Nykyinen kaupunkiympäristö ei tue ihmisen sisäänrakennettua tarvetta luontoyhteyteen. Virikkeetön arkkitehtuuri voi kuormittaa kaupunkilaisia ja altistaa krooniselle stressille. Ongelma on maailmanlaajuinen. Yhtenä ratkaisuna on käyttää rakennusten julkisivuissa enemmän luonnonmukaisia elementtejä.
Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja heistä suuri osa kärsii alitajuisesta ympäristön aiheuttamasta esteettisestä stressistä. Tutkimusten mukaan rakennusten estetiikalla on kiistaton yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. [1] [2]
Urbaani ympäristö ei hivele alkukantaisia selviytymisvaistoja. Se ei ole mikään ihme, jos ottaa huomioon, että homo sapiens kehittyi noin 300 000 vuotta sitten, mutta kaupungeissa on asuttu vasta muutama tuhat vuotta. Aivotkin ovat geneettisesti yhä samalla tasolla kuin 40 000 vuotta sitten, eikä niiden rakenne tai virikeriippuvuus ole juuri muuttunut.
Biologisesta näkökulmasta ihminen tavoittelee kahta asiaa: ensisijaisesti henkiinjäämistä ja toissijaisesti nautintoa ja mielihyvää. Ei siis riitä, että rakennukset ovat kauniita vain sisältä, vaan myös ulkokuoren tulisi herättää mielikuvitusta ja mielihyvän kokemuksia (kuva 1). [2]
Tutkittu paljon, sovellettu vähän
Arkkitehtuurin vaikutusta mielialaan ja ympäristöjen kuormittavuuteen ja palauttavuuteen on tutkittu paljon, mutta tuloksia sovelletaan käytännössä verrattain vähän. Estetiikkaa on yleisestikin tutkittu melko vähän. Neurotieteilijä Fred Cagen mukaan arkkitehtuurilla voidaan muokata jopa aivojen rakennetta ja käyttäytymistä. [3] [4]
Lähiaikoina on alettu julkaista tutkimusraportteja biofilisista suunnitteluperiaatteista. Biofilialla tarkoitetaan ihmisen tarvetta olla osa luontoa. Biofilinen suunnittelu noudattaa esimerkiksi paikallisen luonnon mukaista väripalettia ja kulttuurille ominaista rakentamista. Biofiliseen suunnitteluun kuuluvat myös biomorfiset rakennukset, jotka ovat hakeneet inspiraation muotoonsa luonnosta. (Kuva 2.) [5]
Luonnon mittasuhteiden ja lainalaisuuksien noudattaminen sommittelussa on tunnettu jo antiikin Egyptissä ja Kreikassa. Taiteilijan näppituntuman lisäksi sommitteluun voidaan ottaa avuksi erilaisia lukujonoja, kuten kultaisen leikkauksen inspiroima Fibonaccin lukujono. (Kuva 3.) [6] Klassisen ajan rakennusten osat ovat sidottu näihin ihmisen mittasuhteisiin.
Modernistisen liikkeen synty syrjäytti tradition ja yhteyden luontoon
Historialliset tyylit ja koristeellisuus koettiin turhana ja hylättiin 1800-luvun lopun jälkeen. Geometrisista linjoista tuli tavoiteltavia, käyttötarkoitus korostui ja muoto jäi toissijaiseksi. Lisäksi vuonna 1964 hyväksytty Venetsian julistus edellytti uuden rakennuksen erottumista vanhasta. [7]
Hyvää tarkoittaneen julistuksen päätavoitteena oli erottaa vanha rakennuskanta uudesta. Lieveilmiönä syntyi kuitenkin paine luoda kontrastia ja keksiä uutta sen sijaan, että vanhoja hyväksi todettuja oppeja yhdistettäisiin uuteen. Samalla otettiin askel kauemmas luonnonmukaisesta suunnittelusta. (Kuva 4.) [7]
Psykologian opetus rakennusarkkitehdin opinnoissa on vähäistä
Rakennusarkkitehdin opinto-ohjelmaan ei kuulu yhtään kurssia psykologiaa. Niitä ei ole tarjolla edes vapaasti valittavissa kursseissa. Perusasioita, kuten värisymboliikkaa, on toki sivuttu ohimennen. Siitä huolimatta opiskelijat valmistuvat ymmärtämättä kunnolla ihmismieltä tai siitä kumpuavia vaistonvaraisia tarpeita.
Oman kulttuurin oppiminen psykologian kautta opettaisi näkemään asioita, jotka jäävät nykyisellään huomiotta. Jokaisella maantieteellisellä alueella on omat kulttuurilliset piirteensä, joista yhtenä esimerkkinä on tilan kokemus. Etäisyys toiseen ihmiseen tai joukkoon koetaan normaalina tai vaivaannuttavana sisäsyntyisesti kulttuuripiiristä, taustasta ja kokemuksellisuudesta riippuen (kuva 5).
Useissa uusissa rakennuksissa ei tilojen suunnittelussa osata ottaa huomioon, että yksityisen ja julkisen tilan raja tulee olla selkeä ja luettavissa alitajuisesti rakennuksen arkkitehtuurista. Rakennuksen tilojen tulee tarjota riittävää väljyyttä tukeakseen henkilön yksityistä tilaa. Tilan merkityksen hämärtyminen, eli onko rakennukseen kuuluva huone tai tila osa sosialisaatiota vai henkilökohtainen, aiheuttaa turvattomuutta ja estää palautumista. Hyvä esimerkki tästä on luokaton koulu tai avokonttoristuminen. [8]
Rakennetun ympäristön suhteen kauneus ei ole vain katsojan silmässä, vaan evoluutio ja selviytymisvaistot ohjaavat viihtyvyydentunnetta. Neuroarkkitehtuurin lisääminen opinto-ohjelmaan vahvistaisi tulevien ammattilaisten taitoa suunnitella ympäristöjä, joissa taistele-pakene-reaktio ei pääse kroonistumaan.
Urbaanin arkkitehtuurin stressitekijät
Kaupunkilaisilla on todettu jopa 39 prosenttia enemmän ahdistuneisuutta ja mielialahäiriöitä kuin muualla asuvilla. Ilmiö on usean tekijän summa, mutta yhtenä tekijänä voidaan pitää nykyisen betoniviidakon aiheuttamaa visuaalista kuormittavuutta. [9] Modernina aikana esimerkiksi julkisivujen visuaalinen stressi johtuu esimerkiksi terävästä geometriasta, mittasuhteen puutteesta sekä yksityisen ja julkisen tilan epäselvyydestä. Klassisen arkkitehtuurin selkeä hierarkisuus on luettavissa ajan rakennuksista, jossa yksityinen ja julkinen tila erottuvat ja ovat alitajuisesti helposti tulkittavissa. Myös värillä, sommittelulla ja valaistusolosuhteilla on väliä. [10]
Lähtökohtaisesti ihminen pitää niistä materiaaleista, väreistä ja muodoista, joita hänen ympäristössään on perinteisesti hyödynnetty. Suomen rakennusperinteeseen kuuluvat puiset talot ja klassiset harjakatot ovat osa kollektiivista muistiamme, ja tuntuvat siksi turvallisilta ja harmonisilta. Näitä traditionaalisia valintoja tulisi hyödyntää uusissa rakennuksissa enemmän. Väreistä mielekkäimpinä on pidetty syksyisiä värejä sekä pastellinsävyjä, koska ne näyttävät hyvältä kaikkina vuodenaikoina. Julkisivusuunnittelun avuksi tehty taulukko tiivistää visuaaliset stressitekijät. Sitä on mahdollista pitää muistilappuna palauttavampaa ympäristöä suunniteltaessa. [11]
| Materiaali | Tila | Massa | Väri | Valo |
| assosiaatiot fobiat harhaanjohtavuus heijastavuus katseluetäisyys kuvio likaisuus läpinäkyvyys rytmi sekavuus sopimattomuus peittävyys | epäselvyys etäisyydet hektisyys julkisuus mittakaava sijainti turvattomuus yksityisyys | eloisuus etäisyydet fobiat monotonisuus muoto muurimaisuus rytmi terävyys toistuvuus turvattomuus yksityiskohdat geometrisyys | assosiaatiot harhaanjohtavuus latteus kirkkaus kirjavuus kuviointi kontrasti terävyys sopimattomuus | häikäisy lämpötila kontrasti pimeys valo/varjo kontrasti valoisuus varjostus voimakkuus välkkyminen |
Tanja Rasmussen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa
Kai Tolonen
lehtori, arkkitehti
Tekniikka
Oulun ammattikorkeakoulu
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Rasmussen, T. (2023). Visuaalinen stressi arkkitehtuurissa – asuinkerrostalojen julkisivujen vaikutus hyvinvointiin [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109042
Lähteet
[1] Gehl, J. (2010). Cities for People. Island Press.
[2] Kraemer, N., Uotila, M., & Varpio, M. (2022). Kohti kauniimpaa kaupunkia. INTBAU Finland ry.
[3] Koene, M. (2018). Urban Stress: Research into the reduction of urban stress through urban design [Opinnäytetyö, Delft University of Technology]. TU Delft Publications. http://resolver.tudelft.nl/uuid:5b6deb0e-82da-42da-bab2-a998c6a456da
[4] Kaisanlahti, K. (2020). Turvallisuuden tunne arkkitehtuurissa – arkkitehtuuria neurotieteiden näkökulmasta [opinnäytetyö, Aalto yliopisto]. Aaltodoc. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202006073662
[5] Tryyki, F. (2019). Biofilinen työtilasuunnittelu [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109153
[6] Töyssy, S., Vartiainen, L., & Viitanen, P. (2007). Kuvataide: visuaalisen kulttuurin käsikirja. WSOY.
[7] Suomen ICOMOS. 1992. Venetsian julistus. https://icomos.fi/kansainvaelinen/julistukset-ja-suositukset/venetsian-julistus/
[8] Hall, E. (1966). The Hidden Dimension. Anchor Books.
[9] Benedictus, L. (25.2.2014). Sick cities: why urban living can be bad for your mental health. The Guardian. https://www.theguardian.com/cities/2014/feb/25/city-stress-mental-health-rural-kind
[10] Wilkins, A., Nimmo-Smith, I., Tait, A., McManus, C., Della Sala, S., Tilley, A., Arnold, K., Barrie, M., & Scott, S. 1984. A Neurological basis for visual discomfort. Brain, 107(4), 989–1017. https://doi.org/10.1093/brain/107.4.989
[11] Jauensch E.R. (1955). Eidetic Imagery and Typological Methods of Investigation: Their Importance for the Psychology of Childhood, the Theory of Education, General Psychology, and the Psycho-Physiology of Human Personality. Routledge & Kegal Paul.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.