Senioreille suunnattu Ainot ja Reinot liikkeelle -liikuntatapahtuma järjestettiin jo neljättä kertaa Ouluhallilla huhtikuussa 2024. Menossa mukana olivat myös Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat, jotka havainnollistivat Cruzr-palvelurobotin avulla robotiikan mahdollisuuksia ikääntyneen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Ikääntyneiden kiinnostuneisuus ja optimistinen asenne robotiikan hyödyntämiseen vuorovaikutuksen tukemisessa ja yksinäisyyden vähentämisessä yllätti positiivisesti. Saadun palautteen perusteella sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää myös ikääntyneiden toimintaterapiassa.

Ouluhallissa vietettiin 17.4.2024 maksutonta, senioreille suunnattua Ainot ja Reinot liikkeelle -liikuntatapahtumaa (kuva 1), jonka järjestäjinä toimivat Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PoPLin Eloa ja Iloa Kylille -hanke sekä Oulun kaupungin liikuntapalvelut ja vanhusneuvosto yhteistyössä urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa. Tapahtumassa kävijät pääsivät tutustumaan erilaisten urheiluseurojen ja järjestöjen toimintaan sekä alueen liikuntapalveluihin. Lisäksi kävijöille tarjottiin yleisesti ajankohtaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. [1]

Ainot ja Reinot -tapahtuman mainos, jonka kuvassa kaksi ihmistä kädessään kevyet käsipainot.
KUVA 1. Ainot ja Reinot liikkeelle -liikuntatapahtuman someneliö (kuva: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry).

Tapahtumassa olivat Oulun vanhusneuvoston kutsumana mukana myös Oulun ammattikorkeakoulun ikääntyvien hyvinvoinnin TKI-asiantuntijat yhteisellä esittelypisteellään RoboSoteLab-hankkeen kanssa. Esittelypisteen toiminnallisuudesta vastasivat monialaisesti Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat yhdessä Koulutuskuntayhtymä OSAO:n tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden sekä lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. (Kuva 2.)

Valokuva, jossa viisi ihmistä ja robotti.
KUVA 2. Tapahtumassa toimintaterapeuttiopiskelijat Senni Rankinen, Sofia Väyrynen ja Marjo Suorsa havainnollistivat Cruzr-robotin käyttöä. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat Jari Määttä ja Marko Kortelainen huolehtivat robottiin liittyvistä teknisistä asioista (kuva: Essi Huitsi & Aada Karhu).

Cruzr-palvelurobotti sai kävijöiltä innostuneen vastaanoton

Cruzr-palvelurobotteja on alun perin käytetty ohjaamaan ja palvelemaan ihmisiä yrityksissä, virastoissa ja julkisissa tiloissa, kuten sairaaloissa [2]. Ainot ja Reinot liikkeelle -tapahtumassa toimintaterapeuttiopiskelijat havainnollistivat Cruzrin muita hyödyntämismahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oulun ammattikorkeakoulun ja RoboSoteLabin yhteisellä esittelypisteellä Cruzrin kanssa pääsi pelaamaan ristinollaa, jonka toimintaterapeuttiopiskelijat olivat ohjelmoineet robottiin yhdessä OSAO:n tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden kanssa. Pelihetken avulla tuotiin esille robotin hyödyntämismahdollisuuksia ikääntyneen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisessa.

Tapahtumakävijät olivat yllättävän kiinnostuneita Cruzrista, ja esittelypisteen ympärillä kävikin kova kuhina tapahtuman alusta loppuun saakka. Ikäihmiset olivat kiinnostuneita keskustelemaan ja kuulemaan robotiikan mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalalla. Osa kävijöistä oli huolestunut siitä, tulevatko tällaiset robotit tulevaisuudessa hoitamaan ihmisiä. Monet kuitenkin kokivat tärkeäksi pysyä mukana tekniikan kehityksessä ja kertoivat odottavansa mielenkiinnolla, mihin robotit kykenevät tulevaisuudessa.

Ikääntyneet tunnistavat robotiikan mahdollisuuksia ja kehityskohteita

Toimintaterapeuttiopiskelijat keräsivät tapahtumakävijöiltä palautetta ja mielipiteitä opinnäytetyötään varten palautelomakkeen avulla. Kirjallisia palautteita saatiin yhteensä 52 kappaletta. Palautelomakkeen kysymyksissä keskityttiin robottien sosiaalista vuorovaikutusta tukevien ominaisuuksien arviointiin sekä itse robotin käyttöön liittyviin asioihin.

Mielenkiintoisena seikkana vastauksista nousi esiin, että suurin osa vastaajista koki robottien voivan olla hyödyllisiä ikääntyneen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Puolet vastaajista koki, että robotiikalla voisi osittain korvata ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ikääntyneen kotiympäristössä. Monet kävijät kuitenkin korostivat keskusteluissa, että robotilla ei voi korvata ihmistä. Ikääntyneet toivoivat palautteissaan roboteille lisää inhimillisiä piirteitä, kuten tunteiden tunnistamista ja näyttämistä sekä kosketusta, jotta vuorovaikutus robotin kanssa olisi luontevampaa.

Ikääntyneiden toimintaterapian monet ulottuvuudet

Toimintaterapiassa tavoitteena on edistää ja tukea ihmisen kykyä suoriutua hänelle merkityksellisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Yhdessä toimintaterapeutin kanssa asiakas etsii keinoja, joiden avulla hän voi paremmin huolehtia itsestään, suoriutua kotielämän toiminnoista sekä osallistua vapaa-ajan toimintoihin. Asiakkaan ja toimintaterapeutin välisen yhteistyön lisäksi keskeisintä toimintaterapiassa on toiminnan terapeuttinen käyttö. [3]

Lavaohjelmassaan toimintaterapeuttiopiskelijat pääsivät esittelemään tapahtumakävijöille toimintaterapian mahdollisuuksia ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Esityksen keskiössä oli kognitiivisten strategioiden havainnollistamisen lisäksi sekä Low Tech -apuvälineiden että High Tech -hyvinvointiteknologian esitteleminen. Esimerkkinä High Tech -teknologiasta opiskelijat esittelivät lavalla PARO-hyljerobottia (kuva 3, sylissä toinen vasemmalta). Toimintaterapiassa PARO-robottia voidaan hyödyntää esimerkiksi muistisairautta sairastavien ikääntyneiden kanssa eläinavusteisen terapian sijasta, jos oikeiden eläinten käyttö ei ole syystä tai toisesta mahdollista. [4] Oikeiden eläinten tavoin PARO voi lisätä hyvinvointia sekä tarjota aktiviteetteja esimerkiksi kannustamalla sosiaaliseen kanssakäymiseen. [5]

Valokuva, jossa kuusi ihmistä seisoo esiintymislavalla. Heillä on mukanaan kaksi robottia.
KUVA 3. Robotit ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa. Lavalla RoboSoteLab-hankkeen asiantuntijat Jari Rauma, Sanna Nyman ja Essi Xiong sekä toimintaterapeuttiopiskelijat Marjo Suorsa, Senni Rankinen ja Sofia Väyrynen (kuva: Riika Paasovaara).

Toimintaterapeutin koulutus antaa laaja-alaisia valmiuksia toimia tuotteiden ja palveluiden monialaisessa suunnittelussa. Koulutus antaa laajaa tietämystä ihmisen toimintakykyyn, rooleihin ja toimijuuteen vaikuttavista asioista niin fyysisistä, kognitiivisista kuin emotionaalisistakin näkökulmista. Toimintaterapeutti voi myös auttaa edustamaan ja puolustamaan asiakkaidensa toiminnallisia tarpeita ja kykyjä, varsinkin jos asiakkaan kyky osallistua suunnitteluprosesseihin on rajallinen. [6]

Näin ollen korostuu yhä enemmän näkemys siitä, kuinka merkittävä rooli toimintaterapialla on liittyen robotiikkaan ja sen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Esimerkiksi muistisairautta sairastavien ikääntyvien kanssa on jo todettu, että toimintaterapeutti voisi tarjota yksilöllisen, toimintakeskeisen näkökulman robottien kehittämiseen, jotta ne olisivat tarkoituksenmukaisia kohderyhmälle. Usein teknologiaa suunnitellessa toimintakeskeinen näkökulma jää huomioimatta, minkä vuoksi robotti ei välttämättä palvele käyttäjää halutulla tavalla. Näin ollen toimintaterapian mahdollisuuksia esimerkiksi toiminnan suunnittelemisessa ja mukauttamisessa tulisi hyödyntää monin tavoin teknologian suunnittelun eri vaiheissa. [7]

Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on terveysriski

Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on vakavasti otettava terveysriski ikääntyneille. Sen on todettu olevan yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, autoimmuuni- ja neurokognitiivisiin sairauksiin sekä mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute voi pahimmillaan lisätä jopa kuolleisuutta. [8] Myös ikääntyneiltä itseltään kysyttäessä sosiaaliset suhteet nousevat yhdeksi tärkeimmäksi osaksi hyvää vanhuutta. [9]

Belgiassa tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa selvisi, että sosiaaliset robotit osoittautuivat lupaaviksi sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden tunteiden lieventämisen kannalta. Sosiaalisten robottien huomattiin niin motivoivan kuin helpottavankin mielekästä toimintaa. Tutkimus osoitti sen, kuinka robotti voi tarjota seuraa sekä lievittää yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen tunteita. Robotin myös todettiin edistävän motivaatiota merkityksellisiä toimintoja kohtaan. [8]

Opinnäytetyössään toimintaterapeuttiopiskelijat havainnollistivat sosiaalisten robottien hyödyntämisen mahdollisuuksia ikääntyneen sosiaalisuuden vuorovaikutuksen tukemisessa muun muassa yksinäisyyden ennaltaehkäisemisen näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan robotiikan hyödyntämiseen liittyviä tarpeita ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja kotikuntoutuksessa. Opinnäytetyön projektin hyödynsaajia olivat ikääntyneet, sekä heidän kanssaan työskentelevät toimintaterapeutit. Näiden lisäksi opinnäytetyöstä voivat hyötyä esimerkiksi toimintaterapeuttiopiskelijat, muut sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset sekä koulutusorganisaatiot.

Monialainen työskentely siivitti onnistuneisiin tuloksiin

Ennen Ainot ja Reinot liikkeelle -tapahtumaa toimintaterapeuttiopiskelijat työskentelivät yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden kanssa Cruzr-palvelurobotin parissa OSAO:n kampuksella Kaukovainiolla. Yhteistyötä mahdollistamassa oli RoboSoteLab-hankkeen asiantuntija sekä tieto- ja viestintätekniikan opettaja Janne Lyly.

Robotin ohjelmointi haluttujen toimintojen saavuttamiseksi tapahtui RobIot-luokkatilassa. Ohjelmointiprojekti alkoi aikataulun suunnittelemisella sekä Cruzr:n käyttökapasiteetin kartoituksella. Toimintaterapeuttiopiskelijoita perehdytettiin ZBOS Control -nimiseen sovellukseen (kuva 4), jolla robotin ohjelmointi toteutettiin luomalla erilaisia komentosarjoja.

Kuvakaappaus ohjelmistosta.
KUVA 4. ZBOS Control -sovellusta käytettiin Cruzrin ohjelmointiin ja hallinnoimiseen. (kuva: Marjo Suorsa).

Robotin kanssa havainnollistettavan toiminnan täytyi olla tapahtumaympäristöön sopiva, helposti toteutettava, toimintaterapeuttiopiskelijoiden opinnäytetyön aihetta palveleva, kohderyhmää kiinnostava sekä mahdollisimman saavutettava. Nämä asiat huomioiden toimintaterapeuttiopiskelijat päätyivät valitsemaan toiminnaksi ristinollan pelaamisen (kuva 5). Kyseessä on interaktiivinen peli, jonka pelaamista voidaan pitää myös yleisesti tunnettuna toimintana. Pelin säännöt ovat yksinkertaiset ja monille tutut, eikä pelaamiseen vaadita esimerkiksi tekstin lukemista tai hyvin tarkkoja ja nopeita liikkeitä. Robotin kielivaihtoehdoiksi ohjelmoitiin suomi, ruotsi ja englanti, jotta se olisi mahdollisimman saavutettava myös tältä osin.

Valokuva, jossa ihminen näpyttelee robotin käyttöruutua.
KUVA 5. Toimintaterapeuttiopiskelija Senni testaamassa pelihetkeä Cruzrin kanssa (kuva: Sofia Väyrynen).

Toimintaterapeuttiopiskelijat koeajoivat pelihetken Cruzrin kanssa (kuva 6) useaan otteeseen ennen tapahtumaa varmistaakseen mahdollisimman sujuvan ja mielekkään käytön itse tapahtumassa.

Valokuva, jossa kaksi ihmistä ja robotti.
KUVA 6. Toimintaterapeuttiopiskelijat Senni ja Marjo testaamassa Cruzrin toimivuutta (kuva: Sofia Väyrynen).

Robottien käyttövarmuudessa on vielä kehitettävää

Jo ohjelmointiprojektin alkupuolella havaittiin, että sosiaalisten robottien käyttövarmuudesta ei ollut takuita. Useiden vaihtoehtojen jälkeen ohjelmoitavaksi valikoitunut Cruzr-robotti saattoi esimerkiksi jäädä toistamaan ohjelmoituja vuorosanoja ja tehdä haluttuja liikkeitä väärään aikaan. Myös kosketussensoreiden toiminnassa ilmeni haasteita. Teknisten haasteiden vuoksi haluttua toimintaa täytyikin useamman kerran muokata ja soveltaa, jotta se olisi mahdollista toteuttaa kyseisellä robotilla.

Omat haasteensa käyttövalmiuteen toivat myös tapahtumapaikan olosuhteet. Tapahtumaympäristön meluisuutta ennakoiden opiskelijat päätyivät ohjelmoimaan robotin niin, koskettamalla Cruzrin käden alueen sensoreita se aloitti keskustelun, avasi ristinolla-pelin, antoi kannustavia välikommentteja sekä liikutti käsiään toivotulla tavalla.

Koska Cruzr-robotissa ei ole tekoälyä, se ei kykene ilmaisemaan tai tunnistamaan tunteita tai käymään varsinaista vuorovaikutuksellista keskustelua käyttäjän kanssa. Keskustelun vuorosanat täytyi ohjelmoida robottiin ennakkoon liittäen ne tiettyyn sanalliseen käskyyn tai sensorikosketukseen, mikä rajoitti ja vähensi aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen määrää robotin ja käyttäjän välillä. Haasteista ja kehittämiskohteista huolimatta robotiikalla voidaan kuitenkin teknologian kehittyessä nähdä olevan jalansijaa tulevaisuuden kuntoutuskentällä.



Marjo Suorsa
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa

Senni Rankinen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa

Sofia Väyrynen
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa

Essi Xiong
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Asiantuntijana RoboSoteLabissa

Sanna-Maria Kyllönen
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Tarja Rautio
projektipäällikkö
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu
RoboSoteLab

Lähteet

[1] Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. (2024). Ainot ja Reinot liikkeelle Ouluhallissa. https://www.popli.fi/tapahtumat/ainot-ja-reinot-liikkeelle-ouluhall-3/

[2] Robotie. (2024). CRUZR robotti. https://www.robotie.fi/tuotteet/palvelurobotti-cruzr/

[3] Terveyskylä. (17.5.2022). Toimintaterapia. Haettu 22.5.2024 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/tietoa/kuntoutumisen-abc/kuntoutuspalvelut-ja-terapiamuodot/toimintaterapia

[4] PARO Robots USA. (2014). Paro Therapeutic Robot. http://www.parorobots.com

[5] Ivarsson, E. (2010). Robotsälen Paro i demensvården. Linköpings universitet. https://liu.diva-portal.org/smash/get/diva2:319621/FULLTEXT01.pdf

[6] Amiri, T., Wagenfeld, A., & Reynolds, L. (2017). User wellbeing: An Entry Point for Collaboration Between Occupational Therapy and Design. Design for Health, 1(2), 187–193. https://doi.org/10.1080/24735132.2017.1386367

[7] Koh, W. Q., Heins, P., Flynn, A., Mahmoudi Asl, A., Garcia, L., Malinowsky, C., & Brorsson, A. (2022). Bridging gaps in the design and implementation of socially assistive technologies for dementia care: the role of occupational therapy. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology, 19(3), 595–603. https://doi.org/10.1080/17483107.2022.2111610

[8] Van Assche, M., Moreels, T., Petrovic, M., Cambier, D., Calders, P., & Van de Velde, D. (2021). The role of a socially assistive robot in enabling older adults with mild cognitive impairment to cope with the measures of the COVID-19 lockdown: A qualitative study. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 30(1), 42–52. https://doi.org/10.1080/11038128.2021.2009560

[9] Tuominen, K. (2024). Tilaa sosiaalisille suhteille – Ikääntymisen sosiaalisia tiloja ymmärtämässä. Gerontologia, 38(1), 97–101. https://doi.org/10.23989/gerontologia.142979

[10] RoboSoteLab. (Julkaisuaika tuntematon). Koti [LinkedIn-sivu]. Haettu 21.5.2024 osoitteesta https://www.linkedin.com/showcase/robosotelab/

——————–
* Korjaus 6.9.2024: Oulun seudun ammattiopiston nimi muutettu Koulutuskuntayhtymä OSAO:ksi.

Post Views: 483