Toipumisorientaatio on mielenterveyspalveluiden toimintaa ohjaava viitekehys, jossa korostetaan ja tuetaan henkilökohtaista toipumista. Toipumisorientaatiota tutkitaan aktiivisesti kansainvälisesti, ja mielenterveyspalveluita pitäisi Suomessakin kehittää enemmän toipumisorientaation mukaisiksi. Kävimme tutustumassa Nottinghamin yliopistossa Research into Recovery -tutkimusryhmään ja sen tämänhetkisiin tutkimushankkeisiin.
Tutkimusnäytön mukaan toipumisorientaatiolla on monia hyötyjä. Siirtymä toipumisorientoituneeseen työtapaan on Suomen mielenterveyspalveluissa alussa, ja uusia toimintatapoja vasta luodaan. Research into Recovery on monitieteinen tutkimusryhmä Nottinghamin yliopiston Institute of Mental Health -yksikössä (kuva 1). Ryhmän tutkimus keskittyy toipumisorientaatioon ja sen vahvistamiseen mielenterveyspalveluissa. Ryhmä on muun muassa perustanut kansainvälisen tutkijaverkoston, joka kattaa 50 maata.
Ryhmän tunnetuimpia tuotoksia on CHIME-viitekehys [1]. Se kokoaa keskeiset toipumisen prosessit, joita ovat osallisuus, toivo, identiteetti, merkityksellisyys ja voimaantuminen. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) suomennettu [2] INSPIRE-mittari perustuu CHIME-viitekehykseen.
Toipumisorientaatiota tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti maailmalla, jotta mielenterveyspalveluiden ammattilaiset osaisivat tukea asiakkaiden toipumista. Tutkimusten mukaan toipumisorientoitunut työote voi kohentaa toipumisen ennustetta ja parantaa asiakkaan toimintakykyä, [3] [4] sekä edistää hoidon ja vuorovaikutussuhteiden laatua asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. [5] Lisäksi on todettu, että toipumisorientoitunut työskentely ja hyvä yhteistyösuhde asiakkaiden kanssa tukee työhyvinvointia ja vahvistaen edelleen toipumisorientoituneen lähestymistavan käyttöä. [6]
Lähtökohtana toipumisorientoitunut avohoito (REFOCUS)
Toipumisorientaation vahvistaminen avohoidossa alkoi REFOCUS-hankkeessa vuosina 2009‒2014. Hankkeen aikana kehitettiin koulutusinterventio, jonka avulla voidaan kehittää henkilöstön työotetta toipumisorientoituneeksi. Interventio sisältää kolme lähestymistapaa: arvojen ja hoitoon liittyvien toiveiden ymmärtäminen, vahvuuksien arvioiminen ja vahvistaminen sekä huomion keskittäminen asiakkaan omiin tavoitteisiin ja tukeminen tavoitteiden asettamisessa.
REFOCUS-malli on helposti hyödynnettävissä manuaalin avulla. Mallin vaikuttavuutta tutkitaan parhaillaan kansainvälisesti ja sen vaikuttavuudesta on jo saatu myönteistä näyttöä. Australiassa mallin hyödyntäminen kehitti henkilöstön valmiuksia toteuttaa toipumisorientaatiota työssään [8] ja vähensi asiakkaiden käyntejä yleislääkärin vastaanotolla. [9]
Oppimista ja vertaistukea (RECOLLECT)
Yksi keskeinen toimintamuoto toipumisorientoituneessa työskentelyssä on Recovery College -toiminta. Sen tehtävänä on nimensä mukaisesti edistää asiakkaiden henkilökohtaista toipumista tarjoamalla tietoa toipumisesta ja sen eri vaiheista kurssimuotoisesti opiskellen. Collegen asiakkaita kutsutaankin opiskelijoiksi.
Englannissa on tällä hetkellä tutkimusryhmän johtaja Mike Sladen (kuva 2) mukaan yli 200 Recovery Collegea. Colleget järjestävät toimintaa erilaisilla painotuksilla, eikä toimijoille ole aina selvää, mikä on varsinaista Recovery College -toimintaa ja mikä perinteisempää ryhmätoimintaa.
Recollect-hanke tutkii Recovery Collegejen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Englannissa. Opiskelijoilta kerätään tietoa neljän, kahdeksan ja kahdentoista kuukauden jälkeen opiskelun aloittamisen jälkeen. Kokemustoimijat ovat toteuttamassa tutkimusta. Yhtenä hankkeen tavoitteena on jäsentää Recovery Collegejen teoreettista taustaa ja kuvailla sitä, mikä erottaa sen muista mielenterveyspalveluissa käytettävistä interventioista ja millainen opiskelu edistää toipumista.
Matkalla kohti toipumisorientoitunutta työtapaa
Research into Recovery -tutkimusryhmä on tuottanut paljon käyttökelpoista materiaalia, jota voi hyödyntää toipumisorientaation vahvistamisessa mielenterveyspalveluissa. Tutkitun tiedon hyödyntäminen uusien toimintatapojen kehittämisessä vahvistaa sitä, että toiminta on aidosti toipumisorientaation viitekehyksen mukaista ja vaikuttavaa.
Mielenterveyshäiriöt koetaan edelleen stigmatisoivina, ja mielenterveyspalveluita käyttävät ihmiset voivat tuntea ulkopuolisuutta yhteiskunnassa. Toipumisorientaation vahvistaminen palveluissa voi auttaa jakamaan valtaa palveluiden sisällä tasapuolisemmin asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ja edistää asiakkaiden voimaantumista.
Sirpa Tölli
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jonna Tolonen
Väitöskirjatutkija
Oulun yliopisto, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Lähteet
[1] Leamy, M., Bird, V., Le Boutillier, C. & Slade, M. 2011. Conceptual framework for personal recovery in mental health. The British Journal of Psychiatry: The Journal of Mental Science 199 (6), 445‒52. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1192/bjp.bp.110.083733
[2] Tölli, S., Vuolukka, A. & Kiviniemi, L. 2019. Toipuminen näkyväksi mielenterveystyössä INSPIRE-mittarin avulla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 55. Hakupäivä 9.2.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019062521848
[3] Leamy, M., Clarke, E., Le Boutillier, C., Bird, V., Choudhury, R., MacPherson, R., Pesola, F., Sabas, K., Williams, J., Williams, P. & Slade, M. 2016. Recovery practice in community mental health teams: national survey. The British Journal of Psychiatry: The Journal of Mental Science 209 (4), 340–346. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1192/bjp.bp.114.160739
[4] Killaspy, H., Priebe, S., McPherson, P., Zenasni, Z., Greenberg, L., McCrone, P., Dowling, S., Harrison, I., Krotofil, J., Dalton-Locke, C., McGranahan, R., Arbuthnott, M., Curtis, S., Leavey, G., Shepherd, G., Eldridge, S. & King, M. 2020. Predictors of moving on from mental health supported accommodation in England: national cohort study. The British Journal of Psychiatry: The Journal of Mental Science 216 (6), 331–337. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1192/bjp.2019.101
[5] Coffey, M., Hannigan, B., Barlow, S., Cartwright, M., Cohen, R., Faulkner, A., Jones, A. & Simpson, A. 2019. Recovery-focused mental health care planning and co-ordination in acute inpatient mental health settings: a cross national comparative mixed methods study. BMC Psychiatry 19 (1), 115. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1186/s12888-019-2094-7
[6] Osborn, L. A. & Stein, C. H. 2019. Recovery-oriented services in an inpatient setting: The role of consumers’ views of therapeutic alliance and practitioner directiveness on recovery and well-being. The American Journal of Orthopsychiatry 89 (1), 115–123. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1037/ort0000355
[7] Llewellyn-Beardsley, J., Rennick-Egglestone, S., Callard, F., Crawford, P., Farkas, M., Hui, A., Manley, D., McGranahan, R., Pollock, K., Ramsay, A., Tore Sælør, K., Wright, N. & Slade, M. 2019. Characteristics of mental health recovery narratives: systematic review and narrative synthesis, PLoS One 14 (3), e0214678. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0214678
[8] Meadows, G., Brophy, L., Shawyer, F., Enticott, J., Fossey, E., Thornton, C., Weller, P., Wilson-Evered, E., Edan, V. & Slade, M. 2019. REFOCUS-PULSAR recovery-oriented practice training in specialist mental health care: a stepped-wedge cluster randomised controlled trial. The Lancet Psychiatry 6 (2), 103‒114. Hakupäivä 9.2.2023. http://dx.doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30429-2
[9] Enticott, J., Shawyer, F., Brophy, L., Russell, G., Mazza, D., Wilson-Evered, E., Weller, P., Slade, M., Edan, V. & Meadows, G. 2021. REFOCUS-PULSAR recovery-oriented practice training in adult primary mental health care: Exploratory findings including from a pre-test-post-test evaluation. Frontiers in Psychiatry 12, 625408. Hakupäivä 9.2.2023. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2021.625408
