Luonnonmukaisen tuotannon kasvulle on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. Luomuosaamisen lisääminen nähdään yhtenä ratkaisuna niiden saavuttamiseksi. Verkkokoulutuksessa tavoitetaan laajasti ja joustavasti luomuosaamisesta kiinnostuneet opiskelijat, viljelijät ja tarkastajan pätevyyttä tavoittelevat. Digiosaamismerkeillä osoitetaan vaivattomasti hankittu uusi luomuosaaminen.

Suomalaiseen maatalouteen kohdistuu laaja rakennemuutos, johon liittyvät toisaalta maatilojen väheneminen ja viljelijöiden ikääntyminen, mutta myös viljellyn peltopinta-alan kasvu. Samalla, kun osa viljelijöistä päättää lopettaa, jatkavien viljelijöiden maatilojen kokoluokka keskimääräisesti kasvaa. [1] Muutokset koskevat tavanomaisen tuotannon lisäksi myös luonnonmukaista tuotantoa. [2] Luonnonmukaisessa tuotannossa kiinnitetään erityistä huomioita muun muassa biologiseen monimuotoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. [3]

Rakennemuutoksen rinnalla maatalouteen peräänkuulutetaan vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestäviä ratkaisuja. Suomalaisen ruokajärjestelmän tulisi tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita. [4] Maatalouden keskeinen rahoitusohjelma, CAP 2024–2027, tukee maanviljelijää suorilla ja vapaaehtoisilla tukimuodoilla ympäristö- ja ilmastotekoihin. [5] Luonnonmukaiselle tuotannolle on asetettu suuria tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriön Luomu 2.0 -ohjelmassa esitetään, että suomalainen luomutuotanto kasvaa ja peltopinta-ala lisääntyy nykyisestä noin 14 prosentista 25 prosenttiin maatalouden kokonaisviljelyalasta vuoteen 2030 mennessä. Viljelijöiden osaamisen lisääminen ja luomukoulutus ovat keinoja tavoitteen saavuttamisessa. [6]

Luomuosaamisen tarjonta amkeissa

Suomen ammattikorkeakouluista kuudessa opiskellaan maatalouselinkeinoja. Luonnonmukainen tuotanto on joko itsenäisenä tai integroituna osana agrologitutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia. Useimmissa amkeissa luonnonmukaisen tuotannon opiskelu on vapaavalintainen, ei pakollinen vaihtoehto. Toistaiseksi luomuosaamista tukeva avoimen amkin tarjonta on ollut vähäistä. Suomen ammattikorkeakoulujen opintotarjontaportaalista (campusonline.fi) puuttuu luomutuotantoon keskittyvä opintojakso [7].

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennettiin agrologitutkinnon opinnäytetyönä luonnonmukaisen tuotannon perustiedot käsittävä verkkokoulutus. Työelämälähtöisesti ja yhteistyössä ProAgria Oulun kanssa toteutetun opinnäytetyöprojektin tavoitteena oli tuottaa koulutus, jota voidaan tarjota hybriditoteutuksena [8] kolmelle eri kohderyhmälle: agrologiopiskelijoille, luomutuotannosta kiinnostuneille viljelijöille ja kasvituotannon luomutarkastajan pätevyyttä tavoitteleville henkilöille. Viiden opintopisteen laajuus varmistaa, että koulutus täyttää Ruokaviraston asettamat luonnonmukaisen kasvintuotannon tarkastajan pätevyysvaatimukset [9]. Koulutus toteutetaan vuoden 2025 alussa osana maatalouselinkeinojen tutkintoa ja avoimen amkin tarjontaa. Toteutuksen ajoituksessa otettiin huomioon Ruokaviraston ehdot: Luomusitoumuksen tehnyt ja täten ympäristökorvauksen piiriin kuuluvan viljelijän tulee olla suorittanut sitoumuksen edellyttämä luomukoulutus viimeistään 30.4. luomusitoumuksen hakuvuonna. [10]

Pedagogiset reunaehdot toteutukseen

Se, että verkkokoulutus tarjotaan samanaikaisesti kolmelle eri kohderyhmälle, tuo toteutuksen suunnitteluun erityisiä pedagogisia vaatimuksia. Aito verkkokoulutus on ajasta ja paikasta riippumaton opetusjärjestely, kun taas hybridikoulutus yhdistää lähi- ja etäopetuksen ratkaisuja. Luonnonmukaisen tuotannon verkkokoulutukseen osallistuvalla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja osallistua, olipa hän luokassa tai saman- tai eriaikaisesti etänä. [8]

Amk-opiskelijan, viljelijän ja tarkastajan pätevyyttä tavoittelevan henkilön digiosaaminen on todennäköisesti eritasoista. Aiempi kokemus ja tieto verkko-opiskelusta vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten opiskelija pystyy tekemään osaamisen näyttöjä, mutta myös toimimaan verkko-oppimisympäristössä. Luonnonmukaisen tuotannon verkkokoulutus rakennettiin opiskelijalähtöisesti Moodle-oppimisalustalle, jossa oppimistehtävien selkeyteen panostettiin ja omien opintojen etenemisen vaivatonta seuraamista tuettiin. Oppimistehtäviin haettiin erilaisuutta, mikä vahvistaisi opiskelumotivaatiota. Tehtäväannoissa kiinnitettiin huomiota erilaisuuteen digiosaamisessa.

Osaaminen näkyväksi digiosaamismerkein

Luomutuotannon verkkokoulutukselle laadittiin digiosaamismerkit. Digiosaamismerkkien käyttö on vähitellen laajentunut korkeakoulusektorille, mutta luonnonvara-alalla niitä ei ole toistaiseksi hyödynnetty. Digiosaamismerkeillä haetaan uudelle osaamiselle läpinäkyvyyttä ja tunnistettavuutta [11] sekä erottautumista muusta avoimesta luomukurssitarjonnasta. Opiskelija saa merkin, kun tehnyt vaaditut oppimistehtävät hyväksytysti. Osaamismerkit, niiden kuvaukset ja kriteerit ovat saatavissa myös mobiilisti.

Luonnonmukaisen tuotannon verkkokoulutukseen laadittiin yhteensä kolme digiosaamismerkkiä (kuvio 1). Luomukasvinviljelijän ei tarvitse opiskella luomukotieläintaloutta, kun taas luomukotieläintaloutta harjoittavan tulee opiskella sekä luomukasvinviljelyn että -kotieläintalouden sisällöt [10]. Tästä syystä koulutukselle laadittiin kaksi alamerkkiä ja pätevyysmerkki, joka kuvattiin uutena osaamisena tietyssä roolissa toimimiseen. Pätevyysmerkin suosittelijaksi saatiin ProAgria Oulu.

Kuviossa kolme digiosaamismerkkiä: luomukasvintuotanto 3 opintopistettä, luomukotieläintuotanto 2 opintopistettä ja luomutuotanto 5 opintopistettä.
KUVIO 1. Luomutuotannon digiosaamismerkit.

Verkkokoulutus vahvistaa luomuosaamista

Maatalouden rakennemuutos etenee, mutta suomalainen alkutuotanto pysyy. Meillä on myös tulevaisuudessa vastuullisesti ja turvallisesti tuotettua suomalaista ruokaa. Tutkijat ennakoivat, että luomuviljely ja tavanomainen tuotanto lähentyvät jatkossa [12]. Luomuviljelyn hyvät käytänteet kiinnostavat, vaikka luomusitoumus ei olisikaan viljelijän ensisijaisena tavoitteena.

Luomutuotannon verkkokoulutuskokonaisuus vahvistaa kolmen eri kohderyhmän osaamista. Samalla se tukee maa- ja metsätalousministeriön tavoitetta saada maatalouden kokonaisviljelyalasta 25 prosenttia luomujärjestelmään vuoteen 2030 mennessä. Jatkuvaa oppimista tukeva joustava koulutusmuoto ottaa huomioon etä- ja läsnäolevan opiskelijan erilaiset tarpeet ja digiosaamisen eri tasot. Verkkokoulutuksen tarjoaminen on myös verraten riskitön kokeilu korkeakoululle, koska koulutus on integroitu osaksi tutkinto-opiskelijan opetussuunnitelmaa ja opintojen ajoitusta.


Outi Virkkula
yliopettaja (KL)
ICT ja liiketoiminta/Liiketoiminta ja luonnonvara-alat
Oulun ammattikorkeakoulu
Valmistunut agrologiksi Oulun ammattikorkeakoulusta keväällä 2024

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Virkkula, O. (2024). Kasvua ja kestävyyttä maatalouteen: Verkkokoulutuskokonaisuus luonnonmukaisesta tuotannosta [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716463

Lähteet

[1] Luonnonvarakeskus (Luke). (24.4.2024). Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2023. https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2023

[2] Ruokavirasto. (31.12.2023). Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2023ep.pdf

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/848/EU, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta. EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1–92. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0848

[4] Maa- ja metsätalousministeriö. (2024). Vastuullinen ruokajärjestelmä. https://mmm.fi/ruoka

[5] Maaseutu.fi. (2024). Maatalouden ja maaseudun kokonaisrahoitus vuosina 2023–2027. https://maaseutu.fi/eun-yhteinen-maatalouspolitiikka/rahoitus/

[6] Maa- ja metsätalousministeriö. (2021). Luomu 2.0 – Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-386-2

[7] CampusOnline.fi. (2024). Etusivu. https://campusonline.fi/

[8] Länsitie, J., Pakanen, L., & Alakiuttu, T. (2024). Hybridiopetuksen ja -oppimisen mallit Oulun ammattikorkeakoulussa. Oamk Journal, (36). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2024032012158

[9] Ruokavirasto. (2023). Luonnonmukaisen tuotannon tarkastajan pätevyysvaatimukset 12.9.2023. Ruokavirasto.

[10] Ruokavirasto. (5.4.2024). Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumusehdot 2024. https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/luonnonmukainen-tuotanto/luonnonmukaisen-tuotannon-korvauksen-sitoumusehdot/luonnonmukaisen-tuotannon-korvauksen-sitoumusehdot-2024/

[11] Brauer, S., & Kaitera, S. (2023). Oivalla, huomaa osaaminen – Osaaminen näkyviin digitaalisten osaamismerkkien avulla. Teoksessa T. Tervo, S. Ahola & S. Kaitera (toim.) Digitaalista pedagogiikkaa. Opettaja ja oppija muuttuvissa työskentely-ympäristöissä (s. 53–67). Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238364

[12] Mehtiö, T., Luostarinen, S., Leskinen, H., Rinne, M., Huuskonen, A., Järvenranta, K., Virkajärvi, P., Huhtanen, P., Perttilä, S., Keto, L., Setälä, J., Vielma, J., Niemi, J., Mäntysaari, E., Kause, A., Leino, A-M., Pastell, M., Tapio, M., Mononen, J., … Vilkki, J. (2023). Luken visio suomalaisesta eläintuotannosta ja sen tutkimuksesta vuoteen 2040. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, (8). Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-606-1

Post Views: 311