Miten välikasvattamon vasikat ja hoitajat hyötyvät työohjeista?

Onko vasikkakasvattamolle tarpeellista laatia työohjeita? Tietysti on! Työohjeilla edistetään töiden sujuvuutta, parannetaan työturvallisuutta ja edistetään vasikoiden hyvinvointia ja olosuhteita. Kuka työohjeista loppukädessä hyötyy ja millaisia mahdolliset hyödyt sitten ovat?

Vasikkakasvattamoissa (kuva 1) pyritään takaamaan kasvatettaville vasikoille hyvät ja asianmukaiset kasvuolot, joissa vasikka kokee olonsa hyväksi ja voi keskittyä parhaaseen mahdolliseen kasvuun. Ruokinnalla, olosuhteilla ja hoitajien ammattitaidolla on suuri merkitys sille, millaiseksi vasikka kokee olonsa ja kuinka se pysyy terveenä ja elinvoimaisena. Maitotiloilla syntyvät vasikat, joita ei käytetä uudistuseläimiksi, kasvatetaan kasvattamoissa lihaksi.

Mihin ja miksi työohjeita tarvitaan?

Välikasvattamoissa vasikoiden ikä on kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen. Tämän ikäiset vasikat ovat herkimmässä iässä sairastumaan, joka vaikuttaa negatiivisesti kasvuun. Tasalaatuisen hoidon takaamiseksi työohjeiden laatiminen on kannattaa. Niiden merkitys korostuu vasikkakasvattamon toimintatapojen yhdenmukaistamisessa, kehittämisessä ja kausityöntekijöiden opastamisessa uuteen työhön. [1]

Maatilayrityksissä työohjeiden käyttö ei ole vielä yleistä, mutta erilaisten hankekoulutusten ja tilaneuvojien opastuksen ansiosta kiinnostus työohjeita kohtaan on herännyt. Tilan työt on hoidettu aiemmin perheen voimin ja tilan tuotantoprosesseihin ei ole kiinnitetty tarkempaa huomiota. Työn yhdenmukaisuuden ja sujuvuuden kannalta tilan työprosesseja on hyvä pysähtyä pohtimaan ja miettiä, mitkä seikat voitaisiin tehdä paremmin ja tämän kautta tehostaa prosessia. Tilakokojen kasvaessa, ulkopuolisten työntekijöiden yleistyessä ja osana varautumissuunnitelmaa työohjeiden laadinta ja käyttö on perusteltua ja tarpeellista. Työohjeiden tärkeys koskee koko kolmivaiheista lihantuotantosektoria.

Työohjeiden tarkoitus on sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa toimintaa vasikkakasvattamossa sekä taata vasikoille tasalaatuinen ja hyvä hoito [1]. Kasvattamoissa voi olla useita työntekijöitä, ja jokaisella omat tapansa suorittaa työtehtävät. Toimintatavat eivät kaikissa tapauksissa ole yhdenmukaisia ja työn tulos voi olla vaihteleva. Joissain tilanteissa tällainen toiminta ei ole kannattavaa ja voi aiheuttaa esimerkiksi vasikoiden eritasoisen hoidon ja vaarantaa sitä kautta vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä työntekijän työturvallisuuden.

Millaiset ovat hyvin koostetut työohjeet?

Selkeiden ja toimivien työohjeiden laadinta kasvattamolle on laaja prosessi, joka on syytä aloittaa arvottamalla tärkeimmät ja usein toistuvat työtehtävät. Työohjerunko on hyvä miettiä sujuvaksi esimerkiksi laatimalla työohjeopas päivänkulun mukaan. Työohjeopasta on helppo ja nopea selata, jos työtehtävät ovat oppaassa siinä järjestyksessä, kun ne päivän aikana suoritetaan.

Töiden arvottaminen voidaan aloittaa järjestämällä päivittäiset työvaiheet ja sitä kautta lähteä kokoamaan päivän kulkua ohjeiksi. Taulukosta 1 käy ilmi erään kasvattamon päivän työt, jotka on laitettu niiden suorittamisjärjestykseen. Työohjeiden laatijan on hyvä käydä vuoropuhelua kasvattamotyöntekijöiden kanssa ja kuunnella heidän toiveitaan ja neuvojaan, kun ohjeopasta lähdetään kokoamaan. Heillä on viime käden tietoa tilan asioista, ja he pystyvät kokemuksensa ansiosta kertomaan, millaiset ohjeet juuri kyseisellä tilalla toimivat. Laatimistapoja on monia, ja jokaiselle tilalle ohjeet tulee suunnitella heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan.

Vasikkakasvattamon toimintaa ja työtapoja kehitetään jatkuvasti, joten työohjeiden tulee olla helposti muokattavat. Kasvattamoissa käytetään yhä enemmän älypuhelinta ja tablettia apuna päivittäisten töiden hoitamisessa, joten sähköiset ohjeet ovat ensisijainen ohjeiden muoto. Paperiversioita voidaan tulostaa tarvittaessa töihin, joissa tabletin tai puhelimen käyttö on hankalampaa. Työohjeiden visuaalisuus koostuu lähtökohtaisesti tekstistä ja kuvista, joissain työtehtävissä myös videot ovat perusteltuja. Ne voidaan tallentaa esimerkiksi QR-koodin taakse, josta ne on helppo avata. Kuvassa 2 on selkeä esimerkki appeen teko -ohjeesta, jossa on käytetty tekstiä, kuvia ja tehostenuolia ohjeen luettavuuden parantamiseksi.

Työohjeoppaaseen on hyvä palata esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa ja päivittää tarpeen mukaan ajan tasalle tai tehdä muita tarvittavia muutoksia. Kausityöntekijöiden ja tilapäistyöntekijöiden saapuessa tilalle voidaan työohjeopasta käyttää työn opastukseen ja sitä kautta saada uusi työntekijä perehdytettyä tilan töihin nopeasti ja oikeaoppisesti.

Mitä työohjeiden laatiminen vaatii yritykseltä?

Työohjeiden laatiminen lähtee yrityksen halusta ja tarpeesta kehittyä omassa toiminnassaan, jolloin jokainen osapuoli on sitoutunut ja halukas toteuttamaan projektin. Työohjeiden laatiminen on pitkä ja jokseenkin aikaa vievä prosessi, joten työohjeoppaan laatimista voidaan tehdä useassa osassa. Työohjeiden laatiminen arvottamisen avulla on järkevää, jolloin saadaan laadittua työohjeet tärkeimmistä töistä. Ohjeistusta voidaan laajentaa, kun siihen havaitaan tarvetta. Vasikkakasvattamoissa toimintaa kehitetään koko ajan, joten työohjeopas on hyvä laatia helposti muokattavaksi.

Perustaidoilla onnistuu toteuttamaan selkeät ja toimivat työohjeet. Työohjeiden käytöllä taataan vasikoille yhdenmukainen ja sujuva hoito, jossa huomioidaan työturvallisuus ja vasikoiden hyvinvointi jokaisella eri osa-alueella.

Suvi Hietala
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa agrologiksi

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Hietala, S. 2023. Vasikkakasvattamon työohjeopas. Työohjeet Nivalan Tervas Oy:lle. [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938320

Lähteet

[1] Reinikainen, V. (16.4.2021). Työohjeilla vaihtelu hallintaan. Johtotehtävissä. https://www.proagria.fi/blogit/johtotehtavissa/tyoohjeilla-vaihtelu-hallintaan