraustoiminta kannattaa jatkossa järjestää.

Hannele Liimatta
toimintaterapeutti (YAMK)
Valmistunut hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntijaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulusta

Sami Sarkkinen
tieto- ja viestintätekniikan insinööri (YAMK)
Valmistunut hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntijaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulusta

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Liimatta, H. & Sarkkinen, S. 2023. Täytyisi muistaa, että siellä se ihminen käyttää niitä laitteita. Taustaselvitys ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustilan suunnitelmaa varten OSAOn hyvinvointiteknologia-asentajakoulutukseen. Oulun ammattikorkeakoulu. Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153661

Lähteet

[1] STM. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 7.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

[2] THL. 2022. Muuttuvat vanhuspalvelut. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Hakupäivä 26.5.22. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Tiedote 5.4. Valtioneuvosto. Hakupäivä 25.5.2022. https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/ammattibarometri-tyovoimapulasta-karsivien-ammattien-maara-on-noussut-koronaa-edeltaneelle-tasolle

[4] Bennet, B. 2019. Technology, ageing and human rights: Challenges for an ageing world. International Journal of Law and Psychiatry 66 (2019), 101449. Hakupäivä 28.1.2023. https://doi.org/10.1016/j.ijlp.2019.101449

[5] Leikas, J. & Launiainen, H. (toim.) 2016. Anni ja Onni: Huomaamaton teknologia arjen apuna. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:41. Hakupäivä 29.10.2022. https://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2014/12/Anni_ja_Onni_sisus_www_final.pdf

[6] Dermody, G., Fritz, R., Glass, C., Dunham, M. & Whitehead, L. 2021. Factors influencing community-dwelling older adults’ readiness to adopt smart home technology: A qualitative exploratory study. Journal of Advanced Nursing 77 (12), 4847–4861. Hakupäivä 29.9.2022. https://doi.org/10.1111/jan.14996

[7] Wang, R. H., Sudhama, A., Begum, M., Hug, R. & Mihailidis, A. 2017. Robots to assist daily activities: views of older adults with Alzheimer’s disease and their caregivers. International Psychogeriatrics 29 (1), 67–79. Hakupäivä 29.9.2022. https://doi.org/10.1017/S1041610216001435

[8] Fiorini, L., De Mul, M., Fabbricotti, I., Limosani, R., Vitanza, A., D’Onofrio, G., Tsui, M., Sancarlo, D., Giuliani, F., Greco, A., Guiot, D., Senges, E. & Cavallo, F. 2019. Assistive robots to improve the independent living of older persons: results from a needs study. Disability and Rehabilitation. Assistive Technology 16 (1), 92–102. Hakupäivä 29.9.2022. https://doi.org/10.1017/S1041610216001435

[9] Thilo, F. J. S., Schols, J. M. G. A., Halfens, R. J.G., Linhart, M. & Hahn, S. 2016. Deciding about the use of a Personal Safety Alerting Device – The need for a legitimation process: A qualitative study. Journal of Advanced Nursing 77 (1), 331–342. Hakupäivä 30.9.2022. https://doi.org/10.1111/jan.14566