Sokerideittailu puheeksi

Sokerideittailu on noussut esiin ajankohtaisena aiheena mediassa. Ilmiö voi näkyä romantisoituna mielikuvana luksuksesta ja matkustelusta, mutta todellisuudessa sokerideittailu voi pahimmillaan olla haavoittavaa tai jopa traumatisoivaa. Sokerideittailun rajat ovat häilyvät, se tapahtuu enimmäkseen verkossa ja se koskettaa useaa osa-aluetta nuoren aikuisen elämässä.

Nuorten aikuisten kanssa toimiville ammattilaisille sokerideittailuilmiö on haastava. He saattavat kokea vaikeaksi puhua sokerideittailuilmiöstä ja siihen liittyvistä aihealueista, kuten seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista. Vastasimme opinnäytetyöllämme Vuolle Tyttöjen Talon Sokerideittailu-selvitystyöhankkeessa (2023) [1] ilmenneeseen tarpeeseen oppaasta, joka perustuu ammattilaisten toiveisiin keskeisestä tiedosta sokerideittailusta ja antaa välineitä keskustelun tueksi.

Sokerideittailusta

Sokerideittailu eli sugar dating on kahden aikuisen välinen sponsorisuhde tai -järjestely [2]. Sokerideittailussa sugar parent (sugar daddy tai sugar mama) lupautuu vastikkeellisesti (kuva 1) tukemaan toista osapuolta (sugar baby) esimerkiksi taloudellisesti tai elämyksellisesti saaden itse sokerisuhteelta esimerkiksi seuraa tai seksuaalisia tekoja. Suhteissa on usein vanhempi osapuoli, joka on yleensä mies (sugar daddy) ja toisena osapuolena nuorempi, joka on yleensä nainen (sugar baby). [3] Sokerideittailuun voi usein liittyä suhteen vastikkeellisuus ja alaikäiset nuoret ovat hyväksikäytön uhreja ollessaan vastikkeellisessa seksuaalisuhteessa aikuisen kanssa.

Sokerideittailu nähdään helppona rahana ja taloudellinen hyöty onkin sen yleisin motiivi. Taloudellisen pärjäämisen lisäksi muita motiiveja sokerideittailun aloittamiselle ovat materia, kalliit palvelut ja aktiviteetit, seksi, seura, rakkaus, mentorointi, verkostot, uteliaisuus, tylsyys ja hauskuus. Oman seksuaalisuuden kokeileminen voi olla syynä lähteä mukaan sokerideittailuun. Sokerideittailun vastikkeellisuuden avulla voidaan myös vältellä homoseksuaalisuuden leimaa. Miehet, jotka eivät halua identifioitua homoseksuaaleiksi, voivat vastikkeellisuuden avulla oikeuttaa seksuaalisia tekojaan. [4] [5] [6]

Seksuaalisen riskikäyttäytymisen taustalla erilaisia haavoittuvuustekijöitä. Seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Seksuaalivähemmistönuoret kohtaavat seksuaalista väkivaltaa merkittävästi yleisemmin kuin heteronuoret, ja sukupuolivähemmistöön kuulumisella on todettu olevan vaikutuksia kaltoinkohtelun uhriksi joutumisen todennäköisyyteen. Sijoitustaustaiset nuoret kokevat enemmän sekä seksuaalista häirintää että väkivaltaa. Aiemmat, usein luonteeltaan traumaattiset, seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemukset voivat myös altistaa seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. [7] [8]

Sokerideittailussa, kuten muussakin seksuaalisessa kanssakäymisessä, suostumus on välttämätöntä. Seksuaaliväkivallan tunnistamista hankaloittaa tilanteet, jossa uhrin halukkuutta on käytetty suostumuksen saavuttamiseksi. Seksuaalista väkivaltaa puolustellaan usein suostumuksen kommunikaation epäselvyydellä. [9] Rikoslain (39/1889) kahdeskymmenes luku seksuaalirikoksista uudistui 1.1.2023. Suurin muutos oli raiskauksen määritelmän perustuminen suostumukseen. Sokerideittailun kannalta uusi lainsäädäntö puuttuu myös seksuaalisiin loukkauksiin verkossa ja seksuaalisen kuvan luvattomaan levittämiseen. [10]

Puheeksi ottamisesta

Seksuaaliväkivallasta kertomista vaikeuttavat seksuaalisuuden herkkyys, intiimiys sekä väkivaltaa kokeneiden usein voimakkaat syyllisyyden ja häpeän tunteet. Aloite puhumisesta tulisi tulla ammattilaiselta ja se tulisi tehdä kunnioittavalla tavalla. Kysymällä ammattilainen antaa asiakkaalle luvan puhua mahdollisesti kokemastaan väkivallasta. Kysymällä ammattilainen osoittaa asiakkaalle kestävänsä asiakkaan kokemuksen käsittelemisen. [9] Tärkeintä olisi, että ammattilainen luo turvallisen ja kunnioittavan ilmapiirin keskusteluun. Ammattilainen voi tehdä tämän esittämällä kysymyksiä, minkä avulla hän antaa luvan ja tilaa puhua sekä normalisoi keskustelua huolenaiheista. [11]

Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen kohdalla tärkeitä periaatteita ovat: kuuntele ja usko uhria, anna myötätuntoa ja huolenpitoa, mutta älä syyllistä, ja ohjaa uhri tarvittaessa kriisiavun piiriin. Uhria tulee kuunnella rauhallisesti läsnä ollen ja lohduttaen. Ammattilaisen empaattinen suhtautuminen, selkä vuorovaikutus, luotettavat ja turvalliset rajat sekä konkreettinen huolenpito tuovat turvaa uhrille. [9]

Sokerideittailun puheeksi ottamisessa voidaan hyödyntää traumainformoitua työotetta. Ammattilaisen osalta puheeksi ottamiseen liittyy riski empatiauupumukseen tai sijaistraumatisoitumiseen, minkä vuoksi hänen tulee tunnistaa myös omat rajansa. Nuorella aikuisella voi olla aiempia traumoja tai sokerideittailu voi olla itsessään traumatisoivaa. Köyhyys on tunnistettu yhdeksi riskitekijäksi trauman ohjaamiin systeemeihin ja yhteisöihin altistumiselle. Köyhyys voi olla paitsi aineellista, myös sosiaalista eli ravitsevien ihmissuhteiden puutetta. [12]

Uutta näkökulmaa sokerideittailuilmiöön ja sen puheeksi ottamiseen olemme saaneet ”Sokerideittailu puheeksi nuorisotyön ammattilaisille” -opinnäytetyömme yhteiskehittämiskeskusteluista Vuolle Tyttöjen Talon ja Poikien Talon kanssa. Seuraavaksi avaamme tätä yhteiskehittämisen kautta saatua tietoa. Seksuaalisuus on normaali asia ihmisyydessä ja siitä puhuminen on myös normaalia. Sokerideittailusta keskusteltaessa ammattilainen voi ottaa esille kysymystä siitä, mistä luksuselämän ihannointi johtuu tai mitä muita taloudellisen tuen mahdollisuuksia asiakkaalla on. Nuoren aikuisen kanssa voidaan myös keskustella hänen omista arvoistaan ja niiden mukaisen elämän elämisestä. Ammattilaisella on asiakastilanteessa kuitenkin sosiaalinen vastuu ja hän on siten vastuussa myös keskustelutilanteen turvallisuudesta. [13]

Keskustelemista ei kuitenkaan tule vältellä siksi, että pelkäisi tekevänsä virheitä. Ammattilaisen ei tarvitse tietää kaikkea, vaan hän voi oppia asiakkaalta. Omaa erehtymistä voi pahoitella, jolloin keskinen luottamus säilyy tai jopa vahvistuu. Erehtyminen voi siis olla myös ammatillisesti kasvattava kokemus. Seksuaalisuudesta ja suhteista puhumista voidaan ammattilaisena harjoitella esimerkiksi omassa työ- tai opiskeluyhteisössä. [13]

Suhteista ja seksuaalisuudesta voidaan keskustella yleisellä tasolla myös ryhmässä, jolloin keskustelussa voidaan hyödyntää myös vertaistukea. Ryhmätilanteessa asiakkaalla on myös lupa olla hiljaa, kuunnella ja osallistua keskusteluun silloin kun hän itse kokee sen turvalliseksi. Kahdenkeskisessä keskustelussa hiljaisuus voi puolestaan tuntua painostavalta. Tilanteeseen virittäytyminen, huumori ja toiminnallisuus ovat hyviä työkaluja keskusteluun. Keskustelua voi myös syntyä sellaisista asioista, joista asiakkaalla ei ole vielä kokemusta tai joista hän kokee jääneensä vaille. Esimerkiksi incel-ilmiön (involuntarily celibate) kautta voidaan hakea vertaistukea sosiaaliselle vaille jäämiselle. [13]

Sokerideittailuilmiön näkyvyydestä mediassa

Nuorten kanssa toimivien ammattilaisten tulisi lisätä tietämystään sokerideittailuilmiöstä ja varautua sen kohtaamiseen. Mediassa ilmiö voi näkyä voimaannuttavana ja ihannoitavana, koska sen haavoittavuutta ja varjopuolia ei näytetä. Toisaalta on olemassa monenlaisia suhteita, joita osapuolet eivät itse nimitä sokerideittailuksi, mutta joissa on samankaltainen vastikkeellisuus tai valta-asetelma. Esimerkiksi päihteiden käyttäjien keskuudessa on vastikkeellisuutta, jota voidaan verrata sokerideittailuun. Raja sokerideittailun, seurustelun, vastikkeellisen suhteen ja seksityön välillä on häilyvä. [13]

Tuleeko sokerideittailu lisääntymään johtuen sekä ilmiön näkyvyydestä mediassa että toisaalta nuoriin aikuisiin kohdistuvista taloudellisten etuuksien leikkauksista? Sokerideittailu voidaan nähdä helppona tulonlähteenä sen vuoksi, että sokerideittailussa hyödynnetty käytäntö sugar babyn laskujen tai vuokran maksamisesta ei vaikuta muihin etuuksiin. Nuorten aikuisten kanssa toimivien ammattilaisten tulee neuvoa ja ohjata nuoria aikuisia muihin taloudellista tilannetta helpottaviin palveluihin. Apua taloudelliseen tilanteeseen voi saada esimerkiksi osa-aikatyöstä, toimeentuloturvasta tai ruoka-avusta.

Katri Rintasaari
Opiskelee sosionomiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun sosiaaliaalan tutkinto-ohjelmassa

Milla Salmu
Opiskelee sosionomiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun sosiaaliaalan tutkinto-ohjelmassa

Niko Väisänen
Opiskelee sosionomiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun sosiaaliaalan tutkinto-ohjelmassa

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Rintasaari, K., Salmu, M., & Väisänen, N. (2024). Sokerideittailu puheeksi nuorisotyön ammattilaisille [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080724090

Opinnäytetyö sisältää Sokerideittailu puheeksi -oppaan ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisyhteistyössä Vuolle Tyttöjen Talon kanssa.

Lähteet

[1] Koivu-Remes, S., Kuusikko, T., & Lämsä, K. (2023). Ainahan voi alkaa sugarbabyksi – mutta kannattaako se? Katsaus sokerideittailuilmiöön ja sen esiintymiseen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuolle Tyttöjen Talo. https://issuu.com/oulunsetlementti/docs/ainahan_voi_alkaa_sugarbabyksi_mutta_kannattaako

[2] Koivu-Remes, S. (14.2.2023). Sokerideittailu. A-klinikkasäätiö. https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/seksuaalisuus-ja-sukupuoli/sokerideittailu

[3] Kärsämä, W. (2021). Valta ja vaihto sokerideittailussa: metasynteesi tutkimuskirjallisuudesta [pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. eRepo. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20210704

[4] Palomeqve Recio, R. (2021). “‘I have bills to pay!’ Sugar dating in British higher education institutions. Gender and Education, 34(5), 545–560. https://doi.org/10.1080/09540253.2021.1971161

[5] Scull, M. T. (2021). From Seeking Financialships to Satisfying Curiosity: Women’s Motivations for Entering Sugar Relationships. Sexuality & Culture, 26, 222–248. https://doi.org/10.1007/s12119-021-09888-9

[6] Holmström, C., Bjøness, J., Jensen, M. B., Seikkula, M., Antonsdóttir, H. F., Skilbrei, M-L., Søderholm, T., & Grönvall, Y. (2019). Young People, Vulnerabilities and Prostitution/Sex for Compensation in the Nordic Countries. A Study of Knowledge, Social Initiatives and Legal Measures. Nordisk Ministerråd. https://doi.org/10.6027/TN2019-546

[7] Kokkonen, K., Kokkonen, S., Puustinen, N., & Viinikka, L. (2020). Toimintaohjeita ja tietoa ammattilaisille. Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu. Exit – pois prostituutiosta ry. https://nuortenexit.fi/wp-content/uploads/2020/09/Nuorten-Exit-opas-2020.pdf

[8] Ikonen, R., & Halme, N. (2018). Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-091-4

[9] Nipuli, S., & Bildjuschkin, K. (2016). Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi [Ohjaus 5/2016]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-625-4

[10] Rikoslaki 39/1889. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

[11] Sinisaari-Eskelinen, M., Jouhki, M-R., Tervo, P., & Väisälä, L. (2016). Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen: Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(4), 286–293. https://journal.fi/sla/article/view/59673/20723

[12] Pelkonen, A., & Sarvela, K. (2020). Traumainformoitu hoito – läsnäoloa, myötätuntoa ja tunnetaitoja auttajille. Teoksessa S. Sarvela & E. Auvinen (toim.), Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books Oy.

[13] Rintasaari, K., Salmu, M., & Väisänen, N. (2024). Sokerideittailu puheeksi nuorisotyön ammattilaisille [AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080724090