Tässä artikkelissa tarkastellaan valikoituihin tutkimuksiin pohjautuen nuorten ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä huolia, tunteita ja mielenterveyden ongelmia sekä kuntoutuksen keinoja tukea nuorten hyvinvointia. Aiheeseen pureudutaan syvemmin kevään tutkimusklubissa 16.5.2024, jonka järjestää Oamkin hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan tkio-kärki 3, Sosiaalisesti kestävä hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistäminen.
Ympäristön ja ilmastomuutoksen aiheuttamat huolet ja mielenterveyden häiriöt johtuvat ilmastokatastrofeista, kuten tulvista, kuivuudesta, hurrikaaneista tai sään ääri-ilmiöistä sekä ilmastomuutoksen aiheuttamista psykologisista vaikutuksista, kuten pelosta, stressistä tai ahdistuksesta. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden psykologisia vaikutuksia nuoriin.
Nuorten huolet ja niiden vakavuus vaihtelevat nuorten keskuudessa, eikä ilmastoahdistus (kuten yleisesti kutsutaan engl. climate anxiety) itsessään ole psykopatologista. Ei ole myöskään vielä täysin selkeää, mitkä käsitteet parhaiten kuvaavat tätä ilmiötä. Rinnakkaiskäsitteitä ovat muun muassa ekoahdistus, ekologinen suru, ympäristöstressi, ympäristöhuolet, ympäristöahdistus tai ihmisten kotiympäristöön liittyvä solastalgia (engl. Eco-anxiety, Ecological grief, environmental stress, environmental concerns, environmental distress, solastalgia). [1]
Ilmastomuutokseen ja ympäristöön liittyvät tunteet ja huolet vaihtelevat nuorilla
Nuorten huolenaiheet ja tunteet ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyen vaihtelevat. Yleisimpiä ovat huoli tulevaisuudesta, ekologisen tuhon seuraukset, luonnon monimuotoisuuden menetys, sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmiskuntaan. Lisäksi ihmisten aiheuttama ympäristötuho ja sen vaikutukset elämään ja elinympäristöön huolestuttavat. [1]
Tuoreesta helsinkiläisnuoria koskevasta tutkimuksesta ilmenee, että nuoret eivät reagoi ilmastomuutokseen yhtenäisesti tai samalla tavalla. Kyseiseen pitkittäistutkimukseen osallistui yli kolmetuhatta 11–15-vuotiasta nuorta helsinkiläisnuorta. Tutkimus osoitti myös sen, ettei ilmastoahdistus ole mikään pysyvä tila, vaan muuttuu jatkuvasti. [2]
Nuoret voivat kokea samanaikaisesti sekä vahvaa ilmastoahdistusta että kieltää ilmastomuutoksen. He voivat tuntea turhautumista ja voimattomuutta kokiessaan, ettei heillä ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa ilmasto-ongelmiin. Toisaalta tämä ei koske kaikkia nuoria. Nuoret voivat olla kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja toimia aktiivisesti. Osa nuorista saattaa olla täysin välinpitämättömiä ilmastonmuutoksesta tai kieltää ilmastonmuutoksen vakavuuden. [2] [3]
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä ilmastoahdistukseen liittyvää nuorten profiilia [2]. Puolet nuorista oli huolettomia ilmastonmuutoksen suhteen. He kokivat vain vähäistä ilmastoahdistusta, mutta eivät kuitenkaan kieltäneet ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Joka viides nuori oli ilmastomuutoksen kieltäjä, eivätkä he kokeneet ilmastoahdistusta.
Nuorista 20 prosenttia oli sitoutunut ilmastomuutokseen emotionaalisesti. He raportoivat ilmastonmuutoksesta aiheutuvia keskittymisvaikeuksia, huolia, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita. Nämä nuoret toimivat muita enemmän ympäristövastuullisesti. Joka kymmenes nuori oli ilmastonmuutoksesta ylikuormittunut. He kokivat voimakasta uupumusta ilmastonmuutokseen ja suhtautuivat kieltävästi sen olemassaoloon. Nämä nuoret kokivat tutkimuksen mukaan heikompaa yleistä hyvinvointia.
Ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ovat riski mielenterveyden ongelmille
Ramadan ja kollegoiden toteuttama katsaus [1] käsitteli ilmastomuutoksen aiheuttamia huolia, negatiivisia tunteita ja ilmastonmuutokseen liittyvää mielenterveyden ongelmia nuorilla. Katsaus sisälsi kattavasti eri menetelmillä toteutettuja tutkimuksia (n=26). Nuorten ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ja negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa heidän mielenterveyteensä monin eri tavoin. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi ahdistus, masennus, stressi ja univaikeudet. Nämä psykologiset oireet voivat aiheuttaa trauman kaltaisia reaktioita ja pahentaa olemassa olevia mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät negatiiviset tunteet voivat heikentää nuorten kykyä keskittyä ja suoriutua koulutehtävistä tai sosiaalisista suhteista. Ja ne edelleen vaikuttavat heikentävästi nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. [1]
Katsaukseen kootuissa tutkimuksissa löydettiin huolien ja negatiivisten tunteiden yhteys heikentyneeseen mielenterveyteen. Kuitenkaan mielenterveyden häiriöitä lapsuudessa kokeneilla nuorilla ei ollut välttämättä ympäristöön tai ilmastoon liittyvää ahdistusta. Vakavia psykoottisia ongelmia on ilmastoahdistuksen vuoksi harvoilla nuorilla. Kaikki nuorten kokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Esimerkiksi eräs nuori kuvaili, että hänen oma vedenkulutuksensa aiheuttaa miljoonien ihmisten kuoleman muutamassa päivässä. [1]
Nuoret tarvitsevat tukea huolien käsittelyssä ja ammattilaiset enemmän osaamista
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen kentällä nuorten ilmastoon liittyvät huolet on tärkeää ottaa vakavasti. Ammattilaisten tulisi osata tunnistaa huolia ja negatiivisia tunteita sekä tarjota tukea ja selviytymiskeinoja toivottomuuden tunteen äärellä. Mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien huolien edessä ovat toivo, myönteiset tulevaisuuskuvat, tyytyväisyys omaan elämään, merkityksellisyyden tunne, luottamus omiin ja yhteisön kykyihin sekä erilaisten selviytymiskeinojen käyttäminen. Aktiivinen toiminta ja kokemus siitä, että omilla teoilla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, suojaa mielenterveyttä. Lisäksi olisi suositeltavaa kanavoida negatiivisia tunteita aktiiviseen toimintaan. [4] [5]
Kuntoutusalan ammattilaisen on hyvä huomioida ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä tekijöitä työssään ja osaamisensa kehittämisessä. Kanadalainen toimintaterapeuttiliitto [6] nostaa esiin ammattilaisten roolin planetaarisen terveyden edistämisessä ja ilmastomuutokseen sopeutumisessa, pohjautuen teokseen Green Office Toolkit for Clinicians and Office Managers. Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisen sekä ympäristövastuullisen toiminnan lisäksi nostetaan esille laajempi näkökulma ilmastonmuutoksesta aiheutuvien terveysongelmien äärellä. On tärkeää tunnistaa siitä aiheutuvia huolia sekä muita riskejä väestön terveydelle sekä kehittää ammattilaisten osaamista vastaamana tarpeita. [7]
Kuntoutusalan ammattilaiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen omassa työssään monella tapaa. He voivat huomioida toimintansa ympäristövaikutuksia ja kannustaa asiakkaitaan tekemään ympäristöystävällisiä valintoja. He voivat myös pohtia yhdessä asiakkaidensa kanssa arkisia valintoja, rutiineja ja toimintamalleja, joilla on ympäristömyönteisiä ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kuntoutuksessa on merkityksellistä saada asiakkaan arkirytmi toimivaksi. Kun näitä toimintoja tuetaan ja edistetään, on hyvä huomioida ympäristövaikutukset. [8]
Näyttöön perustuvat mielenterveyden edistämisen toimintatavat ovat hyvin sovellettavissa ilmastoon liittyvien huolien ja tunteiden käsittelyssä. Ympäristöstä ja ilmastosta johtuvien huolien käsittelyn keinoista ja vaikuttavuudesta saadaan yhä enemmän uutta tutkimustietoa. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi soveltaa kokonaisvaltaisia ja monialaisia lähestymistapoja. Ne voivat sisältää ekologiseen ahdistukseen keskittyvää ryhmä- ja yksilötyöskentelyä. Työskentelyssä on hyvä huomioida yksilön kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt sekä pyrkiä vahvistamaan niitä. [9] [10] [11] Myös internet-pohjaisella kognitiivisella käyttäytymisterapialla saadut vasteet ympäristöhuolta kokevien ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin ovat olleet lupaavia [5].
Suomessa järjestötoimijat ovat edelläkävijöitä matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa nuorille. Heillä on vertaisryhmiä ja nettikohtaamispaikkoja nuorille, jotka kokevat ilmastoon liittyvää huolta ja ahdistusta. Nuorten palvelujen lisäksi he tarjoavat tukea vanhemmille ja ammattilaisille, jotka käsittelevät nuorten kanssa ympäristöön ja ilmastoon liittyviä huolia. [12]
Ilmastonmuutos ja nuorten mielenterveys tutkimuskohteena
Ilmastomuutoksen aiheuttamia huolia ja nuorten tunteita tulisi tutkia syvällisemmin. Tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, kuinka ilmastoon liittyvät huolenaiheet ja negatiiviset tunteet vaikuttavat nuorten mielenterveyteen. Tutkimukset ovat vielä varsin vähän pureutuneet näihin aiheisiin, vaikkakin niiden määrä on kasvanut runsaasti 2020-luvun myötä. [1]
Seurantatutkimusten avulla on mahdollista saada arvokasta tietoa siitä, kuinka haavoittuvia tai vastustuskykyisiä ihmiset ovat ilmastonmuutoksen mielenterveydellisten vaikutusten kehittymiselle ja kululle. Lisäksi olisi hyvä tunnistaa kuinka sosiaaliset tekijät, kuten vertaissuhteet, perheen tuki ja koulun ilmapiiri, vaikuttavat nuorten ilmastoahdistuksen ja mielenterveyden välisiin yhteyksiin.
Tärkeä tutkimuskohde ovat myös nuorten käyttämät sopeutumis- ja selviytymiskeinot, joilla he käsittelevät ilmastomuutokseen liittyviä huolia ja negatiivisia tunteita. Tunnistettujen sopeutumiskeinojen pohjalta voidaan kehittää vaikuttavia menetelmiä nuorten mielenterveyden tukemiseen. Kuntoutuksen monitieteisen tutkimuksen alueella on osaamista kehittää ja arvioida näitä menetelmiä, jotka on suunnattu nuorten ilmastoahdistuksen ja mielenterveyden tukemiseen. Niitä ovat muun muassa vertaistukiryhmät, terapeuttinen tuki ja informationaalinen tuki.
Ilmastokriisi on keskeinen ympäristöuhka, ja sen on todettu vaikuttavan negatiivisesti sekä luontoon että ihmisiin. Vaikka kaikki nuoret eivät koe voimakasta ilmastoahdistusta, on tärkeää tarjota heille tietoa ja tukea ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä kannustaa heitä osallistumaan ilmastotoimiin.
Heidi Ruotsalainen
yliopettaja (kuntoutus)
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Tarja Rautio
projektipäällikkö
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu
Pirjo Lappalainen
lehtori (toimintaterapia)
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Hilkka Korpi
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Kirjoitus johdattelee aiheesta kiinnostuneita tulevaan Ilmastonmuutos ja nuoret -tutkimusklubin teemaan. Tutkimusklubi on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin tapahtuma, josta saa lisätietoa Oamkin intrasta (vaatii kirjautumisen). Sen järjestää Oamkin Hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisalan TKIO-kärkiryhmä sosiaalisesti kestävä hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistäminen.
Lähteet
[1] Ramadan, R., Randell, A., Lavoie, S., Gao, CX., Manrique, PC., Anderson, R., McDowell, C., & Zbukvic, I. (2023). Empirical evidence for climate concerns, negative emotions and climate-related mental ill-health in young people: A scoping review. Early Intervention in Psychiatry, 17(6), 537−563. https://doi.org/10.1111/eip.13374
[2] Veijonaho, S., Ojala, M., Hietajärvi, L., & Salmela-Aro, K. (2023). Profiles of climate change distress and climate denialism during adolescence: A two-cohort longitudinal study. International Journal of Behavioral Development, 48(2), 103−112. https://doi.org/10.1177/01650254231205251
[3] Ojala, M. (2023). How do children, adolescents, and young adults relate to climate change? Implications for developmental psychology. European Journal of Developmental Psychology, 20(6), 929–943. https://doi.org/10.1080/17405629.2022.2108396
[4] Léger-Goodes, T., Malboeuf-Hurtubise, C., Mastine, T., Généreux, M., Paradis, P., & Camden, C. (2022). Eco-anxiety in children: A scoping review of the mental health impacts of the awareness of climate change. Frontiers in Psychology, 13. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.872544
[5] Lindhe, N., Bengtsson, A., Byggeth, E., Engström, J., Lundin, M., Ludvigsson, M., Aminoff, V., Berg, M., & Andersson, G. (2023). Tailored internet-delivered cognitive behavioral therapy for individuals experiencing psychological distress associated with climate change: A pilot randomized controlled trial. Behaviour Research and Therapy, 171:104438. https://doi.org/10.1016/j.brat.2023.104438
[6] Canadian Association of Occupational Therapists (CAOT). (2023). Planetary Health & Sustainable Occupations. https://caot.ca/site/adv-news/advocacy/PH-SO?nav=sidebar&banner=5
[7] Hategan, A. (2023). Ecological grief and anxiety. Teoksessa N. Arya, J. Zigby, J. J. Mah, L. J. Jing Mu, L. Marshall, L. Varangu & K. Waddington (toim.), Green Office Toolkit for Clinicians and Office Managers. Canadian Coalition for Green Healthcare. https://greenhealthcare.ca/wp-content/uploads/2023/05/Green-Office-Toolkit-May-5th-2023-copy.pdf
[8] Occupational Therapists for Environmental Action (OTEA). (2024). Occupational Therapy and Climate Change. https://www.otenvironmentalaction.com/ot-climate
[9] Baudon, P., & Jachens, L. (2021). A Scoping Review of Interventions for the Treatment of Eco-Anxiety. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(18), 9636. https://doi.org/10.3390/ijerph18189636
[10] Pellek, A. (23.6.2022). How can clinicians help people with climate change anxiety? HealthCentral. Haettu 27.3.2024 osoitteesta https://www.medcentral.com/behavioral-mental/anxiety/climate-change-anxiety
[11] Gordon, P. (6.12.2023). The link between mental health and climate change. Association of Health Care Journalism. Haettu 27.3.2024 osoitteesta https://healthjournalism.org/blog/2023/12/a-deep-dive-into-climate-change-related-anxiety-and-depression-treatment-options/
[12] Ympäristöahdistus.fi. (Julkaisuaika tuntematon). https://www.ymparistoahdistus.fi/
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.