Turun kaupunki, Kiertomaa Oy sekä monet muut eri organisaatiot ovat tunnistaneet, että talvella liukkaudentorjuntaan käytetty hiekoitussepeli tulisi saada uusiokäyttöön. Hiekoitussepeli on hiekoitushiekan ja suolan lisäksi yleisesti käytetty liukkaudentorjunnan materiaali teillä, kaduilla sekä jalankulku- ja pyöräilyväylillä Suomessa. Suomessa käytetään vuosittain 100 miljoonaa tonnia kiviaineksia, josta asfalttikiviainesten osuuden on arvioitu olevan 10 miljoonaa tonnia koko kiviainesmäärästä. Turun kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että etenkin rakentamisen saralla tulee jatkuvasti etsiä uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Hiekoitussepeliä käytetään Suomessa talvikaudella liukkaudentorjuntaan ja keväisin käytön jälkeen se lakaistaan kaduilta pois. Käytetty hiekoitussepeli (kuva 1) luokitellaan jätteeksi. Nykyisellään se päätyy pääasiassa loppusijoitukseen maankaatopaikalle. Jätelain mukaan aine tai esine on jätettä, kun se on poistettu alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan [1].

Valokuva, jossa hiekoitussepeliä kädessä.
KUVA 1. Käytettyä hiekoitussepeliä (kuva: Ewa Wikman).

Käytetyn hiekoitussepelin hyötykäyttö lainsäädännön näkökulmasta

Nykylainsäädännön mukaan käytettyä hiekoitussepeliä on mahdollista uusiokäyttää asfalttikiviaineksena. Mutta koska käytetty hiekoitussepeli on jätettä, tulee käytölle olla ympäristöviranomaisen päätös. Keinoja hakea päätöstä on käytännössä kolme.

Ensimmäinen keino on hakea hiekoitussepelin käsittelyyn ympäristölupa, jos jätteen käsittely on ammattimaista tai laitosmaista [2]. Toinen keino on testata hyötykäyttöä alkuun koeluontoisesti asfalttikiviaineksena, jolloin toimintaan ei tarvita ympäristölupaa ja käyttö on mahdollista ilmoitusmenettelyllä [3]. Kolmantena keinona on hakea käytetylle hiekoitussepelille ”ei enää jätettä” -status, jolloin hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää asfalttikiviaineksena samalla tavalla kuin neitseellistä kiviainesta hyödynnettäisiin. Jätepohjaisen tuotteen valmistaja on vastuussa laatu- ja ominaisuusvaatimusten täyttymisestä ja ympäristöluvan hakemisesta ympäristölupaviranomaiselta. [4]

Käytetystä hiekoitussepelistä tehdyt tutkimukset

Turun kaupunki on teettänyt koeluontoisesti käytetystä hiekoitussepelistä asfaltointipäällystettä vuoden 2023 kesällä. Kaupunki ja Kiertomaa halusivat selvittää, miten käytetyn hiekoitussepelin jatkuva hyötykäyttö asfalttikiviaineksena olisi mahdollista nykyisen lainsäädännön, käytetyn hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuuksien ja käytetyn hiekoitussepelin teknisen laadun osalta.

Tämän artikkelin perusteena olevassa opinnäytetyössä käytetystä hiekoitussepelistä tutkittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset puolimetallit ja metallit sekä öljyhiilivetypitoisuudet. Hiekoitussepelistä tutkittiin käytetyn hiekoitussepelin rakeisuus, litteysluku ja kulutuskestävyys.

Turun kaupunki teetti lisäksi rakeisuustutkimuksen ja tyhjätilamittaukset asfalttipäällysteestä, johon oli hyödynnetty käytettyä hiekoitussepeliä. Tutkimukset teetettiin opinnäytetyön yhteydessä syksyllä 2023.

Käytetyn hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuudet hyötykäytön näkökulmasta

Käytettyyn hiekoitussepeliin kertyy talvikaudella muun muassa roskia, humusta ja haitta-aineita ajoneuvojen polttoaineista ja asfaltista. Tehdyn tutkimuksen perusteella todettiin, että käytetyssä hiekoitussepelissä esiintyy jonkun verran haitta-aineita käytön jälkeen, lähinnä arseenia ja öljyhiilivetyjä. Tuloksia on verrattu valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 esitettyihin haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvoihin.

Hiekoitussepeliä kerättiin talvikauden jälkeen sekä ajoradoilta että jalankulku- ja pyöräilyväyliltä. Tutkittujen näytteiden ja tulosten perusteella ei pystytty arvioimaan, mistä sepeli oli peräisin, koska myös jalankulku- ja pyöräilyväylillä käytetyn sepelin joukossa on haitta-aineita.

Käytettyä hiekoitussepeliä on mahdollista hyötykäyttää sellaisenaan, mikäli Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot eivät ylity. Kynnysarvojen ylittyessä puhdistustarve tulee arvioida. Tutkimuksen perusteella muutamien kasojen osalta raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät asetuksen mukaiset öljyhiilivetyjen alemmat ohjearvot, eikä materiaalia ole mahdollista käyttää sellaisenaan. Haitta-aineet käytetyn hiekoitussepelin joukossa eivät suoranaisesti estä käyttöä, mutta hyötykäytön mahdollisuus tulee arvioida aina kohteittain.

Käytetyn hiekoitussepelin tekninen käyttökelpoisuus asfalttikiviaineksena

Tehdyn rakeisuustutkimuksen perusteella todettiin, että hiekoitussepeli kuluu käytössä. Käytetyn sepelin rakeisuutta verrattiin tutkimuksessa uuden hiekoitussepelin rakeisuuteen. Uudessa hiekoitussepelissä ei ole juuri lainkaan alle 2 millimetrin kiviainesta, mutta käytetyssä hiekoitussepelissä alle 2 millimetrin kiviainesta on 20 prosenttia.

Käytetyn hiekoitussepelin litteysluvuksi todettiin F13. Litteysluku kertoo litteiden kivien määrän testatun näytteen osalta, ja sillä on vaikutusta päällysteen tiivistettävyyteen ja kestävyyteen. Litteysluvun perusteella käytettyä hiekoitussepeliä olisi mahdollista käyttää asfalttipäällysteessä ajoradalla, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on jopa yli 12 000 ajoneuvoa.

Käytetyn hiekoitussepelin kulutuskestävyys tutkittiin Micro Deval -testillä. Testiä käytetään pääsääntöisesti raidesepelin testaukseen. Muutoin asfalttikiviaineksen kulutuskestävyys testataan kuulamyllytestillä (Los Angeles -luku), mutta hiekoitussepelin pienen rakeisuuden vuoksi kuulamyllytesti ei ole soveltuva testimenetelmä. Kulutuskestävyyden keskiarvoksi saatiin 8, joten sen perusteella käytettyä hiekoitussepeliä olisi mahdollista käyttää asfalttipäällysteessä ajoradalla, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne enintään 6 000 ajoneuvoa.

Valmiin päällysteen massasta tehdyn rakeisuustutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää asfalttikiviaineksena. Tämä edellyttää käytetyn hiekoitussepelin rakeisuuksien seulomista, jotta massan rakeisuus saadaan valmistuksen yhteydessä suhteutettua halutulla tavalla.

Ehdot käytetyn hiekoitussepelin hyötykäyttöön asfalttikiviaineksena Turun kaupungilla

Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että käytetystä hiekoitussepelistä on rakeisuuden perusteella mahdollista jalostaa asfalttipäällysteeseen soveltuvaa kiviainesta. Jos kuitenkin asfalttimassassa halutaan hyödyntää pelkästään käytettyä hiekoitussepeliä, tulisi valmistaa asfalttimassoja, joiden maksimirakeisuus on 8 millimetriä.

Litteysluku ja kulutuskestävyys ovat osittain soveltuvat asfalttikiviainekseksi. Jos näitä verrataan asfalttikiviainekselle asetettuihin laatuvaatimuksiin, ei löydy sellaista päällystettä, jossa suositeltaisiin käytettävän kiviainesta, jonka litteysluku on F13 ja kulutuskestävyys Micro Deval -arvona 8. Tämä ei kuitenkaan estä Turun kaupunkia hyödyntämästä hiekoitussepeliä asfaltin joukossa, koska kaupunki voi halutessaan poiketa asfalttipäällysteille ja kiviainekselle asetetuista laatuvaatimuksista. Tämä tulee huomioida mahdollisissa urakoiden kilpailutuksissa.

Jatkotoimet käytetyn hiekoitussepelin hyötykäytön edistämiseksi

Turun kaupungin kannattaisi teettää lisätutkimuksia käytetyn hiekoitussepelin soveltuvuudesta asfalttipäällysteeseen ja tutkia asfalttipäällysteen kulumista vielä lisää. Keväisin katupöly on iso ongelma kaupungeissa, ja se aiheutuu osaltaan nastarenkaiden aiheuttamasta asfalttipäällysteen kulumisesta. Uusiomateriaalien käytön tarkoituksena ei ole aiheuttaa haittaa ympäristölle ja terveydelle.

Käytetyn hiekoitussepelin uusiokäytön isoin ongelma tulee lainsäädännöstä, koska käytännössä käyttö ja käsittely vaativat tällä hetkellä ympäristölupaa. Tämä ei kuitenkaan tee käytöstä mahdotonta. Käytetylle hiekoitussepelille voi olla vaikeaa hakea ”ei enää jätettä” -statusta asfalttikiviaineksena, koska sen tulisi täyttää kaikki tavalliselle asfalttikiviainekselle asetetut vaatimukset ja ainakaan tehtyjen tutkimusten perusteella hiekoitussepeli ei täysin näitä vaatimuksia täytä.

Suomessa tulisi saada voimaan asetus, joka käsittää hiekoitussepelin jätejakeena, jota on mahdollista tietyt ehdot täyttäessään hyödyntää maarakentamisessa. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa -asetusta onkin jo valmisteltu Ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa. Asetuksen valmistuminen kaatui ensimmäisellä lausuntokierroksella, kun havaittiin, että rekisteröintimenettely toiminnanharjoittamiseen voi olla liian rajoittava. Jätemateriaalien uusio- ja hyötykäyttöön vaikuttaa paljon se, mistä jätejakeesta on kyse ja mihin sitä käytetään.

Lisäksi uusio- ja hyötykäyttöä pohtivien tahojen tulisi yhdessä pohtia mahdollisuuksia, joilla käytetty hiekoitussepeli saataisiin mahdollisimman tehokkaasti kiertoon, eikä käyttö jäisi pelkästään yhden talvikauden mittaiseksi. Tämä voi vaatia rohkeitakin ratkaisuja ja pilottihankkeita.


Ewa Wikman
Opiskelee insinööriksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun Water and Environmental Management -tutkinto-ohjelmassa

Mohamed Asheesh
yliopettaja
Tekniikka
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Wikman, E. (2024). Hiekoitussepelin hyötykäytön mahdollisuuksien arviointi asfalttikiviaineksena. [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Water and Environmental Management]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401191571

Lähteet

[1] Jätelaki 646/2011. 1:5 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L2P8

[2] Ympäristönsuojelulaki 527/2014. 1:1 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527

[3] Ympäristönsuojelulaki 527/2014. 4:31§. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527

[4] Salminen, J. (2022). Ei-enää-jätettä (EEJ) – mitä sillä tarkoitetaan ja miten se toteutetaan [seminaari]. Kasvua kiertotaloudesta -seminaari. https://www.oamk.fi/images/Hankkeet/KASVU/Salminen_160222.pdf

Post Views: 1 018