Soten TKI-kärkitoiminnalla työelämäosaamista ja vaikuttavuutta

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on ammattikorkeakoulujen tärkeä tehtävä. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) TKI-toimintaa ja strategiaa tukien sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii neljä TKI-kärkeä. Kärjet vastaavat tämän hetken työelämän tarpeisiin sekä strategisiin linjauksiin. TKI-kärkien toiminta mahdollistaa osaamisen viestimisen sekä organisaation sisälle että työelämäverkostoille.

Ammattikorkeakoulujen päätehtävä tutkintokoulutuksen lisäksi on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI). Lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa TKI- ja taiteellista toimintaa. Soveltava TKI-toiminta on kuulunut ammattikorkeakoulujen tehtäviin niiden perustamisesta lähtien, mutta toiminta on kehittynyt ja laajentunut merkittävästi viime vuosina. Ammattikorkeakoulujen vahvaan aluekehittämiseen ja työelämäyhteistyöhön perustuva TKI-toiminta on vakiintunut keskeiseksi osaksi suomalaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestelmää. [1]

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on laaja-alaista ja monipuolista soveltavasta tutkimuksesta uusien innovaatioiden tuotteistamiseen. Hankkeet ja projektit vaihtelevat yksittäisen organisaation kanssa tehtävästä kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta isojen tutkimushankkeiden toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tuottaakin sekä uutta tietoa, sovelluksia ja palveluja että tuotteitakin. TKI-toiminnalla on myös erittäin tärkeä yhteys koulutukseen ja opetukseen. Ammattikorkeakoulujen opetus järjestetään usein työelämälähtöisten projektien muodossa ja opinnäytetyöt toteutetaan työpaikoille tehtävinä kehittämistöinä. Lisäksi TKI-työn avulla varmistetaan koulutuksen sisältöjen kytkeytyminen uusimpaan tietoon ja osaamiseen. [1]

Soten TKI-kärjet tukevat monialaista TKI-toimintaa

Oamkin toiminnan tavoitteena on muun muassa yhteiskunnallinen vaikuttavuus, mikä on myös TKI-toiminnan keskiössä. Vaikuttavalla TKI-toiminnalla edistetään työelämäosaamisen uudistamista, tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä ja vahvistetaan hyvinvointia. Vastuullinen TKI-toiminta huomioi laajasti kestävän kehityksen ja eettiset näkökulmat. Toiminnan tukena on alueellisten verkostojen lisäksi kansalliset ja kansainväliset verkostot. Tulevaisuudessa erityisesti kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä tullaan laajentamaan TKI-toiminnan rahoituspohjaa. [2]

Oamkin TKI-toiminnan painoaloina ovat digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys. Läpileikkaavina teemoina digitalisaatio, yrittäjyys, kansainvälisyys ja verkostoituminen. Lähtökohtana on yhteiskunnan ja työelämän tarpeet. Toiminta on vahvasti integroitunut työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön niin koulutuksen, jatkuvan oppimisen kuin hankkeiden kautta. [2]

Sosiaali- ja terveysalan yksikössä on toteutettu tuloksellista TKI-toimintaa muun muassa kehittämällä eri toimijoiden tarpeisiin pohjautuvia oppimisympäristöjä. TKI-toimintaa ja strategiaa tukemaan sote-yksikössä käynnistettiin yksikön omien TKI-kärkien määrittely. TKI-kärkien teemat pohjautuvat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin strategisiin linjauksiin [3] [4]. Teemojen muodostamisessa huomioitiin lisäksi toimijoiden vahva asiantuntemus. Yksikön henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua teemojen muodostamiseen. Tällä varmistettiin se, että kärkien teemat rakentuivat aidosti moniammatilliselle ymmärrykselle alan keskeisistä ajankohtaisista painotuksista. Kärkien puheenjohtajina ovat yksikön yliopettajat, joilla on vahva asiantuntemus ja osaaminen oman kärkensä teeman sisältöön [3]. Kärkien välillä on tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä.

Kärkiteemoja ovat: 1) asiakaslähtöisten palvelujen ja ohjausosaamisen kehittäminen, 2) sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi-, testaus- ja yhteiskehittämisosaaminen, 3) kestävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen sekä 4) hyvinvoivan, osaavan ja työkykyisen henkilöstön uudistava kehittämis- ja johtamisosaaminen (kuvio 1). Kaikki TKI-kärjet linkittyvät Oamkin TKI-toiminnan painoaloihin (digitaalisuus, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys), Oulun yliopiston tutkimuksen fokusalueisiin sekä Oulu Health -toimintoihin. Kärkien toimijat osallistuvat aktiivisesti kärkiteeman mukaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Soten TKI-kärkien toiminnalla pyritään osaltaan vahvistamaan TKI-toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta työelämän kehittäjänä.

TKI-kärki 1: Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen ja ohjausosaaminen

Kärjen keskeisiä teemoja on kolme: asiakaslähtöisyys, ohjaus ja palveluiden kehittäminen. Kohderyhminä ovat opiskelijat ja ammattilaiset, potilaat ja asiakkaat ja palveluiden tuottajat. Kärjen tavoitteina on kehittää asiakaslähtöisiä palveluita ja asiakaslähtöistä ohjausosaamista ja edistää tulevaisuuden työelämän ammattilaisten osaamista kärjen teemoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa 2022–2026 [5] korostetaan potilaiden kokemusten huomiointia. Strategiassa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan päämääräksi kuvataan potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon ja palvelun takaaminen. Voidakseen osallistua tasavertaisena kumppanina omaan hoitoonsa potilaat tarvitsevat riittävää ja ymmärrettävässä muodossa annettua tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Potilaan ja terveysalan ammattilaisen kanssakäymiseen perustuvalla ohjauksella tuetaan potilaan oikeuksia ja mahdollisuutta osallistua hänen tilannettaan koskevaan päätöksentekoon.

TKI-kärki 2: Sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi-, testaus- ja yhteiskehittämisosaaminen

Sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi-, testaus- ja yhteiskehittämisosaaminen -kärki pyrkii vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, joita muun muassa sote-uudistuksen seurauksena syntyy [6].

Kärjen tarkoituksena on tukea alueellisesti ja paikallisesti tulevaisuuden sote-palveluosaamisen ja asiakaslähtöisen sekä moniammatillisen ja -alaisen innovaatio- ja yhteistyöosaamisen kehittämistä. Lisäksi tuetaan digitalisaatioon liittyvien menetelmien kehittämis- ja käyttöönottoon liittyvän osaamisen kehittämistä. Työelämän ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja kehittämishankkeet kohdistuvat edellä mainittuihin osaamisen kehittämisen painopistealueisiin. Kärki 2:n teemana on ihminen teknologisoituvassa maailmassa, ja tarkastelun keskiössä on elinikäinen terveys. Teemaa lähestytään 1) elinikäisen oppimisen, 2) yhteiskehittämisosaamisen ja 3) hyvinvointiin liittyvien digitaalisten menetelmien ja käyttöönoton kautta. Kohderyhmänä ovat opiskelijat ja ammattilaiset, potilaat ja asiakkaat, palvelujen tuottajat sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot.

Kärjen tavoitteena on kehittää ja luoda mahdollisuuksia Oamkin opiskelijoiden yhteiskehittämisosaamiseen. Lisäksi tuodaan näkyväksi yhteisesti kehitettyjä digitaalisia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita sekä verkosto-osaamista ja hyvinvointialueen ja muiden verkostojen kanssa tehtyä yhteistyötä. Lisäksi osallistutaan uuden hyvinvointialueen yhteiskehittämismallin muodostamiseen.

Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen- ja sidosryhmien kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Oulu HealthLabs -testausympäristöjä, kuten SimLab. Kärki 2 kytkeytyy useisiin Oamkin hankkeisiin, kuten Äly-TKI-hankkeeseen.

TKI-kärki 3: Kestävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen

Kestävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen -TKI-kärjen tavoitteet ja toiminnot on linjattu yhteiskunnallisesti merkittävästi. Kärkityöskentelyssä vastataan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden osaamistarpeisiin vahvistamalla osaamista ja tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luomalla laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Kärjen visio mukailee valtioneuvoston periaatepäätöstä Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 [4], jonka päämääränä on turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä sekä vähentää eriarvoisuutta. Kärjen toiminta tähtää monipuoliseen ja eri toimintojen kautta syntyvään osaamisen vahvistamiseen. Kärkityöskentelyssä otetaan huomioon eri hallinnonalojen ja organisaatioiden toiminta.

Työskentelyn tarkoituksena on vahvistaa eri toimijoiden hyvinvointitalousajattelua ja -osaamista. Kärkityöskentelyn tutkimuksellista osuutta fokusoidaan arviointitutkimukseen. Tutkimuksellisina painopistealueina ovat esimerkiksi terveyden edistämisen vaikutukset, vaikuttavuus ja asiakaskokemukset sekä ympäristönäkökulmat väestön hyvinvointiin. [4] Kärjen tarkoituksena on tuottaa tietoa vaikuttavista menetelmistä, joiden avulla voidaan osoittaa taloudellisten päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Kärki 3:n toiminnan painopisteitä on linjattu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuestrategian mukaisiksi. Strategian tavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen, ennaltaehkäisevän työn osaamisen vahvistaminen, omatoiminen riskeihin varautuminen ja toimivat lähipalvelut, mikä edellyttää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja liiketalousosaamista. Kärjen tarkoituksena on tukea alueellisesti ja paikallisesti myös digitaalisten palveluiden kehittämistä ja digiosallisuutta kestävässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisessa.

TKI-kärjen päätavoitteena on kehittää ja muodostaa laaja-alaisella yhteistyöllä Kestävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen toimintamalli 1) vahvistamalla eri toimijoiden välistä kansallista ja kansainvälistä verkostoyhteistyötä, 2) vahvistamalla eri toimijoiden osaamista muuan muassa jatkuvan oppimisen tarjoaman koulutuksen avulla, 3) vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen opetusta erilaisin menetelmin ja yhteistyökeinoin eri koulutusorganisaatioissa muun muassa kehittämällä innovatiivisia oppimisympäristöjä sekä 4) fokusoimalla TKI-toiminta ja hankkeet kärjen sisältöteemojen mukaisesti arviointitutkimusta painottaen. Työelämän ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja kehittämishankkeet sekä osaamisen kehittäminen kohdistuvat edellä kuvattuihin toimintamallin ydinsisältöihin. Kohderyhminä ovat eri hallinnonalojen ammattihenkilöt, asiakkaat, palveluiden tuottaja, sote-alan opettajat ja opiskelijat.

Toimintamallin ydinsisällöt linkitetään kärjen työskentelyssä sisältöteemoihin, jotka ovat 1) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä 2) ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toiminnan läpileikkaavina teemoina ovat digitaalisuus, sosiaalinen kestävyys ja muuttuva toimintaympäristö. Kärkityöskentelyn keskeinen yhtymäkohta hyvinvointialueen kehittämistyöhön on sote-uudistuksen vahva linjaus ennaltaehkäisevän, ennakoivan, varhaisen tunnistamisen ja kuntouttavan työn painottamiseen. Kärki tekee osaamista vahvistavaa alueellista yhteistyötä myös hyvinvointialueen ulkopuolella eri kuntien kanssa. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen- ja sidosryhmien kanssa. Kärki 3 kytkeytyy useisiin Oamkin hankkeisiin, kuten Digi-Hyve-hankkeeseen.

TKI-kärki 4: Hyvinvoivan, osaavan ja työkykyisen henkilöstön uudistava kehittämis- ja johtamisosaaminen

Hyvinvoivan, osaavan ja työkykyisen henkilöstön uudistava kehittämis- ja johtamisosaaminen -kärjen visiona on veto- ja pitovoimainen työ sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on, että sote-alan uudistava kehittäminen ja johtaminen vahvistaa henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja työkykyä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Kärjen teemat ovat linjassa sosiaali- ja terveysministeriön työelämäohjelmien kanssa. Työelämäohjelmien kokonaisuus muodostuu TYÖ2030-ohjelmasta, Työkykyohjelmasta sekä Työelämän mielenterveysohjelmasta. [7]

Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoima on kriittinen tekijä laadukkaiden palveluiden näkökulmasta. Sote-henkilöstön riittävyyttä, saatavuutta ja pysyvyyttä turvaamaan on rakennettu strateginen tiekartta, joka ulottuu vuoteen 2027. Osaamisen varmistaminen ja hyvän työn edellytykset ovat tiekartan strategisia painopistealueita. [6]

Johtaminen ja työhyvinvointi ovat monialaisia ja monitieteisiä teemoja, jotka läpileikkaavat myös organisaation tasolla eri tutkinto-ohjelmien opetuksessa sekä TKI-työssä. Sote-alan vahvuus ja näkökulma tähän ilmiökenttään on geneerisen johtamis- ja työhyvinvointiosaamisen lisäksi myös vahva terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä osaaminen. Esimerkiksi työkyvyn johtamiseen sisältyy eettisiä kysymyksiä ja lainsäädännön asettamia reunaehtoja, jotka on tunnettava ja hallittava näissä tilanteissa. Sote-alan vahvuutena on tieto, taito ja asenne toimia eettisesti kestävällä tavalla hyvinvoinnin, osaamisen ja työkyvyn edistämisessä sekä johtamisessa.

Kärjen osatavoitteiden mukaisesti on rakennettu johtamis- ja työhyvinvointiosaamisen osaamispolut sote-alan AMK-tutkinnoista YAMK-tutkintoihin. Suositus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi [8] kuvaa tähän liittyvän osaamisen työelämässä toimimisen ja ennakoivan kehittämisen kompetensseina.

AMK-tutkinnoissa korostuu työelämässä toimimisen osaaminen, jolloin opiskelijalla on monipuoliset työelämävalmiudet ja hän osaa toimia oman alansa työyhteisöissä. YAMK-tutkintoihin edettäessä puhutaan edelleen työelämässä toimimisesta, mutta tähän liittyen myös ennakoivasta kehittämisestä. Työelämässä toimimisen osalta osaaminen laajenee: opiskelija osaa kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää. Ennakoivan kehittämisen osalta kompetenssina on johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen.

Kärjen toiminnassa pyritään siihen, että opetuksella ja TKI-työllä tuotamme ja tarjoamme osaamista, jonka myötä sote-alan johtaminen ja kehittäminen kykenee uudistavalla tavalla rakentamaan hyvää työelämää. Veto- ja pitovoima edellyttää hyvinvoivaa henkilöstöä hyvin johdetuissa alan organisaatioissa. Ajattelua ja toimintaa uudistavan johtamisen keinoin mahdollistetaan henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja työkyky alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Sote-uudistus edellyttää uudistuvaa ja uudistavaa johtamista, joka huomioi myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen varmistamisen suhteessa muutoksiin.

TKI-kärjet vahvistavat osaamista ja sen näkyvyyttä

Keskittämällä ja fokusoimalla TKI-toimintaa kärkiteemoihin voidaan yksittäisten ja erillisten tutkimusten ja hankkeiden sijaan toteuttaa laajempia ja vaikuttavampia moniammatillisia kokonaisuuksia. Kärkien teemat auttavat opiskelijoita suuntaamaan ja keskittämään tutkimus- ja kehittämistehtäviään. Samaa aihetta voidaan tarkastella eri näkökulmista ja näin vahvistaa valitun tutkimus- ja kehittämisteeman tietoperustaa. Kärkien toiminnan myötä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan osaaminen kehittyy edelleen. Kärkien sisällöt näkyvät sekä AMK- että YAMK-tutkintojen opetussuunnitelmissa johdonmukaisina osaamisen kehittymisen polkuina.

Kärjet mahdollistavat yksikön erityisosaamisen esiintuomisen ja sanoittamisen. Syksystä 2023 alkaen yksikkö tarjoaa tähän liittyvää toimintaa yhdessä osaajatiimien kanssa sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolelle. Organisaation sisällä toimivat tutkimusklubit, joissa yhdessä henkilöstön ja opinnäytetyön tekijöiden kanssa tarkastellaan teeman mukaista ajankohtaista tutkimusta. Organisaation ulkopuolelle suunnattuna toimintana järjestetään työelämäfoorumeita, joissa jaetaan kärjen teemaan liittyvää osaamista vaihtuvin aihein.

Outi Kajula
yliopettaja, hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut ja johtaminen
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Merja Männistö
yliopettaja, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Karoliina Paalimäki-Paakki
yliopettaja, radiografia ja sädehoito
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Kati Päätalo
yliopettaja, johtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Lähteet

[1] Knuutila, K., Parkkola, T., Ylikoski, E., Helenius, H., Sagne-Ollikainen, E., Tyni, S. & Matveinen, M. 2022. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 147. Hakupäivä 31.3.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2022/09/arene-julkaisu-2022.pdf

[2] Oulun ammattikorkeakoulu. 2020. Vaikutamme avoimesti ja vastuullisesti. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2020–2030. Hakupäivä 31.3.2023. https://www.oamk.fi/images/oamk/Oamkin_strategia_2020.pdf

[3] Männikkö, N. 2022. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä. Oamk Journal 131/2022. Hakupäivä 31.3.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022090157000

[4] Kansanterveyden neuvottelukunta. 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27. Valtioneuvosto. Hakupäivä 31.3.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-670-9

[5] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022‒2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. Hakupäivä 3.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6

[6] Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmä. 2023.Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Sosiaali- ja terveysministeriö. Hakupäivä 27.4.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7178-3

[7] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Työelämäohjelmat. Hakupäivä 2.5.2023. https://stm.fi/tyoelamaohjelmat

[8] Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Hakupäivä 2.5.2023. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/