Tunnetaitojen vaikutus työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen

Psykologinen turvallisuus on työpaikan hyvinvoinnin ja suorituskyvyn keskeinen tekijä, ja sen luomisessa tunnetaidoilla on merkittävä rooli. Artikkelissa tarkastellaan, miten tunnetaitojen kehittäminen ja niiden käyttö voivat edistää psykologista turvallisuutta työpaikalla. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että hyvinvoiva ja turvallinen työympäristö edellyttää kykyä tuntea ja ilmaista tunteita, käsitellä stressiä ja konflikteja sekä rakentaa luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Kun voimme luottaa työyhteisön kykyyn käsitellä tunteita ja selvittää vaikeitakin tilanteita, vapautuu energiaa uuden oppimiseen ja luovuuteen. Se edistää avointa vuorovaikutusta, luottamusta ja yhteistyötä, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti organisaation tuloksiin.

Tunteet ovat läsnä elämässämme kaiken aikaa. Erilaiset sosiaaliset tilanteet ja tapahtumat saavat meissä aikaan tunteita. Tunteemme sekä ohjaavat toimintaamme sosiaalisissa tilanteissa, muokkaavat automaattisesti kehomme vireystilaa, että vaikuttavat siihen, miten havaitsemme ja tulkitsemme ympäristömme tapahtumia. Tunteet varmistavat, että toimiimme tulee energiaa. Tunteet toimivat tärkeänä säätelyjärjestelmänä, jonka tehtävänä on varmistaa hyvinvointimme mitä moninaisimmissa tilanteissa. Toisin kuin monesti ajattelemme, tunteet eivät ole mitään tilapäisiä häiriöitä tavallisessa, järkeen perustuvassa toiminnan ohjauksessa. Päinvastoin tunteet ovat välttämättömiä, jotta voimme selviytyä jokapäiväisestä elämästämme ja kanssakäymisestämme toisten ihmisten kanssa. [1]

Psykologisen turvallisuuden rakentuminen

Tunteet toimivat meille tehokkaina indikaattoreina siitä, koemmeko turvaa. Psykologinen turvallisuus määritellään työyhteisöissä tilanteeksi, jossa koemme, että on turvallista kysyä, olla epävarma ja tehdä virheitä ja jossa koemme, että tulemme nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi aidosti omana itsenämme. [2] Psykologista turvallisuutta kuvataan paljolti tiedostettuina myönteisinä tunteina ja kokemuksina. Psykologisen turvallisuuden määrittely tietoisella, kognitiivisella tasolla ei kuitenkaan riitä. Turvallisuus on myös kehollinen kokemus.

Hermostossamme toimiva vaaratutka on aina aktiivinen ja skannaa sekä ulkoisia että sisäisiä signaaleja siitä, olemmeko turvassa. Vaarasignaalit nostavat kehomme vireystilaa, kaventavat huomiokykyämme ja kognitiivista kapasiteettiamme kohti selviytymistä tukevaa toimintaa. Äärimmäisen vaaran uhatessa meitä suojelevat taistelemisen, pakenemisen ja lamaantumisen hermostolliset tilat. Vaaratutkaamme operoiva vatsanpuoleinen kiertäjähermo aktivoituu sosiaalisessa kontaktissa, jolloin se myös hillitsee vaaratutkaa ylireagoimasta. Polyvagaalisen teorian mukaan tämä niin sanottu polyvagaalinen jarru auttaa meitä pysymään vireystilassamme sietoikkunan alueella. Siten, turvan tunteemme on hermostollisesti ja konkreettisesti kiinni elävässä vuorovaikutuksessa muihin ja siitä riippuvainen. [3] [ks. kuvio 1.]

Tässä ajassa vaaratutkaamme kuormittaa erityisesti kiire ja runsas työmäärä, ja jatkuvalla ylivireydellä työskentely. Lisäksi turvan kokemustamme kuormittavat myös etätyön ja teknologisten muutosten aikaansaama kannattelevan, elävän vuorovaikutuksen puute, sekä jatkuvat muutokset työympäristöissämme.

Psykologisen turvallisuuden kannatteluun tarvitsemme erityisesti tunteiden ja vireystilan säätelyn kyvykkyyksiä, joiden avulla pysymme kognitiivisesti toimintakykyisellä vireystilan sietoikkunan alueella. Nämä kyvykkyydet rakentavat sitä, millainen on psykologisen turvallisuuden kantokykymme yksilö- tai yhteisötasolla. Lisäksi psykologinen turvallisuus rakentuu pitkällä aikavälillä myös organisaation käytänteissä ja rakenteissa, ja vaatii tasa-arvoisuutta, läpinäkyvyyttä ja osallisuuden kokemusta tuottavaa organisaatiokulttuuria.

Mitä tunnetaidot ovat?

Tunnetaidot ovat keskeinen osa ihmisen emotionaalista älykkyyttä, ja ne kuvaavat joukkoa tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja säätelemiseen liittyviä taitoja. Näihin taitoihin kuuluu monia osa-alueita aina kehotietoisuus- ja tarvetaidoista vuorovaikutus- ja ajattelutaitoihin. Tietotyössä olemme myös helposti etääntyneet kehollisuudestamme, jolloin kehollisten signaalien tunnistaminen vaatii harjoittelua.

Kehotietoisuus auttaa meitä tunnistamaan oman kehomme vireystilaan vaikuttavia asioita, alitajuista reagointiamme, ja sekä sisäisiä että ulkoisia signaaleja turvasta ja vaarasta. Kehotietoisuuden ohella tunteiden tiedostamisen ja ajattelun taidot ovat tunnesäätelyssä keskeisiä. Kun tiedostamme ja kuuntelemme tunteitamme, syntyy tilaa niiden rakentavalle käsittelylle. Tunnetaitoihin liittyy myös kyky käsitellä stressiä ja konflikteja sekä päästä haastavista tilanteista eteenpäin.

Tunnetaitoinen ihminen osaa ilmaista tunteitaan sekä niihin liittyviä tarpeitaan rakentavalla tavalla. Taidon kehittyessä kykenemme ymmärtämään myös toisten tunteita ja voimme myös yhä useammin auttaa toisia käsittelemään ja ilmaisemaan tunteensa rakentavasti. Harjoittelun myötä kyvykkyys säädellä omia tunteita kasvaa. Pystymme säätelemään kielteisten tunteidemme voimaa ja antamaan positiivisille tunteille enemmän tilaa. [4]

Tunnetaidot vahvistavat resilienssiä

Keskeistä hyvässä elämässä on elämään kuuluvien vaikeuksien kohtaaminen ja niistä selviäminen. Keskeinen hyvän elämän osatekijä on resilienssi eli se, miten vaikeudet hyväksytään osaksi onnellista elämää, miten omat selviämiskeinot ja ympäristön resurssit saadaan käyttöön ja miten vaikeuksista päästään yli. [5] Tunnetaitojen kehittyminen luo pohjan resilienssille ja itsemyötätunnolle, koska sen avulla voi tulla tietoiseksi omista ajatus- ja toimintamalleista ja niitä voi tarvittaessa opetella muuttamaan. [6]

Hyväksyvän asioiden kohtaamisen avulla voidaan kohdata kaikki ne tunteet, joita tilanne edellyttää. Välttely on hyväksynnän vastakohta ja kärsimyksen lähde. Välttely tarkoittaa sitä, että pyrkii kaikin keinoin välttämään negatiivisia ajatuksia, tunteita ja fyysisiä tuntemuksia. [7] Hyvät tunnetaidot auttavat kohtaamaan ja kokemaan hankaliakin ajatuksia ja tunteita pyrkimättä muutamaan, hallitsemaan tai välttämään niitä. [8]

Tunne- ja tietoisuustaitojen avulla ihminen pystyy luomaan uudenlaisen suhteen sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin, joita elämän ja työn tuomat haasteet herättävät. Kohtaamalla vaikeudet sellaisina kuin ne ovat, hyväksymällä ne ja kokemalla niihin liittyvät haastavatkin tunteet, oireilu ja pahoinvointi vähenevät. Mieleen tulee enemmän tilaa voimavaroja tuoville asioille ja hyvinvointia edistäville ajatus-, tunne- ja käyttäytymismalleille. Myös rohkeus kohdata aikaisemmin pelottavina koettuja asioita kasvaa. [9]

Tunnetaidot ovat pohja toimivalle vuorovaikutukselle

Omien tunteiden rakentava ilmaisu ja toisen tunteiden ymmärtäminen luovat pohjan laadukkaalle ja antoisalle vuorovaikutukselle. Tunnetaitoiset työntekijät pystyvät kommunikoimaan selkeästi ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa. Kun ymmärrämme tunteitamme, voimme löytää tilanteeseen sopivan ja sitä edistävän tavan ilmaista tunteitamme ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten odotuksiamme ja tarpeitamme. Pystymme haastavissakin tilanteissa kuuntelemaan avoimesti, huomioimaan toisten tunteet ja keskustelemaan asioista rakentavasti. [4]

Hyvät tunnetaidot vähentävät tunteiden reaktiivisuutta ja auttavat irrottautumaan tunteellisesti haastavista tilanteista sekä näkemään tilanteet uudessa valossa ja reagoimaan niihin joustavammin. [10] Tunnetaitoiset työntekijät voivat paremmin ymmärtää omia ja toistensa näkökulmia sekä niiden taustalla olevia tarpeita, mikä edesauttaa konfliktien ratkaisua ja yhteistyön sujuvuutta työpaikalla. Hyvät tunnetaidot auttavat työntekijöitä katsotaan tilanteita uudenlaisesta näkökulmasta, luopumaan helpommin toimimattomista ratkaisumalleista, luomaan uusia yhteisen edun mukaisia toimintamalleja ja toimimaan tärkeiden asioiden hyväksi. [9]

Tunnetaitojen vaikutus psykologiseen turvallisuuteen

Työpaikalla tunnetaidoilla on merkittävä vaikutus psykologiseen turvallisuuteen, sillä ne edistävät avointa ja rehellistä vuorovaikutusta työkavereiden välillä. Kun työntekijät kykenevät ilmaisemaan tunteitaan rakentavasti ja ymmärtämään toistensa tunnetiloja, työyhteisön ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi ja luottamuksen ilmapiiriksi. Parempi tunnesäätely tukee tiimin yhteistyötä ja vähentää konflikteja [9]. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen työyhteisössä on kestävyyslaji, tunnetaitojen kehittäminen vie aikaa ja vaatii tietoista rohkeutta ja kasvua. Se kuitenkin kannattaa, koska vahvistaa organisaation resilienssiä ja muutoskyvykkyyttä.

Luottamus siihen, että työyhteisöllä on kyvykkyys käsitellä vaikeitakin asioita ja löytää niihin ratkaisuja, lisää turvallisuuden tunnetta työpaikalla. Vaikeista tilanteista selviytyminen yhdessä vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja psykologista turvallisuutta. Työyhteisöjä on hyvä tukea käsittelemään ristiriitoja ja vaikeita asioita rakentavasti. Se on kyvykkyys, jota voi harjoitella yhdessä turvallisessa ympäristössä, jolloin taito vahvistuu ja koko tiimin kyky selviytyä erimielisyyksistä paranee sekä opitaan ratkaisemaan kiistoja toisia kunnioittavalla ja arvostavalla vuorovaikutuksella. Kun työyhteisöä tukee löytämään kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, se ohjaa heitä rakentamaan luottamusta ja ylläpitämään työyhteisön psykologista turvallisuutta. [11]

Kohtaamalla työyhteisössä vaikeita asioita, käsittelemällä ne rakentavasti, kuuntelemalla ja keskustelemalla arvostavasti, voimme vahvistaa myös työyhteisön yhteistä resilienssiä eli kyvykkyyttä selviytyä haastavista tilanteista. Työyhteisön hyvä resilienssi auttaa myös kohtaamaan paremmin muutoksia ja sopeutumaan niihin sekä oppimaan vaikeistakin tilanteista nopeasti. Työyhteisön resilienssiä voi tukea esimerkiksi opettelemalla käymään vaikeita tilanteita läpi jälkikäteen yhdessä rakentavasti kysymysten avulla ja antamalla kaikille tilaa reflektoida omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan avoimesti.

Erityisen merkittävää on virheisiin suhtautuminen: suhtaudutaanko niihin syyttävästi vai mahdollisuuksina oppia uutta ja kehittyä niiden avulla. Virheen etsimisen sijaan on hyvä selvittää, miksi ongelma tapahtui, ja etsiä tapoja minimoida tai poistaa tällaiset ongelmat tulevaisuudessa. Sen sijaan, että kysyttäisiin, ”Kenen syy,” johtajat voivat siirtää fokuksen kysymykseen, ”Missä prosessi petti?”. Keskustelu virheen estämisestä edistää tehokkaasti luottamusta tiimissä. [12]

Tunnetaitojen kehittäminen työpaikalla on kannattava investointi

Työntekijöiden hyvät tunnetaidot edistävät työyhteisön psykologista turvallisuutta, millä on paljon hyviä vaikutuksia työyhteisön jäsenten hyvinvointiin. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus on kaiken hyvinvointimme perusta, myös työpaikalla. Osallisuuden tunne oman työn kehittämisessä vahvistaa hallinnan tunnetta, joka on myös työhyvinvoinnin kulmakiviä.

Työyhteisön hyvä psykologinen turvallisuus rohkaisee avoimuuteen, aitojen ja välittömien ihmissuhteiden luomiseen sekä lisää työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Se auttaa myös selviytymään stressistä ja rasituksesta työssä sekä luomaan vahvan ja yhteistä osallistumista edistävän tiimikulttuurin. [13] Hyvillä tunnetaidoilla on havaittu olevan laajoja yhteyksiä yksilön toimintaan organisaatiossa, työntekijöiden oppimiseen, valmiuksiin, työssä suoriutumiseen ja vähäisiin poissaoloihin. [14]

Tunnetaitojen edistämisestä on paljon hyötyä työyhteisön jäsenille ja heidän työhyvinvoinnillensa sekä koko organisaation tuottavuudenkin näkökulmasta. Tunnetaitojen kehittämiseen sijoitetut panokset tuottavat itsensä takaisin vähentyneinä sairaspoissaoloina, parempana ilmapiirinä, työn sujuvuuden lisääntymisenä ja parantuneena työhyvinvointina, mitkä lisäävät työn tuottavuutta. Työpaikalla voidaan edistää tunnetaitoja monin eri keinoin kuten työntekijöiden ja esihenkilöiden valmennuksilla, työpajoilla ja käytännön harjoituksilla.

Virpi Ilmakangas
työyhteisövalmentaja
Avartajat Oy

Merja Takamäki
työyhteisövalmentaja
Avartajat Oy

Sanna Oja
yliopettaja, KTT
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Takamäki, M., & Ilmakangas, V. (2024). Tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittelun vaikutukset psykologiseen palautumiseen. Nuorten työntekijöiden toiveet mielen hyvinvoinnin tukemiseen työyhteisöissä [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Johtaminen ja työhyvinvointi]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125024

Lähteet

[1] Nummenmaa, L. (2022). Tunteiden psykologia. Tammi.

[2] Edmondson, A. (2018). The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Wiley.

[3] Porges, S. W. (2011). The Polyvagal Theory – Neurophysiological foundations of emotions, attachment, communication, self-regulation. W.W. Norton & Company.

[4] Wihuri, A. (2014). Mindfulness työssä: tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan. Talentum.

[5] Lipponen, K. (2020). Resilienssi arjessa. Kustannus Oy Duodecim.

[6] Grandell, R. (2015). Itsemyötätunto. Tammi.

[7] Pietikäinen, A. (2009). Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Kustannus Oy Duodecim ja Arto Pietikäinen.

[8] Hayes, S. C., Luoma, J. B., Bond, F. W., Masuda, A., & Lillis, J. (2006). Acceptance and Commitment Therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour Research and Therapy, 44(1), 1−25. https://doi.org/10.1016/j.brat.2005.06.006

[9] Puolakanaho, A., Kinnunen, S., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: Tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6562-4

[10] Davis, D., & Hayes, J. (2012). What are the benefits of mindfulness? A practice review of psychotherapy-related research. Psychotherapy, 48(2), 198−208. https://doi.org/10.1037/a0022062

[11] Rolstone, G. (20.6.2023). 9 Ways Leaders Can Create Psychology Safety at Work. Delphinium. https://delphiniumcc.co.uk/9-ways-leaders-can-create-psychology-safety-at-work/

[12] Ravishankar, R. (1.12.2022). A Guide to Building Psychological Safety on Your Team. Harvard Business Review. https://hbr.org/2022/12/a-guide-to-building-psychological-safety-on-your-team

[13] Edmondson A., & Bransby, D. (2023). Psychological Safety Comes of Age: Observed Themes in an Established Literature. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 10, 55−78. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-120920-055217

[14] Hayes, S., Bond, F., Barnes-Holmes, D., & Austin, J. (2006). Acceptance and Mindfulness at Work. Applying Acceptance and Commitment Therapy and Relational Frame Theory to Organizational Behavior Management. Routledge.