Lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä ja suurin osa heistä tarvitsee nuorisopsykiatrista hoitoa. Lastensuojeluyksikön nuoret ovat näin ollen suuri asiakasryhmä nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Miten lastensuojeluyksikön mielenterveystyötä voisi kehittää tukemaan nuorisopsykiatrisen poliklinikan työskentelyä ja säästämään sen resursseja?
Lastensuojelulaitoksia ovat koulu- ja vastaanottokodit, lasten- ja nuorisokodit ja muut rinnastettavat lastensuojeluyksiköt. Sijoitetuilla lapsilla on usein traumatisoivia kokemuksia tai jo useita sijoituksia takanaan. Kaikkien lasten tilanteet ovat erilaisia ja tuen tarve on yksilöllistä. Siksi on tärkeää, että lastensuojelulaitoksen henkilökunnalla on riittävästi ammattitaitoa, koulutusta ja kokemusta hoito- ja kasvatustehtävään. [1] Työntekijästä ja ajankohdasta riippumattomat yhtenäiset hoito- ja kasvatuslinjaukset ja toimintatavat vahvistavat toiminnan johdonmukaisuuta [2].
Ympärivuorokautinen laadukas hoito ja kasvatus tarkoittavat turvallista kasvuympäristöä ja hyvää arkea, jossa nuoren elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet huomioidaan. Tarpeiden huomioiminen ja turvallisen arjen rakentaminen ovat vaativia ammatillisia tehtäviä. Sijaishuollon työntekijöiltä vaaditaan sellaista kasvatuksellista ja terapeuttista tietoa ja menetelmällistä osaamista, joka mahdollistaa pitkäaikaisten tavoitteiden asettamisen, niiden arvioimisen ja tarvittaessa niiden muokkaamisen. [2] Lastensuojeluun sijoitetaan yhä useammin vaikeasti psyykkisesti oireilevia lapsia [3].
Lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrian poliklinikan välinen yhteistyö
Lasten mielenterveyspalveluiden tulee toimia erityisen hyvin lastensuojelun asiakkaille, sillä mielenterveyshäiriöiden ja traumaattisten kokemusten välinen vahva ja pitkäkestoinen yhteys on tutkimuksen mukaan selkeä [5]. Yhteistyötä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välille rakennetaan molemminpuolisilla yksittäisillä yhteydenotoilla tai pidemmällä yhteistyöllä, mihin voi sisältyä konsultaation tarjoaminen sijaishuoltopaikkaan. Määrällisesti suurinta yhteistyö nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välillä on pitkään jatkuvassa kriisitilanteessa. Tällöin korostuu verkoston yhteinen tilanteen arvio. [4]
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö koetaan usein haasteellisena. Toimintatavat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin paljon ja tasalaatuisuutta valtakunnan tasolla ei vielä ole. [2] Yhteistyön laatuun vaikuttavat toiminnalliset ja rakenteelliset tekijät organisaatioissa. Yhteistyökulttuurin puuttuminen, arvojen ja ammattikulttuurien erilaisuus, luottamuksen puute, epärealistiset odotukset sekä sitoutumattomuus toimintaan voivat aiheuttaa ongelmia yhteistyölle. Myös yhteisten tavoitteiden ja yhteistyötä tukevien hallinnollisten käytäntöjen ja rakenteiden puuttuminen sekä voimavarojen ja tiedon puute vaikeuttavat yhteistyötä. [6]
Toimintamalli tukemaan lastensuojeluyksikön psykiatrisen hoitotyön prosessia
Oulun ammattikorkeakoulun Kliininen asiantuntija -YAMK-tutkinnon opiskelijat lähtivät opinnäytetyön [7] avulla kehittämään lastensuojeluyksikön psykiatrista hoitotyötä. Työssä luotiin toimintamalli nuorisopsykiatrisen poliklinikan ja lastensuojeluyksikön väliseen yhteistyöhön lastensuojeluyksikön näkökulmasta.
Aluksi opiskelijat selvittivät nuorisopsykiatrisen poliklinikan näkemykset lastensuojeluyksikön kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Erityisesti haluttiin kartoittaa yhteistyön haasteet ja yhteistyölle asetetut odotukset. Kysely toteutettiin keväällä 2022 Webropol-kyselynä nuorisopsykiatrisen poliklinikan henkilökunnalle.
Kehittämistarvetta havaittiin kolmella eri osa-alueella: psykiatrisen osaamisen vahvistamisessa, yhteistyössä nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa ja lastensuojeluyksikön mielenterveyden edistämisen käytänteissä. Kyselyn tuloksista nousseiden teemojen pohjalta lastensuojeluyksikön henkilökunnalle toteutettiin työpaja syksyllä 2022. Työpajassa kehitettiin esiin nousseita alueita ja mietittiin uusia käytänteitä työskentelyyn. Näiden pohdintojen avulla opiskelijat kehittivät lastensuojeluyksikön psykiatrista hoitotyötä nuoren palvelupolkua kuvaamalla.
Psykiatrisen osaamisen vahvistaminen
Kyselytutkimuksen tuloksissa nuorisopsykiatrisen poliklinikan henkilökunta toi esiin lastensuojeluyksikön henkilökunnan tarpeen lisäkoulutukseen erityisesti psykiatrian osa-alueella. Lisäkoulutusta toivottiin myös nuoren kehitysvaiheista. Työpajassa esihenkilöt korostivat työntekijän kanssa yhdessä tehtävää yksilöllistä osaamisen kartoitusta, arviointia ja koulutussuunnitelmaa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (2017) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman raportissa todetaan, että koulutettu henkilökunta ja yhteisesti sovitut ammatilliset interventiot ja menetelmät vahvistavat laitoksen toimintakulttuuria ja lasten hyvinvointia sekä tukevat ja suojelevat perustehtävän toteutumista. Työntekijöiden pitäisi tuntea lapsuus- ja nuoruusiän normaali kehitys. On tunnistettava nuoren murrosiän tuomat normaalit kuohunta- ja irtaantumisvaiheet, jotta vältytään ”ylidiagnostisoimiselta”. Henkilökunnan pitäisi osata erottaa nuoren käytöksestä normaali reagointi elämäntilanteeseen ja neurologiset tai psyykkiset oireet. [1]
Tulosten mukaan lastensuojeluyksiköiden ohjaajien osaamista vahvistaisi työskentelyn tukeminen työnohjauksella. Työnohjausta toivottiin koko työyhteisölle ja nuoren omaohjaajalle. Kärkkäisen [8] mukaan työnohjaus voidaan nähdä kilpailutekijänä vetovoimaisessa työpaikassa sekä menetelmänä tukea työntekijää vaativassa työssä. Työnohjaus tarjoaa välineen, jolla tarkastellaan työntekijän ja nuoren välistä vuorovaikutusta ja sen avulla voidaan arvioida myös työn kuormittavuutta. [8] Työpaikan tuki työkavereilta ja erityisesti esihenkilöiltä auttaa työntekijöitä käsittelemään suuria vastuualueita sekä vähentää työn stressiä ja rasitusta.
Lastensuojeluyksikön ja nuorisopsykiatrian poliklinikan yhteistyö
Nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijät toivoivat tiiviimpää yhteistyötä lastensuojeluyksikön kanssa. Yhteistyö koostuu tällä hetkellä työntekijöiden välisistä keskusteluista, hoitoneuvotteluista sekä yhteistapaamisista. Näiden vähäisyys koettiin haasteena ja poliklinikan työntekijät toivoivat niitä lisää. Näiden nähtiin edistävän yhteistyötä.
Lastensuojeluyksikön työntekijät toivoivat kynnyksen madaltumista yhteydenpidossa. Lastensuojeluyksikön työntekijät tiedostivat riittävän tiedonsiirron merkityksen ja korostivat tiedonannon ajantasaisuuden tärkeyttä nuoren muuttuvasta voinnista tai tilanteesta. Lastensuojeluyksikön työntekijät toivoivat poliklinikan työntekijöiden kanssa avointa keskustelua yksikössä käsitellyistä asioista ja mihin asioihin kaivattiin poliklinikan tukea. Nuoren voinnin muutoksista toivottiin välitöntä tietoa poliklinikalle, vaikka lastensuojeluyksikkö kokee pärjäävänsä nuoren kanssa.
Tuloksissa nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijät korostivat lastensuojeluyksikön työntekijöiden merkitystä nuorelle. Oman työn arvostuksesta muistutettiin ja kehotettiin luottamaan omaan ja yksikön osaamiseen. Työpajassa lastensuojeluyksikön työntekijät pohtivat oman työn arvotuksen lisäämistä. Osaamisen tunnistamista korostettiin työryhmän sisällä. Varmuus omaan työskentelyyn lisääntyi työryhmän sisällä saadusta palautteesta ja kuulluksi tulemisesta sekä hoidollisista keskusteluista nuoren kanssa. Lastensuojeluyksikön työntekijöiden mukaan yhteistyön kehittäminen poliklinikan ja yksikön välillä nostaisi oman työn arvostusta. Ajatusten vaihto toisi puolin ja toisin arvokasta tietoa ja kasvattaisi luottamusta. Poliklinikalta tulevan palautteen avulla lastensuojeluyksikön työntekijät kokivat oman osaamisensa vahvistuvan.
Työpajassa pohdittiin sitoutumista nuoren polikliinisen hoidon toteutumiseen. Tätä voitaisiin kehittää lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta psykiatrisista sairauksista. Ohjaajien tulee ottaa vastuu poliklinikan antamista ohjeista ja niiden toteutumisesta. Hoitoprosessin kulku pitää käydä nuoren kanssa läpi ja varmistaa, että nuori ymmärtää käyntien syyt. Lastensuojeluyksikön tiedonkulun ongelmat koettiin tutkimustuloksien mukaan haastaviksi. Työntekijät nuorisopsykiatrian poliklinikalla kokivat, ettei tieto kulje yksikön sisällä. Ratkaisukeinoksi nostettiin työpajassa esiin tiimipalavereiden merkitys. Yksikön tiimipalavereissa tulisi sovitut linjaukset nuorten asioissa saattaa kaikkien tietoon.
Mielenterveyden edistämisen käytänteet lastensuojeluyksikössä
Tutkimuksen ja työpajan tulosten mukaan mielenterveyttä tukeva arki on strukturoitua eli johdonmukaista ja toistuvaa. Tämän koettiin tuovan nuorelle turvallisuuden tunnetta. Poliklinikan työntekijät korostivat arjen vakauttamista, aikuisen vahvaa roolia ja ajan antamista nuorille. Haapasalo-Pesu [9] toteaa turvallisen ja tavallisen arjen lastensuojelulaitoksessa olevan hyvää mielenterveyshoitoa siellä asuville nuorille, eikä tätä arjen mielenterveyshoitoa voi mikään terapia korvata.
Työpajan tuloksissa käy ilmi, että lastensuojeluyksikön työntekijät näkivät nuoren tarvitsevan mielekästä tekemistä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista pidettiin myös merkityksellisenä. Poliklinikan työntekijät nostivat tärkeimpänä työkaluna ohjaajan ja nuoren välisen vuorovaikutuksen. Tämä nousi esiin myös työpajassa, jossa korostettiin nuoren omaohjaajan merkitystä nuoren hoidossa. Lastensuojeluyksikön työntekijöiden mukaan omaohjaajan vuorovaikutus on tavoitteellista, turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen pyrkivää [9].
Minna Korvola-Salo
Valmistunut sairaanhoitajaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä
Teija Latvala
Valmistunut sairaanhoitajaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä
Satu Rainto
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Anna-Maria Ånäs-Enlund
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Korvola-Salo, M. & Latvala, T. 2022. Lastensuojeluyksikön psykiatrisen hoitotyön prosessi ja sen kehittäminen. Oulun ammattikorkeakoulu, kliininen asiantuntija (YAMK) tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223549
Lähteet
[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lastensuojelulaitokset. Lastensuojelun käsikirja. Hakupäivä 20.12.2021. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-muodot/lastensuojelulaitokset
[2] Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. 2017. Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Työpaperi 23. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Helsinki. Hakupäivä 24.1.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-866-1
[3] Heino, T., Forsell, M., Eriksson, P., Känkänen, P., Santalahti, P. & Tapiola, M. 2017. Lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yhteiset asiakkaat – yhteinen vastuu. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Päätösten tueksi 50. Hakupäivä 24.1.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-198-0
[4] Kiuru, K-E. & Metteri, A. 2020. Keskinäisriippuvuusilmiö nuorten viimesijaisissa palveluissa. Yhteiskuntapolitiikka 85 (4), 395‒406. Hakupäivä 24.1.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669819
[5] Huikko, E., Santalahti, P., Torniainen-Holm, M., Vuori, M., Kovanen, L., Lämsä, R. & Tuulio-Henriksson, A. 2018. Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö kuntien mielenterveyspalvelujen ja lastensuojelun kanssa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134 (18), 1827‒36. Hakupäivä 5.12.2022. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/18/duo14504
[6] Kanste, O., Muinonen, E., Haravuori, H. & Martunen, M. 2018. Kunnallisen opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä yhteistyöstä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun kanssa. Hoitotiede 30 (1), 67–80. Hakupäivä 5.12.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2517192
[7] Korvola-Salo, M. & Latvala, T. 2022. Lastensuojeluyksikön psykiatrisen hoitotyön prosessi ja sen kehittäminen. Oulun ammattikorkeakoulu, kliininen asiantuntija tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.12.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223549
[8] Kärkkäinen, M-L. 2013. Työnohjaus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Laadullinen haastattelututkimus. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 5.12.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1180-3
[9] Haapasalo-Pesu, K-M. 2012. Sillan rakennusta lastensuojelulaitosten ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon välille satakunnassa. Teoksessa E. Timonen-Kallio & T. Pelander (toim.) Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilla. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 69, Turun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 1.11.2022. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162670.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.