Monitoimirakennus voi luoda ainutlaatuisen ympäristön, joka tukee eri ikäryhmien hyvinvointia ja vuorovaikutusta sekä edistää yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta. Sini Kauppila suunnitteli opinnäytetyössään hybridirakennuksen, jossa toimii päiväkoti ja seniorikoti. Työssä hän tutki erikseen päiväkodin ja ikääntyneiden palvelutalon suunnitteluohjeita ja sovelsi niitä työssään. Suunnitellun rakennuksen on ajateltu sijoittuvan Kempeleen Kirkonkylälle.

Väestön ikääntyminen ja hyvinvointiyhteiskunnan muutos asettavat haasteita asuntokannalle ja palvelurakenteelle. Seniorikansalaisille tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja, jotka ovat kodin ja palvelutalon välimuotoja. Samalla päiväkotien suunnittelussa keskitytään tarjoamaan lapsille ja työntekijöille turvallinen ja viihtyisä ympäristö. Oppimisympäristöjen rakentamisessa ja kehittämisessä huomioidaan ergonomia, ekologisuus, viihtyvyys, esteettömyys, valaistus ja akustiikka sekä sisäilman laatu sekä siisteys. [1] [2]

Kauppilan suunnittelema rakennus tarjoaa tilat neljälle päiväkotiryhmälle taaperoryhmistä esikouluryhmään. Rakennusmassa on yksinkertainen, ja se jakaantuu yhteen siipeen pohjoisen suuntaan. Pohjoissiivessä ovat rakennuksen toisarvoiset tilat: väestönsuoja, jakelukeittiö ja tekniset tilat, jotka haluttiin sijoittaa rakennuksen takaosaan. Huoltoliittymä sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella, josta hoidetaan niin jakelukeittiön kuin jätteiden kuljetukset.

Yläkerrassa on tilat senioreille, ja sieltä löytyy yhteensä 14 samanlaista asukashuonetta. Muutamassa asukashuoneessa on mahdollisuus laittaa ovi huoneistojen väliin, jos seniori esimerkiksi löytää itselleen kumppanin seniorikodissa ollessaan. Lisäksi rakennuksessa on molemmille ryhmille erilaisia aputiloja. Kulku yläkertaan tapahtuu rakennuksen pääsisäänkäynnin eteisestä, jossa on portaat ja liikuntaesteisille hissi. Ääniteknisesti ja toiminnallisesti kahden eri toiminnon erottaminen toisistaan onnistui sijoittamalla yksiköt eri kerroksiin. Seniorikodin tarkoituksena on olla kerrostaloasunnon tyylinen, mutta kuitenkin sellainen, jossa on yhteisöllistä asumista yhteistiloineen.

Suunnitelmassa rakennuksen etupihalla on suuri katos, jonka suojassa lapset voivat leikkiä huonollakin säällä. Suuri eteläpihan katos antaa myös varjostusta niin senioreiden huoneisiin kuin lasten leikkeihin katoksen alla. Seniorit voivat seurata lasten pihaleikkejä suoraan omasta ikkunasta, koska leikkipihaa on sekä etu- että takapihalla ikkunoiden alla. Senioreiden ja lasten pihat on eriytetty toisistaan, mutta sekä seniorit että lapset ovat tervetulleita vierailemaan toistensa pihoilla. Lapset voivat käydä senioreiden kanssa hedelmäpuutarhassa syömässä omenoita tai lettukahveilla terassialueella. Seniorit puolestaan voivat tulla päiväkodin pihalle katsomaan kesäaikaan lasten näytelmiä ja esityksiä. Päiväkodin pihalla on portti museoalueelle, joten lapset ja seniorit voivat pitää museopäiviä ilman suurempia siirtymiä.

Rakennuksen sydämenä yhteiset tilat

Rakennuksen yhteisen tilan muodostavat alakerrassa sijaitseva ruokasalin ja jumppasalin kokonaisuus. Jumppasalin ja ruokasalin välissä on sivulle siirrettävä siirtoseinä, jossa on käyntiovi. Jumppasalia voidaan käyttää erikseen päiväkodin tai ruokasalin puolelta. Jumppasaliin on suunniteltu puolapuunäyttämö, jota voidaan käyttää niin puolapuiden ominaisuuksilla tai näyttämönä. Näyttämön ideana on, että lapset voivat pitää erilaisia juhlia ja esityksiä senioreille ja vanhemmille.

Ruokasalin akustiikka on otettu hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Salin 6,5 metrin korkeudella oleva katto on akustoitu kauttaaltaan liimattavilla akustiikkalevyillä ja lisäksi sinne voidaan laittaa ripustettavia akustiikkalevyjä. Korkeassa tilassa on käytetty paljon rimaa seinillä, joka toimii erinomaisesti akustisena elementtinä. Puu on huokoinen materiaali, joka imee itseensä ääntä parantaen tilan akustisia ominaisuuksia. Rakennuksessa on käytetty luonnonläheisiä sävyjä, jotka ovat rauhoittavia ja tasapainottavat kokonaisuutta. (Kuva 1.)

Visualisoitu kuva, jossa ruokapöytiä ja takana astioiden palautukseen paikka.
KUVA 1. Rakennuksen visualisointikuva ruokasalista (kuva: Sini Kauppila). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Lopputuloksena toimiva suunnitelma hybridirakennuksesta

Arkkitehtonisesti selkeälinjainen ja moderni rakennus istuisi ympäröivään luontoon erinomaisesti, koska julkisivuvärityksen suunnittelussa on otettu huomioon säilytettävä mäntymetsä ja sävyt rakennukseen on otettu männyn eri sävyistä. Alueen rakennukset ovat pääosin punaista tiiltä sekä valkoiseksi ja ruskeaksi maalattua lautaa, joten rakennuksen oli istuttava myös miljööseen. Sisä- ja ulkotiloissa pyrittiin puun monipuoliseen käyttöön rauhoittavana elementtinä. Pihasuunnittelussa tontilla sijaitsevat suuret männyt säilytetään mahdollisuuksien mukaan.

Päiväkodin eriväriset värikoodatut sisäänkäynnit helpottavat lasten siirtymistä omiin ryhmiinsä. Jokaiselle päiväkotiryhmälle on oma sisäänkäynti ja vaatteiden säilytys on omassa kuraeteisessä. Pienempi ryhmätila helpottaa vaatteiden säilytystä ja pukeutumista ulos lähtiessä. Sisäänkäyntien värit on valittu luonnon värimaailmasta ja ryhmätilojen kuvitteelliset nimet on lainattu Kalevalasta viereisen museoalueen inspiroimana. (Kuvat 2 ja 3.)

Kaksi visualisoitua kuvaa rakennuksen jullkisivusta ja neljä valokuvaa, joissa sammalta, jäkälää, puunrunko ma männyn oksa.
KUVA 2. Rakennuksen julkisivuote (kuva: Sini Kauppila). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.
Visualisoitu kuva, jossa rakennuksen julkisivu ja pihapiiri.
KUVA 3. Rakennuksen visualisointikuva Hovintien ja Kirkkotien risteyksestä (kuva: Sini Kauppila). Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Rakennuksen toiminnallisuudessa on otettu hyvin huomioon molemmat eri yksiköt niin yhdessä kuin erikseen. Molemmat yksiköt voidaan sulkea toisistaan tarvittaessa, koska ne sijaitsevat eri kerroksissa. Lopputuloksena saatiin toimiva rakennus, joka voitaisiin oikeasti toteuttaa. Toivottavasti tulevaisuudessa tällaisia kokonaisuuksia suunnitellaan enemmän ja saadaan eri sukupolville yhteinen kohtauspaikka.


Sini Kauppila
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan ja rakennusarkkitehtuurin koulutusohjelmissa

Risto Halonen
lehtori, arkkitehti
Tekniikka
Oulun ammattikorkeakoulu


Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Kauppila, S. (2024). Hybridirakennus. Päiväkoti ja seniorikoti samassa rakennuksessa [opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176825

Lähteet

[1] Ornamon senioritaloyhdistys. (2017). Yhteisöllinen senioriasuminen. Kehittämisen suuntaviivoja ja kansainvälisiä esimerkkejä. https://www.ornamo.fi/app/uploads/2018/11/Senioriasuminen-AP-2017.pdf

[2] Peda.net. (Julkaisuaika tuntematon). Petäjäveden varhaiskasvatussuunnitelma 2017. https://peda.net/id/fae9d72cdbe

Post Views: 548