Mikä puhututtaa tutkimusetiikan asiantuntijoita Euroopassa?

Tutkimusetiikan asiantuntijoiden Euroopan kongressissa tarkasteltiin laajasti tutkimusetiikan yhteiskunnallista ulottuvuutta. Tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntijoina, mihin voi liittyä tutkimuseettisiä haasteita. Tutkimusetiikan näkökulmasta tekoäly pakottaa pohtimaan sen käytön luotettavuutta, tekijyyttä ja vastuuta. Tässä kirjoituksessa Oamkin tutkimusetiikan tukihenkilöt tarkastelevat muutamia kongressin aihealueita.

Syyskuussa Pariisissa järjestettyyn tutkimusetiikan ENRIO 2023 -kongressiin (kuva 1) kokoontui tutkimusetiikan asiantuntijoita ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Kongressin järjestelyistä vastasivat ENRIO, Sorbonnen yliopisto ja French Office for Research Integrity (Ofis), joka vastaa Suomen Tutkimuseettistä neuvottelukuntaa (TENK). [1]

ENRIO eli European Network of Research Integrity Offices on vuonna 2007 perustettu verkosto, joka edistää tutkimusetiikkaan liittyvän tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista, tutkimusetiikan koulutusta ja eurooppalaista tutkimuseettistä yhteistyötä. Verkostoon kuuluu jäseniä 25 Euroopan maasta. [2]

Suomessa käytetään yleisesti käsitettä tutkimusetiikka, kun taas kongressissa käsiteltiin hyvää tieteellistä käytäntöä (research integrity). Kirjoittajat ovat kuvanneet aiemmassa kirjoituksessaan näiden käsitteiden suhdetta. [3]

Kongressin keskeisiä aiheita

Kongressin aihealueita olivat muun muassa tutkimusetiikan yhteiskunnallinen ulottuvuus, avoimen tieteen tutkimuseettiset kysymykset, pilliinpuhaltajan suojaaminen, eri maissa sovellettavat kansalliset käytännöt ja ohjeistukset, tekoäly, tekijyys ja tutkimusetiikan tulevaisuuden haasteet. Lisäksi kongressin yhteydessä järjestettiin työpajoja ja posterinäyttely. [1]

Kuten olemme Suomessakin havainneet, tutkijat ovat yhä enemmän mukana yhteiskunnallisissa keskusteluissa koskien esimerkiksi ympäristöasioita, ilmastonmuutosta, sosiaalista eriarvoisuutta ja ulkopolitiikkaa. Kongressissa esitettiin tutkijoiden yhteiskunnallisen osallistumisen ilmenevän kolmella tavalla: aiheen valinnassa, asiantuntijaosallistumisena tai aktivismina. Tutkimusetiikan osalta haasteeksi voivat tällöin tulla tutkijoiden puolueettomuus- ja neutraalisuusperiaatteet. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimustulosten valikoivaa raportointia tai esittämistä, mikä edellyttää kuulijalta kriittisyyttä. [1] Luottamus tieteeseen on aivan keskeistä, minkä korona-aika meille konkreettisesti opetti. Tuolloin keskusteltiin laajasti esimerkiksi rokotetutkimusten luotettavuudesta.

Suomen tutkimuseettisen neuvottelukunnan asiantuntijoiden panos näkyi laajasti kongressissa. He olivat mukana järjestelyissä, sessioiden puheenjohtajina, pääpuhujina ja asiantuntijoina. Lisäksi suomalaisia asiantuntijoita ja tutkimusetiikan tukihenkilöitä osallistui kongressiin. Sekä keskusteluiden että kirjoittajien havaintojen pohjalta voidaan todeta, että Suomi ja Norja ovat edelläkävijöitä tutkimusetiikan saralla Euroopassa. Norjalaiset ovat tehneet kansallisen tason ohjeita viidelle eri tutkimuskohteelle esimerkiksi muinaisten ihmisjäänteiden sekä ympäristöön ja luontoon liittyvään tutkimukseen.

Tutkimusetiikan julkaiseminen uudistuu

Tiedeviestintä on monimuotoistumassa uusien julkaisukäytäntöjen myötä. Tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa yhä enemmän saadakseen tutkimustuloksilleen julkisuutta. Sosiaalinen media on helppo ja nopea viestintäkanava myös tutkijoille. Tarvitaan kuitenkin myös valvottu ja nopea julkaisukanava tutkimusetiikan viestintään. Kongressin yhteydessä lanseerattiinkin Research Integrity Practice in Europe (RIPE), joka on avoin ei-vertaisarvioitu julkaisukanava. Sen päätoimittaja on Suomen tutkimuseettisen neuvottelukunnan asiantuntija Anni Sairio. RIPE julkaisee lyhyitä informatiivisia tutkimusetiikan käytäntöön liittyviä artikkeleita englanniksi. [4] Esimerkiksi tuoreessa julkaisussa kuvataan, kuinka vastuullista tutkimustoimintaa tuetaan monitieteisessä tutkimusyhteisössä [5].

Kongressissa esiteltiin myös uudistettu painos tutkimusetiikan eurooppalaisista käytännöistä ja ohjeistuksista: The 2023 Revised Edition of the European Code of Conduct on Research Integrity. Tämän uudistustyön vetäjänä on toiminut emerita professori Krista Varantola. Uudistetussa painoksessa on huomioitu teknologian kehitys ja tekoäly sekä tutkijoiden osallistuminen sosiaalisessa mediassa. Sinänsä hyvän tieteellisen käytännön perusidea ei ole muuttunut, mutta uusimmat muutokset ja haasteet on huomioitu. Tätä yleistä eurooppalaista ohjeistusta voidaan hyödyntää kansallisten ohjeistusten laadinnassa, ja se tukee hyvän tieteellisen käytännön noudattamista kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämistyössä. Suomenkielistä versiota uudistetusta ohjeistuksesta ei ole vielä saatavilla. [6]

Opiskelijat ja ohjaajat tutkimusetiikan pyörteissä

Ohjaaja toimii opiskelijalle tutkimusetiikan roolimallina niin hyvässä kuin pahassa. Ohjaaja rohkaisee hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen ja luo turvallisen ilmapiirin tutkimuseettisten asioiden käsittelyyn. Ohjaajan tehtävänä on sopivasti haastaa opiskelijaa tutkimuseettisten asioiden pohdintaan sen sijaan, että antaisi suoraan valmiita neuvoja ja ohjeita. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä opiskelijalta, mitä puutteelliset lähdemerkinnät tai kehittämisprosessin ohut kuvaaminen tarkoittavat tutkimusetiikan näkökulmasta.

Tutkimusetiikan haasteet elävät ajassa. Esimerkiksi tekoälyn esiinmarssi on ollut käsittämättömän nopeaa. Tutkijat ja kouluttajat ovat siitä hyvin hämmentyneitä joutuessaan pohtimaan muun muassa tulosten ja sisällön luotettavuuteen, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan sekä tekijyyteen liittyviä kysymyksiä. Tekoälyhän ei voi olla tekijänä julkaisussa, eikä tekoäly ole vastuussa sisällöstä. [1]

Tekoäly voi kuitenkin tukea opiskelijaa opinnäytetyön eri vaiheissa. Ideointivaiheessa opiskelija voi esimerkiksi kysyä tekoälyltä, minkälaisia tutkimuksia aiheesta aiemmin on tehty? Tekoäly voi siis auttaa tutkimustehtävän muotoilussa. Tekoäly voi myös antaa vinkkejä aineistonkeruusta ja koota olemassa olevaa tietoa. Se voi helpottaa erityisesti laadullisen aineiston analysoinnissa ja raportin kielenhuollossa. Parhaimmillaan tekoäly on opinnäytetyöntekijän ystävä, mutta tekijältä edellytetään kriittisyyttä, sillä tekoäly tekee myös virheitä. [7]

Myös koulutusorganisaatiot ovat heränneet tekoälyn käyttöön opinnoissa. Oamkin kanta tekoälyn hyödyntämiseen opinnoissa on linjattu viime keväänä [8] ja se perustuu Arenen suosituksiin tekoälyn opetuskäytöstä [9]. Linjauksilla tavoitellaan sitä, että valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet toimia omalla alallaan soveltaen tekoälyä ennakkoluulottomasti ja vastuullisesti. [8]

Rougier & Timmer lähestyivät esityksessään (kuva 2) hyvää tieteellistä käytäntöä mielenkiintoisella tavalla esittämällä varoitukseksi kymmenen tapaa, joiden mukaan toimimalla tutkija takuuvarmasti loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Näitä ovat muun muassa aineiston vääristely haluttujen tulosten saamiseksi, kopiointi eli plagiointi sekä alkuperäisaineiston ja sen käsittelyn esimerkiksi koodaamisen salaaminen muilta tutkijoilta ja vertaisarvioijilta. [10]

Rougier ja Timmer korostavat, etteivät he halua esityksellään kannustaa tieteellisiin petoksiin tai väärinkäytöksiin, vaan esityksen tavoitteena on varoittaa tutkijaa vilpin tielle lähtemisestä. He kertovat käyttävänsä tätä tapaa tutkimusetiikan opetuksessa [10] [11]. Voisiko tällaista käänteistä hirteishuumoria sisältävää esitystapaa hyödyntää hyvän tieteellisen käytännön opetuksessa myös ammattikorkeakoulussa?

Reetta Saarnio
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Päivi Aro
yliopettaja
ICT ja liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat ovat Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöitä.

Lähteet

[1] The European Network of Research Integrity Offices (ENRIO). 2023. ENRIO 2023 Congress. Hakupäivä 9.9.2023. http://www.enrio.eu/congress2023/

[2] The European Network of Research Integrity Offices (ENRIO). Hakupäivä 9.9.2023. http://www.enrio.eu/

[3] Aro, P. & Saarnio, R. 2023. Hyvän tieteellisen käytännön ohjetta päivitetty – mikä muuttuu? Oamk Journal 112/2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2023080192844

[4] Research Integrity Practice in Europe (RIPE). ENRIO’s web bulletin promoting and supporting research integrity. Hakupäivä 28.9.2023. https://www.enrio-ripe.eu/

[5] Heikkinen, M., Keränen, A., Pitkäaho, S., Ruddock, M., Aalto, S., Manninen, A., Häggman, H., Soini-Kivari, M., Metso, A., Huttunen, H., Ryyppö, A., Tikkanen, P. & Keiski R. 2023. Accelerating responsible conduct of research in a multidisciplinary research community. RIPE – Research Integrity Practice in Europe. Publication of the European Network of Research Integrity Offices (ENRIO) 4.9.2023. Hakupäivä 22.9.2023. https://www.enrio-ripe.eu/2023/09/04/research_ethics_working_group/

[6] All European Academies (ALLEA). 2023. The European Code of Conduct for Research Integrity. Revised Edition 2023. Hakupäivä 29.9.2023. https://allea.org/wp-content/uploads/2023/06/European-Code-of-Conduct-Revised-Edition-2023.pdf

[7] Kemell, K-K. 2023. ML for Research. Metodifestivaali 31.8. 2023, Jyväskylä.

[8] Oulun ammattikorkeakoulu. 2023. Oamkin tekoälylinjaukset. Hakupäivä 16.10.2023. https://www.oamk.fi/opinto-opas/application/files/1516/9416/9127/oamk_tekoalylinjaukset_190623.pdf

[9] Arene. 2023. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Hakupäivä 16.10.2023. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2023/AI-Arene-suositukset.pdf?_t=1686309593

[10] Rougier, N. P. & Timmer, J. 2023. Ten Simple Rules for Scientific Fraud and Misconduct. Posteriesitys. ENRIO 2023 Congress, 7–8.9., Pariisi, Ranska.

[11] Rougier, N. P. & Timmer, J. 2018. Ten Simple Rules for Scientific Fraud & Misconduct. PeerJ Preprints 6:e27395v1. Hakupäivä 13.11.2023. https://doi.org/10.7287/peerj.preprints.27395v1