Leirintämatkailu on ikään kuin matkailumuotojen nyyttikestit: yhteisöllinen paikka, johon kukin vieras tuo oman leiriytymiskaluston. Rakennettu leirintäalueympäristö tarjoaa sen, mitä henkilökohtainen leiriytymisvälineistö ei kata. Saimaan rannalle Puumalan Pistohiekkaan rakennetaan uusi leirintäalue, jossa nautitaan karavaanielämästä arvokkaan luonnon keskellä.

Leirintämatkailijat ovat heterogeeninen ryhmä kaikenikäisiä matkailijoita muodostaen läpileikkauksen väestöstä. Jokainen käyttäjä on otettava suunnittelussa huomioon. Useat käyttäjät yhdistävät harrastuksensa ja vapaa-ajan viettoon liittyvät mieltymyksensä leirintämatkailuun. Karavaanialueen käyttäjät koostuvat isolta osin matkailijoista, jotka saapuvat leirintäalueelle ja matkaavat seuraavaan kohteeseen verrattain lyhyessä ajassa. Suomessa tehdään vuosittain 1–2 leirintämatkaa, joiden kesto on keskimäärin 11 päivää. [1]

Leirintäalueen suosioon vaikuttavat houkuttelevan sijainnin lisäksi arkipäiväiset asiat, kuten siistit hygieniatilat ja mahdollisuus pyykinpesuun ja ruoanlaittoon. Lisäksi karavaanareiden toiveiden listalla ovat kauppa, kahvila ja muut olohuoneen kaltaiset yhteistilat. Yleensä kaikki nämä tilat suunnitellaan leirintäalueen päärakennuksen yhteyteen tai erilliseen huoltorakennukseen. [1]

Viihtyisyyteen kannattaa panostaa

Päärakennus määrittelee suuresti leirintäalueen luonnetta ja mainetta. Rakennus voi palvella alueen vetonaulana tai olla sen häpeätahra. Leirintäalueiden asiakaskyselyissä tavallisimmat valitukset koskevat huoltotilojen siisteyttä ja palveluja. Huoltotilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon käytännöllisyys, siivottavuus ja huollettavuus. Suunnittelussa on hyvä valita kestäviä ja helposti siivottavia pintaratkaisuja. [1]

Vaikka leirintämatkailijan kalusto on varustettu pienimuotoisella ruoanlaittomahdollisuudella, on leirintäalueen yhteiskäyttökeittiö tärkeä monille matkailijoille. Yhteiskäyttökeittiön laadukkaat kalustevalinnat, mahdollisuus astianpesuun ja ruokailuun katsotaan tarpeelliseksi varsinkin telttailevien matkailijoiden kohdalla. [1]

Joustava pohjaratkaisu antaa tietä kasvulle

Edullisen hintatason ja yhteisöllisyyden lisäksi leirintämatkailu on luonnonläheistä ja vapaata matkailua ilman aikatauluja. Leirintämatkailu on varttuneiden ja uskollisten karavaanareiden suosiossa, mutta myös nuorten osuus kohoaa alati kasvavassa matkailumuodossa. [1]

Päärakennus on suunniteltava niin, että sitä voidaan tarpeen mukaan kasvattaa palveluiden parantamiseksi. Joustavan pohjaratkaisun lisäksi rakennus asemoidaan kasvun varalta suotuisaan paikkaan. [1]

Julkinen – ei julkinen

Pistohiekan leirintäalueen päärakennuksesta suunniteltiin alueen episentrumi ja kohtaamispaikka. Tavoitteena oli luoda houkutteleva rakennus, jossa julkinen ja vähemmän julkinen tila jäsentyvät soljuvasti kokonaisuuteen. Päärakennuksen yhteyteen suunniteltiin vastaanottotila, kahvila, hygieniatilat, pyykinpesutilat ja yhteiskäyttökeittiö ruokailutiloineen (kuva 1).

Piirretty pohjakuva.
KUVA 1. Ensimmäinen pohjaluonnos (kuva: Jouni Ala-Siuru). (Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.)

Kahvilan tuoma avoimuus ei voi sekoittua suoraan karavaanareiden käytössä olevien huoltotilojen kanssa. Tilojen luonnostelussa hygieniatilat on erotettu rakennusmassasta luomalla tilojen väliin käytävä. Käytävää virikkeistää pergolan palkkijaon tuoma valon ja varjon vuoropuhelu. Tilojen jäsentelyssä kahvila terasseineen sijaitsee keskeisellä paikalla, ja yhteiskäyttökeittiö ulkotiloineen on sijoitettu rakennuksen toiseen päätyyn (kuva 2).

Pohjapiirustus.
KUVA 2. Pohjapiirustus (kuva: Jouni Ala-Siuru). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Luonto

Pistohiekan leirintäalue saa vahvan erityispiirteensä alueen korkeista luontoarvoista. Leirintäalue sijoittuu kahdelle tontille kangasmetsään lähelle hiekkarantaa. Puita pyrittiin olla kaatamatta mahdollisimman paljon, eikä maaston säilytettävään varvikkoon tehty istutussuunnitelmia.

Päärakennuksen suunnittelun varhaisessa vaiheessa on käytävän kohdalle valittu vahva mänty, joka säilytettiin osaksi rakennusta. Mänty leikkisästi työntyy käytävän terassista ja pergolasta osoittaen luonnon hierarkian dominanssia (kuva 3). Laajennusvaraus on suunniteltu jatkuvan rakennuksen pitkän sivun mukaisesti kaakkoon, kuten kuvassa 3 on oranssilla esitetty.

Julkisivupiirros, jossa rakennus, huoltorakennus ja puita.
KUVA 3. Julkisivupiirros (kuva: Jouni Ala-Siuru).

Päärakennus on suunniteltu puurakenteiseksi, ja julkisivun puu-ulkoverhous osoittautuikin luontevaksi materiaalivalinnaksi. Tummaa vaakapaneloitua julkisivua keventää ulkokäytävän kohdalla puun värinen pystypanelointi (kuva 4).

Valokuva rakennuksesta, jossa toisessa seinässä on tumma vaakapaneilointi ja toisessa vaalea pystypanelointi.
KUVA 4. Puu-ulkoverhouksen vuorottelua työmaavaiheessa (kuva: Matias Hämäläinen).

Pistohiekan leirintäalue aukeaa keväällä 2023

Leirintäalueen rakentaminen alkoi vuoden 2022 keväällä, ja harjakorkeus saavutettiin saman vuoden syksynä (kuva 5). Matkailuliiketoimintaan on ryhtynyt matkailuyritys Pistocamp Oy, ja leirintäalueen on tarkoitus avautua kokonaisuudessaan keväällä 2023.

Valokuva, jossa kaksi rakennusta, joiden väliin jää pergolakäytävä.
KUVA 5. Pergolakäytävä rakenteilla (kuva: Matias Hämäläinen).



Jouni Ala-Siuru
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Ala-Siuru, J. 2023. Leirintäalue Saimaan rannalle. Oulun ammattikorkeakoulu. Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303012941


Lähteet

[1] Vänskä, M., Eskelinen, R., Holmström, P., Kivikoski, H., Piilonen, T. & Henttonen, A. 2016. Leirintäalueen perustajan opas. Helsinki: SF-Caravan ry.