Jo vuosien ajan olemme törmänneet sosiaalialan opinnäytetöiden ohjauksissa erilaisiin tutkimuseettisiin ongelmiin. Ne ovat usein sellaisia, että ne eivät ratkea suoraa tutkimuseettisten suositusten tai tietosuojan ja salassapitonormiston avulla. Ongelmia on erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija on innostunut ja motivoitunut aiheesta, jota hänellä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta viedä eteenpäin AMK-tasoisena opinnäytetyönä. Tässä kirjoituksessa tuomme esille joitakin omia kokemuksiamme ja näkemyksiämme opinnäytetyön ohjaamisesta pulmallisissa tilanteissa.
Tutkimuseettiset ohjeet ja normisto ohjaavat AMK-opinnäytetyön tekijää koko prosessin ajan. Ohjeet tulevat mukaan aivan aiheen valinnasta lähtien ja sitä ennen jo edeltävissä TK-opinnoissa. Isoin kysymys nousee kuitenkin heti opinnäytetyön aihetta valittaessa, jos aihe on lähtökohtaisesti jo sellainen, ettei opiskelija voi opinnäytetyötään AMK-tasoisena toteuttaa. Usein nämä aiheet ovat sellaisia, että opiskelija on niihin henkilökohtaisesti sitoutunut ja ne kiinnostavat häntä myös omien kokemustensa, elämäntapansa tai lähiyhteisönsä vuoksi. Aiheeltaan ne liittyvät usein päihteidenkäyttöön, mielenterveysongelmien kanssa elämiseen tai erityisesti suojelussa olevien lasten tilanteisiin ja kokemuksiin.
Aihealueita yhdistää se, että opinnäytetyön aineistonkeruu kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, perheisiin ja yhteisöihin, joita lähestytään sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkaina. Olemme tällöin ohjanneet opiskelijoita pohtimaan ja suunnittelemaan omaa opinnäytetyöaihettaan vaihtoehtoisistakin näkökulmista ja lähestymistavoista. Aihe voi esimerkiksi olla toteutettavissa kirjallisuuskatsauksena. Ihmiset ja heidän elämäntilanteensa kuitenkin kiinnostavat ja vetävät opiskelijoita puoleensa autenttisina. Tunnetason kiinnittyminen aiheeseen onkin usein voimakasta ja omakohtaista, jolloin lähestymistapaa aiheeseen ei voi kuvata objektiiviseksi.
Tutkimuseettisten suositusten keskeinen tarkoitus on ehkäistä tilanteita, jotka voivat johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamiseen. Eettisesti kestävällä tutkimuksella, kuten myös opinnäytetyöllä, on laajempikin tarkoitus. Se liittyy tutkijan vastuuseen siitä, ettei hän aiheuta tutkimustyöllään haittaa tai häiriötä tutkittavalle kohteelle. Osa tutkimuskohteista on jo lähtökohtaisesti niin kutsuttuja sensitiivisiä eli herkkiä tutkimuskohteita. Tutkimuseettisessä ajattelussa viittamme herkkyydellä erityiseen haavoittuvuuteen. Kohteesta voi myös muodostua herkästi haavoitettava opinnäytetyön totuttamisen yhteydessä sen eri vaiheessa. Opinnäytetyö ei voi tuottaa arjesta poikkeavaa henkistä haittaa, eikä se saa syventää jo aikaisemmissa olosuhteissa syntynyttä häiriötä.
Salassa pidettävä tieto ja opinnäytetyö
Joskus opiskelijat eivät ole hahmottaneet sitä, että he käsittelevät alakohtaista salassa pidettävää asiakastietoa esimerkiksi silloin, kun ovat sopimassa tulevan opinnäytetyönsä aihetta sosiaalihuollon asiakkaiden kanssa suoraan. Opetustyössä onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät salassapidon merkityksen jo ennen opinnäytetyövaihetta ja varsinaisen aiheen valintaa.
Alakohtaisilla salassapitosäädöksillä suojellaan nimenomaan asiakasta ja asiakkaan tietoja myös opinnäytetyön yhteydessä. Harjoittelun yhteydessä opiskelijat saavat tietoonsa myös salassapidettävää asiakastietoa. He myös tekevät salassapitosopimuksen. Tämä on usein opiskelijoille selvää. Kuitenkin siirtyessään opinnäytetyövaiheeseen, salassapidon ehdottomuus voi hämärtyä. Joskus opiskelija olettaa, että salassapito ei ole yhtä velvoittava opinnäytetyössä kuin harjoittelussa tai työelämässä.
Kehittämistyökin noudattaa eettisiä ohjeita
Kaikki opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä, joissa kehittämisen ja/tai tutkimisen näkökulmat näkyvät eri painotuksin. Myös toiminnallisen ja kehittämistyönä tehtävän opinnäytetyön on noudatettava tutkimuseettisiä ohjeita, tietosuojaa ja alakohtaisia salassapitosäädöksiä.
Myös kehittämistyöhön sisältyy usein tiedonhankintaa tai aineiston keruuta. Tällöin eettiset suositukset, salassapitosäädökset ja tietosuoja koskevat myös kehittämistöihin osallistujia. Joskus sosiaalialan palvelujen tuottajatkaan eivät opinnäytetöiden yhteistyötahona ole selvillä siitä, miten salassa pidettävää tietoa opinnäytetyössä tulisi käsitellä, tai pikemminkin, ettei sitä tulisi käsitellä lainkaan. Lupa-asiat onkin selvitettävä ennen opinnäytetyön aloittamista myös toiminnallisissa ja kehittämistöinä tehtävissä opinnäytetöissä.
Työelämätahon on hyväksyttävä se, että opinnäytetyöntekijät ovat myös koulutusorganisaationsa kautta sitoutuneet noudattamaan eettisiä ohjeita, tietosuojaa ja salassapitoa. Tämä edellyttää työelämätahon ja opiskelijoiden kanssa käytävää rakentavaa keskustelua ja usein neuvotteluakin siitä, mikä on AMK- opinnäytetyön puitteissa mahdollista.
Tarja Tapio
yliopettaja (sosiaaliala)
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Marjukka Rasa
yliopettaja (sosiaaliala)
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.