Osaamistarpeet muuttuvat ajan myötä. Tämän vuoksi yritysten ja organisaatioiden osaamistarpeita tulee tutkia säännöllisesti. Tämänhetkisten osaamisvaatimusten selvittämiseksi ICT-alan koulutuksesta valmistuvien osaamistarpeita kartoitettiin sidosryhmäkyselyllä, jonka tarkoituksena oli opetussuunnitelmien kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän odotuksia. Vastaajilta saatiin opetussuunnitelmien kehittämiseksi runsaslukuinen joukko erilaisia teknisiä ja pehmeitä taitoja sekä vinkkejä siihen, mihin ammattikorkeakouluopetuksessa tulisi keskittyä.
Työelämässä ICT-alan osaajilta vaaditaan monenlaista osaamista kattaen sekä teknisiä että pehmeitä taitoja. Teknologian nopea kehitys ja digitalisoituminen ovat muuttaneet työelämän vaatimuksia, ja ICT-taitojen rooli on tullut entistä keskeisemmäksi. Työympäristön muuttuessa myös opetussuunnitelmien tulee muuttua. Lisäksi tämänhetkinen osaaminen voi vanhentua kymmenessä vuodessa.
Tulevaisuutta peilaten ICT-alan keskeisimpien osaamistarpeiden ennakoidaan vuonna 2035 koskevan asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä, kestävän kehityksen periaatteiden tuntemusta, tiedon arviointitaitoja, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä, digitaalisten alustojen käyttötaitoja ja innovaatio-osaamista (Honkasalo, 2023, s. 7). Osaamistarpeiden kasvua ennakoidaan erityisesti tekoälyosaamiseen, ohjelmistorobotiikkaan, pilvipalveluihin ja -palvelimiin sekä ohjelmistosuunnitteluun (Honkasalo, 2023, s. 21). Teknologisen kehityksen lisäksi tulevaisuuden osaamistarpeisiin voivat vaikuttaa myös muut ulkoiset tekijät, kuten ilmastonmuutos, taloudellisen tilanteen heikentyminen, väestön ikääntyminen ja kansainvälisyyden lisääntyminen (Opetushallitus, 2023, s. 4).
Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaista osaamista Oulun ammattikorkeakoulusta (Oamk) valmistuvalla ICT-alan opiskelijalla tulisi olla, mihin asioihin ammattikorkeakouluopetuksessa pitäisi keskittyä ja miten nämä vaatimukset peilautuvat aiempiin tutkimuksiin. ICT-alan osaamistarpeita kartoitettiin sidosryhmäkyselyn avulla, jolla tavoiteltiin laajasti erilaisia yrityksiä ja organisaatioita. Kartoituksen tarkoituksena on kehittää ICT-alan koulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kysely pohjautuu vuonna 2020 julkaistuun vastaavaan ICT-alan osaamistarvekyselyyn (Alaluukas & Nousiainen, 2020).
ICT-alan tutkinto-ohjelmat
Oamkissa koulutetaan ICT-alan osaajia kahdessa suomenkielisessä ja yhdessä englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa. Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat ovat tietojenkäsittely sekä tieto- ja viestintätekniikka ja englanninkielinen tutkinto-ohjelma on Information Technology. Nämä eri ICT-osa-alueisiin suuntautuvat alemmat korkeakoulututkinnot antavat valmistuneille mahdollisuuden hakea erilaisiin ja monipuolisiin työtehtäviin nopeasti kehittyvällä ICT-alalla. Teknisen osaamisen lisäksi tutkinto-ohjelmat korostavat myös pehmeitä taitoja, joista alan työtehtävien kannalta merkityksellisimpiä ovat yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Lisäksi opiskelijat harjaannuttavat taitojaan eri projektikursseilla, mutta myös erilaisissa työelämälähtöisissä tuotekehitys- ja yritysprojekteissa. (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024a; 2024c; 2024d; 2024b.)
Tietojenkäsittelyn it-tradenomin tutkinto antaa valmistuneelle valmiuksia kehittää digitaalisia tuotteita ja palveluita organisaatioiden liiketoiminnan tukemiseen. Työtehtävät voivat liittyä esimerkiksi interaktiivisten verkkopalvelujen ja -sivustojen, mobiilipalveluiden, tai verkkokauppojen rakentamiseen. (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024b.)
Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut insinööri voi hakea erilaisiin ohjelmistokehitys- ja asiantuntijatehtäviin. Ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehdosta valmistunut insinööri tarvitsee erityisesti ohjelmointi-, ohjelmisto-, web-, mobiilisovellus-, palvelinohjelmointi- tai IoT-osaamista (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024d), kun taas laiteläheisen ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuvan opintoihin sisältyy mikroprosessoriohjattujen laitteiden suunnittelua ja ohjelmointia, elektroniikkaa, tietoliikenneosaamista, sulautettuja järjestelmiä sekä laiteläheistä ohjelmointia (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024c).
Englanninkielisestä Information Technology -tutkinto-ohjelmasta valmistuneella insinöörillä on vahva web-ohjelmointiosaaminen, jonka keskeisiä osa-alueita ovat mobiili-, verkko- ja peliohjelmointi- sekä tietokantaosaaminen. Tutkinto-ohjelman tarjoama monikulttuurinen oppimisympäristö antaa opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää myös kulttuurista ja kielellistä osaamista opintojen aikana. (Oulun ammattikorkeakoulu, 2024a.)
Sidosryhmäkyselyn toteutus
Sidosryhmäkyselyllä haettiin vastausta seuraaviin avoimiin kysymyksiin:
- Kysymys 1: Millaista teknistä osaamista Oamkista valmistuvalla ICT-alan opiskelijalla tulisi olla (teknologiat, menetelmät, laitteet, ohjelmistot…)?
- Kysymys 2: Mitä osaamista arvostatte teknisen osaamisen lisäksi?
- Kysymys 3: Mihin asioihin ammattikorkeakouluopetuksessa pitäisi keskittyä?
Kysely toteutettiin Webropolilla sähköpostitse 24.4.−8.5.2024. Kysely lähetettiin sähköpostitse ICT-alan tutkinto-ohjelmien sidosryhmille yhteensä 376 henkilölle. Lisäksi kyselykutsu välitettiin BusinessOulun kautta ICT-toimialan jakeluun, jonka koko ei ole tiedossa. Vastauksia saatiin yhteensä 35, joista 29 sidosryhmäsähköpostin kautta ja 6 BusinessOulun toimialajakelun kautta. Vastausprosentti jäi siis alhaiseksi.
Kyselyn aineisto analysoitiin N’Vivo- ja Excel-ohjelmilla hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Kysymyksillä 1 ja 2 haettiin tukea opetussuunnitelmatyöhön määrällisesti kuvailevan tilastotieteen avulla. Kysymys 3 ratkaistiin teemojen avulla laadullisesti.
Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn vastaajat jakaantuvat kolmeen osaan heidän organisaationsa koon näkökulmasta: noin kolmasosa vastaajista edusti pieniä alle 20 henkilön organisaatioita, toinen kolmasosa 20–200 henkilön ja loput yli 200 henkilön organisaatioita (taulukko 1).
| Organisaation koko | n | % |
| alle 20 | 12 | 34 |
| 20–50 | 5 | 14 |
| 51–200 | 7 | 20 |
| yli 200 | 11 | 31 |
| Yhteensä | 35 | 100 |
Vastaajien organisaatiot edustavat monenlaisia toimialoja sekä erityisosaamisalueita (kuva 1). Toimialoista erottuvat selkeästi ohjelmointi ja ohjelmistot sekä teollisuus ja konsultointi. Ohjelmistoalan toimijoiden erityisosaamisalueisiin kuuluvat muun muassa mobiiliohjelmointi, Python, verkkosovellukset, ohjelmistopalvelut, testaus ja pilvipalveluohjelmistot. Vastaajia löytyi myös valmistavan teollisuuden, elektroniikan ja automaation aloilta. ICT-alan koulutuksen sidosryhmien moninaisuutta kuvaten vastaajien erityisosaamisalueisiin sisältyvät myös markkinointiteknologiat, tekoäly, lisätty todellisuus (AR), turvallisuus, finanssiala, talous- ja henkilöstöhallinto, digitaalinen myynti ja markkinointi, terveydenhuolto sekä oppilaitos.
Tekniset osaamistarpeet
ICT-alan sidosryhmät odottivat valmistuvalta opiskelijalta erityisesti ohjelmointiin liittyvää osaamista sekä ohjelmointikielten että -työkalujen hallintaa (taulukko 2). Vahvaa osaamista valmistuneilta odotettiin myös versionhallinnasta, pilvipalveluista sekä peruslaitteista ja -ohjelmistoista. Muita useita mainintoja saaneita osaamisalueita olivat testaus, tietokannat, toimistotyökalut ja erilaiset hallintatyökalut. Valmistuvalta opiskelijalta vaadittiin myös elektroniikan, tekoälyn, datan käsittelyn, tilastomatematiikan, tietoliikenteen ja käyttöjärjestelmien hallintaa.
| Osaamisala | n |
| Perusohjelmointitaidot ja ohjelmointikielet | 17 |
| Ohjelmointiympäristöt, -työkalut | 16 |
| Versionhallinta | 9 |
| Pilvipalvelut, -ympäristö, -alustat, -ohjelmointi, -arkkitehtuurit, -teknologiat | 8 |
| Peruslaitteet, Office, tietokone, ohjelmistot, viestimet | 8 |
| Elektroniikka, teolliset, laite, mittaus, sulautetut | 7 |
| Projektihallintatyökalut, hallintatyökalut | 6 |
| Testaus | 6 |
| Tietokannat | 5 |
| Tekoäly, perusteet, hyödyntäminen, ohjelmat | 5 |
| Data ja tilastomatematiikka | 4 |
| Tietoliikenne | 3 |
| Käyttöjärjestelmät (Windows, Linux) | 2 |
Kun tarkastellaan ohjelmointikieliä sekä ohjelmointiympäristöjä ja -työkaluja yksityiskohtaisemmin, osaamistarpeet korostavat sekä ohjelmointikieleen sitomatonta perusohjelmointitaitoa että yksittäisiä ohjelmointikieliä. Kyselyn mukaan tärkeimmät ohjelmointikielet olivat Python, JavaScript ja Java. Muita vaadittuja ohjelmointikieliä, -ympäristöjä ja -työkaluja on kuvassa 2. Huomionarvoista on ohjelmointikielten ja työkalujen moninaisuus.
Muita ICT-alan moninaisia teknisiä osaamistarpeita on kuvassa 3. Versionhallinnan osaamista korostavissa vastauksissa valmistuvalta odotettiin GitHub-, GitLab-, git- sekä CI/CD-osaamista. Pilvipalveluissa korostuivat Azure, AWS ja Google Cloud. Muita useita mainintoja saaneita alaosaamisalueita olivat testauksen automatisointi, Jira, SQL sekä toimisto- ja viestintäohjelmistot.
Pehmeät osaamistarpeet
Valmistuvalta opiskelijalta odotetaan erityisesti kommunikointi-, tiimityöskentely- ja yhteistyötaitoja sekä sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja (taulukko 3). Osaamistarpeet edellyttävä valmistuvalta myös ketterien menetelmien ja projektitoiminnan osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä.
| Osaamisala | n |
| Kommunikointitaidot | 16 |
| Tiimityöskentely- ja yhteistyötaidot | 9 |
| Ketterät menetelmät | 9 |
| Asiakaslähtöisyys | 8 |
| Projektitoiminta, projektinhallinta | 6 |
| Oppimistaidot, -halu, muutoskyky, ja -halukkuus | 7 |
| Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot | 7 |
| Itseohjautuvuus, itsenäisyys | 5 |
| DevOps, tuotekehityksen menetelmät | 5 |
| Työelämä, työsuhde ja työyhteisötaidot | 5 |
| Englannin kieli | 4 |
| Oma-aloitteisuus | 3 |
| Positiivinen asenne | 3 |
| Hyvät käytöstavat | 3 |
| Ongelmanratkaisutaidot | 3 |
Kun pehmeitä taitoja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin (kuva 4), kommunikaatiotaidoista korostuivat sekä kirjallinen että suullinen viestintätaito, mutta myös raportointi- ja kuuntelutaito. ICT-alan luonnetta kuvaa se, että valmistuvalta odotetaan tiimi- ja yhteistyötaitoja, ketterien menetelmien hallintaa, asiakaslähtöistä ajattelua, projektitoiminnan osaamista sekä erilaisia tuotekehityksen menetelmiä, kuten DevOps, Scrum, SAFE ja backlog. Asiakaslähtöisyys näkyi erityisesti käyttäjänäkökulman korostamisena sekä sidosryhmätaitovaatimuksissa. ICT-alan organisaatiot arvostavat myös oppimistaitoja, oppimishalua sekä muutoskykyä monien muiden taitojen, kuten itseohjautuvuuden, oma-aloitteisuuden, positiivisen asenteen ja hyvien käytöstapojen lisäksi. Kielivaatimuksista korostui englannin kieli, suomen kielen vaatimusten jäädessä yksittäismainintoihin.
Vinkkejä opetukseen
Vastaajien näkemykset siitä, mihin ammattikorkeakouluopetuksessa pitäisi keskittyä, vaihtelivat yksittäisten teknologioiden tai tarpeiden kuvauksista pitkiin selostuksiin keskeisistä osa-alueista ja niiden välisistä yhteyksistä. Vastauksissa korostettiin tulevaisuuteen ja työuraan valmistautumista, käytännön tekemistä, eri teknologioita ja työyhteisötaitoja sekä otettiin kantaa, pitäisikö opiskelijan keskittyä perusasioihin vai hankkia syvempää erikoisosaamista (kuvio 1).
Vastauksissa korostettiin tulevaisuuteen valmistautumista oppimishalun ja -kyvyn kautta. ICT-ala muuttuu kovaa vauhtia, joten elinikäiseen oppimiseen valmentaminen tuntuu tärkeältä. Vastaukset korostavat myös sitä, ettei kaikkea tarvitse osata etukäteen vaan asioita ehtii oppia työelämässäkin.
Teoriaosaamisen sijasta vastaukset korostivat käytännönläheistä osaamista sekä taitojen harjaannuttamista oikeassa projekti-tiimityö-kontekstissa. Osaamisen pitäisi olla käytännönläheistä tekemiseen siirtyvää. Eräs vastaaja toivoi ”ryhmätöiden sijasta tai lisäksi enemmän yksinään tehtäviä isoja hommia”.
Tiimi- ja yhteistyötaitojen lisäksi valmistuva opiskelija tarvitsee työyhteisötaitoja, itseohjautuvuutta ja oman työn hallintaa. Vastauksissa korostui perustyöelämätaitojen lisäksi myös toimeen tuleminen toisten ihmisten kanssa, sillä ”työelämä on pelkkää yhteistyötä”.
Vastaukset korostivat myös uusien asioiden, tekniikoiden ja teknologioiden roolia. Yhtäältä valmistuneella pitäisi olla ymmärrystä perustekniikoista liittyen alan perustehtäviin, kun taas toisaalta vastaukset viittasivat uudempiin, kenties tulevaisuudessa arkipäivästyviin teknologioihin, kuten lisätty todellisuus (AR), virtuaalitodellisuus (VR), laajennettu todellisuus (XR) ja tekoäly (AI).
Monissa vastauksissa otettiin kantaa myös siihen, pitäisikö ammattikorkeakouluissa keskittyä kokonaiskuvan hahmottamiseen ja perusasioiden opettamiseen vai pitäisikö opiskelijan jo opintojen aikana syventää osaamista joillakin tietyillä osa-alueilla. Kokonaiskuvan hallitsemista tukien yksi vastaaja korosti: ”Tärkeämpää, että on yleiskuva asioista ja siitä miksi tehdään mitä tehdään”. Muutoinkin vastauksissa korostettiin perusasioiden opiskelua sekä laajasti eri osa-alueita ja tekniikoita, joiden kautta valmistuvalla on riittävät perusedellytykset työelämään.
Perusasioiden lisäksi vastauksissa nousi esiin ”harrastuneisuuteen kannustaminen” käytännön osaamisen parantamiseksi. Toisaalta erään vastaajan mukaan koulutuksessa tulisi keskittyä ”syvempään tekniseen osaamiseen” teorian ja käytännön kautta. Kuitenkin vahvimpien näkemysten mukaan erikoistumista ehtii oppia ja tehdä työelämässä, eikä organisaation ”tarvitse kuin lähteä kouluttamaan” omaan toimialaansa liittyvää osaamista opintojen aikana hankitun perusosaamisen päälle.
Osaamistarpeet aiempien tutkimusten valossa
Vuonna 2013 julkaistun opinnäytetyön (Kumpumäki, 2013) mukaan Oamkin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneet pitivät oman työnsä merkittävimpinä osaamisaloina pääsääntöisesti pehmeitä taitoja, kuten tiedonhankintataitoja, kokonaisuuksien hallintaa, muutosvalmius- ja uuden oppimiskykyä, organisointikykyä, neuvottelu- ja asiakaspalvelutaitoja, paineensietokykyä sekä ICT-perustaitoja. Teknisten vaatimusten jakautuessa laajasti tärkeimmiksi teknisiksi osa-alueiksi muodostuivat tietokantojen hallinta, käyttöliittymät ja käytettävyys, tietoturva ja sovellusalaosaaminen. (Kumpumäki, 2013, s. 35–36.) Vuoden 2024 kartoitukseen verrattuna Kumpumäen (2013) opinnäytetyössä ohjelmointitaitojen ja -ympäristöjen rooli oli vähäisempi, kun taas kommunikointi- ja yhteistyötaitoja pidettiin samalla tavalla tärkeinä.
Vuonna 2020 ICT-alan yritykset odottivat valmistuneilta insinööreiltä erityisesti yhteistyö- ja ohjelmointitaitoja sekä Linux-, versionhallinta- ja Python-osaamista (Alaluukas & Nousiainen, 2020, s. 3–4). Vuoden 2024 tutkimukseen verrattuna osaamistarpeet olivat hyvin samankaltaisia koskien yhteistyö-, ohjelmointi- ja versionhallintataitoja sekä eri ohjelmointikielien ja -työkalujen moninaisuutta. Vuoden 2020 tutkimuksessa korostettu Linux-osaaminen (Alaluukas & Nousiainen, 2020, s. 3–4) sai vuoden 2024 kyselyssä vain yksittäisiä mainintoja. Kommunikointitaitoja ei vuoden 2020 kartoituksessa tutkittu erikseen.
Vuoden 2035 tärkeimpiin ennakoituihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin (Honkasalo, 2023, s. 7) verrattuina tässä tutkimuksessa nousivat esiin asiakaslähtöisyys, digitaaliset ratkaisut, alustat, ja teknologiat, vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä kokonaisuuksien hallinta. Tulevaisuuden tärkeimpien osaamisten joukosta kestävän kehityksen periaatteet, tiedon arviointitaidot sekä monikulttuurisuustaidot (Honkasalo, 2023, s. 7) eivät nousseet tässä tutkimuksessa esiin. Vuoden 2030 ennakoituihin ja kasvaviin osaamistarpeisiin (Honkasalo, 2023, s. 21) verrattuna tässä tutkimuksessa näkyi selkeitä viitteitä tekoälyosaamisen, pilvipalveluiden ja -palvelimien sekä ohjelmistosuunnittelun osaamistarpeisiin, kun taas ohjelmistorobotiikan osaamistarve jäi vielä yksittäiseksi maininnaksi.
ICT-alalta valmistuneilta odotetaan monipuolisia taitoja
Kartoituksen tulokset osoittavat, että ICT-alan valmistuneilta odotetaan eri suuntautumisia ja toimialoja tukevia monipuolisia taitoja, erityisesti ohjelmointi- ja kommunikaatio-osaamista. Ohjelmointiin liittyvät osaamistarpeet koskevat erityisesti sekä perusohjelmointitaitoja että eri ohjelmointikielten ja -ympäristöjen hallintaa, mutta myös versionhallinta- ja pilvipalvelutaitoja. Osaamistarpeet korostavat myös peruslaitteiden ja toimisto-ohjelmien, elektroniikan, projektinhallintatyökalujen ja testausmenetelmien hallintaa. Pehmeämmistä taidoista kommunikaatiotaitojen lisäksi korostuvat tiimityöskentely- ja yhteistyötaidot, ketterät menetelmät sekä asiakaslähtöisyys.
Ammattikorkeakouluopetuksen tulisi kyselyn vastaajien mukaan keskittyä valmistamaan opiskelijoita työelämään. Valmistuneilla tulisi olla oppimishalua ja -kykyä, ymmärtää elinikäisen oppimisen tärkeys ja omata työyhteisötaitoja. Koulutuksen tulisi keskittyä erilaiseen käytännön tekemiseen erilaisissa projektityö- ja tiimiympäristöissä. Vastauksissa korostui myös tarve perusasioiden hallintaan perusedellytyksenä sille, että valmistuneen erikoistuminen ja toimialaan perehtyminen voidaan tehdä sujuvasti työelämässä koulutuksesta saadun laajan työkalupakin päälle.
Anu Niva
lehtori
ICT ja viestintä
Oulun ammattikorkeakoulu
Lähteet
Alaluukas, P., & Nousiainen, E. (2020). Mitä Oulun seudun ICT-alan yritykset odottavat valmistuneilta insinööriopiskelijoilta? ePooki, (76). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100220891
Honkasalo, R. (2023). ICT-alan osaamistarpeet. ICT-alan työelämätoimikunnan yhteistyötapaaminen, 27.9.2023, Teams. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/ICT_alan_osaamistarpeet_Honkasalo_270923_0.pdf
Kumpumäki, M. (2013). Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman työelämävastaavuus ja eri osaamisalueiden merkitys työelämässä [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148457
Opetushallitus. (2023). Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla (Raportit ja selvitykset 2023:1). https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laaja-alainen-osaaminen-2030-luvulla
Oulun ammattikorkeakoulu. (2024a). Degree Programme in Information Technology. http://opetussuunnitelmat.oamk.fi/68096/en/68089/68139/1314
Oulun ammattikorkeakoulu. (2024b). Tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelma. http://opetussuunnitelmat.oamk.fi/68096/fi/68089/68125/1285
Oulun ammattikorkeakoulu. (2024c). Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Laiteläheinen ohjelmistokehitys. http://opetussuunnitelmat.oamk.fi/68096/fi/68089/68157/1313
Oulun ammattikorkeakoulu. (2024d). Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehto. http://opetussuunnitelmat.oamk.fi/68096/fi/68089/68157/1312
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.