Suomessa asuu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden tavoitteena on opiskella suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on toiminut vuodesta 2017 asti SIMHE-vastuukorkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), jossa on kehitetty erilaisia koulutusratkaisuja. Aktiivisen koulutuksen kehitystyön tuloksena Oamkista on valmistunut jo useita maahanmuuttajataustaisia osaajia suomenkielisistä tutkinto-ohjelmista eri alojen asiantuntijoiksi.

Simhe-Oamk esittely, jossa katuosoite: Yliopistokatu 9, huone 7A153E, puhelinnumero: 0206110215 ja sähköpostiosoite: simhe@oamk.fi.age-17720"/>SIMHE-Oamk ohjaus- ja neuvontapalvelut korkeakoulutuksesta kiinnostuneille maahanmuuttaneille (kuva: Katri Kosonen). wp:image {"id":17720,"sizeSlug":"large"} --> SIMHE-Oamk ohjaus- ja neuvontapalvelut korkeakoulutuksesta kiinnostuneille maahanmuuttaneille (kuva: Katri Kosonen).
SIMHE-Oamk ohjaus- ja neuvontapalvelut korkeakoulutuksesta kiinnostuneille maahanmuuttaneille (kuva: Katri Kosonen).

Sisällys

1 Johdanto
2 Taustaa maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehitystyölle
3 Maahanmuuttajataustaisten kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
4 Koulutusväylät suomenkielisiin tutkinto-opintoihin Oamkissa
5 Abdulrahman Alwan: alanvaihdolla sairaanhoitajan unelma-ammattiin
6 Angelique Tuomivaara: moniosaajaksi sosionomiopinnoilla
7 Yuanjun Yao: lisäkoulutuksella kirjanpidon ammattilaiseksi
8 Yulia Nieminen: alanvaihto tradenomiksi
9 Tulevaisuuden näkymiä
Lähteet

1 Johdanto

Suomi tarvitsee aktiivisia toimenpiteitä paikkaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja työvoimapulaa. Työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa tulisi muistaa, että Suomessa asuu jo valmiiksi korkeakoulutuksesta kiinnostuneita maahanmuuttajataustaisia osaajia, jotka ovat saapuneet maahamme esimerkiksi avioliiton, pakolaisstatuksen tai perheen yhdistämisen vuoksi. Heidän työllistymisessään voi olla haasteita, vaikka suomen kieli olisi jo keskitasolla hallinnassa. Usein tarvitaan olemassa olevan osaamisen täydentämistä tai jopa uudelleen kouluttautumista.

Opiskelu suomeksi kehittää edelleen arkikielitaitoa, mutta ennen kaikkea varmistaa substanssialan sanaston ja terminologian osaamisen. Asiantuntijatasoiset työtehtävät edellyttävät asiantuntijatasoista kielitaitoa. Onkin tärkeää, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi maahanmuuttajataustaiset hakijat huomioidaan myös suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

2 Taustaa maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehitystyölle

Maahanmuuttajille suunnattua koulutuksen kehitystyötä voidaan perustella yksilönäkökulman lisäksi myös yhteiskunnallisesti. Suomi tarvitsee aktiivisia toimenpiteitä siihen, että työelämä saa riittävästi työntekijöitä tulevaisuudessa. Elinkeinoelämän Keskusliiton arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin 130 000 työikäistä vähemmän kuin tällä hetkellä (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2024). Tärkeimpinä ratkaisuina työvoimapulaan ovat työperäinen maahanmuutto ja jo Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten integroiminen työelämään.

Maahanmuuton edut jäävät saavuttamatta, jos maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu. Korkeakoulutuksessa kotoutumisen edistämisen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat kahteen ryhmään: opiskelun vuoksi Suomeen hakeutuneisiin kansainvälisiin opiskelijoihin ja asiantuntijoihin sekä toisaalta Suomessa jo asuviin maahanmuuttotaustaisiin henkilöihin. Onnistuneen kotoutumisen kriteereinä pidetään suomen kielen ja kulttuurin oppimista sekä työllistymistä. Maahanmuuttajat ovat työllistymisen suhteen heterogeeninen ryhmä. Työn perusteella oleskeluluvan saaneet ovat työllistyneet hyvin, mutta pakolaistaustaisilla ja perheen yhdistämisen perusteella maahan tulleiden työllistyminen on selvästi suomalaistaustaisia heikompi. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisen esteitä ovat suomen kielen puutteellinen osaaminen, koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus suomalaisille työmarkkinoille sekä syrjintä työmarkkinoilla. (Kosunen, 2021; Valtioneuvosto, 2021.)

3 Maahanmuuttajataustaisten kiinnittyminen korkeakouluopintoihin

Suomessa maahanmuuttajataustaiset eivät kiinnity yhtä paljon korkeakoulutukseen kuin Suomessa syntyneet (kuvio 1). Eurostat-tilaston mukaan Suomessa syntyneistä vähän yli 40 prosenttia suorittaa korkeakoulutuksen, kun taas ei-Suomessa syntyneistä vain noin 30 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää selkeästi muiden Pohjoismaiden tasosta korkeakoulutuksessa: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ulkomailla syntyneistä lähes 50 prosenttia suorittaa korkeakoulutuksen. (Piiroinen, 2024.)

Kuvio, josta käy ilmi kuinka monta prosenttia väestöstä on suorittanut korkea-asteen tutkinnon maittain. Suomessa prosentti on alhaisempi kuin muissa kuvion maissa. keskimäärin
KUVIO 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus koko väestöstä Eurostat-tilaston mukaan (Piiroinen, 2024). Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Korkeakouluvision 2030 tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Yhtenä edellytyksenä tavoitteeseen pääsemiseksi on, että korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä ja maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutusmahdollisuuksia kehitetään. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019.)

4 Koulutusväylät suomenkielisiin tutkinto-opintoihin Oamkissa

Oamk on toiminut vuodesta 2017 alkaen maahanmuuttajataustaisten SIMHE-vastuukorkeakouluna, jossa kehitetään muun muassa koulutusratkaisuja parantamaan maahanmuuttajataustaisten työllistymistä (Opetushallitus, 2024). SIMHE:n lähtökohtana on kehittää suomenkielisiä koulutuspolkuja, mikä parantaa kohderyhmän korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja työelämään integroitumista. Opiskelua suomeksi voi puoltaa myös se, ettei henkilön englannin kielen taito ole riittävä korkeakouluopintoihin tai opiskeltavaa alaa ei löydy englanninkielisestä koulutustarjonnasta. Taustalla voi olla myös tavoite jäädä Suomeen, jolloin järkevämpänä vaihtoehtona koetaan suomen kielen osaamisen kehittäminen englannin sijasta. Pelkona saattaa olla se, ettei opiskelu englanniksi edesauta työpaikan löytymistä ja yhteiskuntaan integroitumista.

Oamkin koulutustarjonnassa on ollut vuodesta 2016 lähtien noin kuuden kuukauden mittainen valmentava koulutus (30 opintopistettä), jossa pääpaino on ollut suomen kielen osaamisen kehittämisessä. Valmentavan koulutuksen lisäksi on tärkeää, että hakijoille on tarjolla realistisia opiskelumahdollisuuksia. Maahanmuuttajille suunnatun polkuhaun pilotoinnit aloitettiin Oamkissa vuonna 2017 käynnistyneen ESR-rahoitteisen Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun-hankkeen (MAIKO) kehitystyön tuloksena (Kosonen, 2017). Pilotoinnin ensivaiheessa oli mukana liiketalous, sosiaaliala ja sairaanhoito. Vuosien saatossa aloja on tullut lisää, ja keväällä 2024 oli auki yhteensä 19 polkua maahanmuuttajataustaisille hakijoille. Opiskelijavalinta perustuu kirjalliseen ja suulliseen kielitestiin, millä pyritään varmistamaan henkilön suoriutuminen korkeakouluopinnoissa.

Seuraavissa case-esimerkeissä on kuvattu neljän maahanmuuttajataustaisen kokemuksia opiskelusta suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Haastattelut ja niiden litteroinnit on tehnyt harjoittelija Mari Harju ja hänen työparinaan toimi harjoittelija Chia-Shan Yang.

5 Abdulrahman Alwan: alanvaihdolla sairaanhoitajan unelma-ammattiin

Abdulrahman Alwan (kuva 1) tuli kahdeksan ja puoli vuotta sitten turvapaikanhakijana Irakista Suomeen. Hän oli aloittanut oikeustieteen opinnot, jotka jäivät kesken Suomeen muuton vuoksi. Suomessa Abdulrahman opiskeli ensin kotoutumiskoulutuksessa suomen kieltä ja jatkoi sieltä Oamkin valmentavaan koulutukseen. Suomen kieli oli vaikeaa, mutta kova motivaatio ja unelma sairaanhoidon opinnoista kannustivat eteenpäin.

Valokuva, jossa mies sairaanhoitajan vaatteissa katsoo kameraan.
KUVA 1. Abdulrahman Alwan toteutti unelmansa ja opiskeli leikkaussalihoitajaksi (kuva: ©️ Oamk ja Antti J. Leinonen 2023, Answer is Oamk -kampanja).

Abdulrahman kertoo usean tekijän vaikuttaneen motivaatioonsa opiskella Irakissa aloittamiensa oikeustieteiden opintojen sijaan Suomessa sairaanhoitajaksi:

Minun haaveeni oli ollut jo pitkään
päästä töihin leikkaussaliin.
Irakissa on helpompi päästä opiskelemaan oikeustieteitä kuin hoitoalaa. Huomasin pian Suomeen tultuani, että on hoitoalalla paljon pulaa pätevistä ihmisistä.

Valmentavan koulutuksen jälkeen Abdulrahmanin unelma toteutui, kun opiskelupaikka varmistui maahanmuuttajille suunnatun polkuvalinnan kautta. Opintojen aloitus jännitti todella paljon, koska opiskelun jatkumiseksi piti saada 55 opintopistettä vuodessa. Huonon kielitaidon tuomien haasteiden lisäksi häntä suorastaan pelotti opiskella yhdessä suomalaisten kanssa, ja olla samassa luokassa heidän kanssaan. Abdulrahman kuvaa:

Monelle suomalaisellekin se oli ensimmäinen
kerta tehdä yhteistyötä maahanmuuttajan kanssa.
Moni suhtautui minuun hyvin, mutta moni oli myös epävarma siitä, kuka olen ja minkälaisesta kulttuurista tulen. Toisten maahanmuuttajien kanssa taas oli helppo keskustella, koska meillä oli samoja ongelmia, esim. kielitaidon suhteen. Suomalaisten kanssa ei tiennyt, mistä voi puhua. Maahanmuuttajaryhmä oli ensimmäisen vuoden koko ajan yhdessä luokassa ja kahvilassa, mutta pikkuhiljaa aloimme tutustumaan suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

Hoitoalan opintojen alussa Abdulrahmanilla oli edelleen suuria vaikeuksia suomen kielen kanssa. Hän ei aina ymmärtänyt esimerkiksi koetehtäviä ja joutui uusimaan kokeita useamman kerran. Abdulrahman kertoo:

Minulla oli tosi matala kielitaito.
Etenkin kirjoittaminen oli todella haastavaa,
puhuminen taas sujui paremmin. Lukeminen kehittyi opintojen aikana. Kerran kaverini halusi kuulla minun lukevan sanomalehteä. Yritin lukea hänelle. Kaverini sanoi, että miten pystyn opiskelemaan, kun luen niin huonosti.

Opintojen etenemisen kannalta oli tärkeää, että MAIKO-hankkeessa järjestettiin joka toinen viikko työpajoja, joissa nostettiin esille opiskelijoiden henkilökohtaisia opiskeluhaasteita ja yritettiin löytää niihin ratkaisu. ”Opettajat auttoivat ja kannustivat, mikä auttoi jaksamaan eteenpäin vaikeuksista huolimatta”, Abdulrahman kehuu työpajatoimintaa.

Abdulrahman löysi kaikki opintoihin liittyvät harjoittelupaikat itse ja sai siitä kiitosta opettajalta. Hän ei pidä sähköpostien lähettämisestä, koska kukaan ei vastaa niihin, ja siksi hän kävi paikan päällä kysymässä harjoittelupaikkoja. Myöhemmin apuna oli lisäksi Jobiili. Harjoitteluissa hän oppi vuorovaikutustaitoja toimia erilaisissa tilanneissa ja eri ikäryhmien potilaiden kanssa. Abdulrahman muistelee harjoitteluaikaansa:

Ensimmäinen harjoitteluni oli hoitoalan
perustyötä vanhainkodissa, muun muassa
ihmisten auttamista käymään vessassa. Siinä ei ollut haasteita. Tietysti kieli jännitti ja en oikein uskaltanut puhua suomea. Välillä sanoin muutaman sanan, mutta yleensä olin hiljaa ja seisoin aina ohjaajan takana. Sain palautetta, että mun pitää käydä yksin potilaiden huoneissa ja yrittää keskustella heidän kanssaan. Tämä onnistui minulta viimeisellä harjoitteluviikolla. Juttelimme säästä tai harrastuksista.

Abdulrahman korostaa harjoittelun tärkeyttä sosiaalisen kanssakäymisen helpottumiseksi suomalaisten kanssa. Viimeisen harjoittelunsa jälkeen hän sai heti työpaikan Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS) osaamisensa ja oppimiskykynsä perusteella. Tällä hetkellä hän työskenteleekin OYS:ssa vakituisena leikkaussalihoitajana.

Abdulrahman kertoo olevansa persoonaltaan ihminen, joka haluaa saavuttaa asettamansa tavoitteet vastoinkäymisistä huolimatta. ”Välillä tulee haasteita, mutta anna niille aikaa, niin saat hyvän lopputuloksen”, Abdulrahman kertoo itseään motivoivaksi ajattelutavaksi. Abdulrahman haluaisikin jatkaa opiskelua lääkäriksi, mutta tällä hetkellä ajankohtaisempaa on perheen perustaminen. Lähitulevaisuudessa hän on suunnitellut vaimonsa kanssa muuttoa joksikin aikaa Tampereelle. Asiaan syvennyttäessä, hän kertoo suurimman osan kavereistaan asuvan nykyään Etelä-Suomessa ja ihmisten olevan muutenkin sosiaalisempia siellä.

Abdulrahmanin tuo esille, että suomalaisessa työkulttuurissa puhutaan pääosin työasioista tai säästä. Irakissa voi työkavereiden kanssa keskustella kaikista elämään liittyvistä asioista. Abdulrahman on kiitollinen ja onnellinen pääsystä Suomessa ensin maahanmuuttajille suunnattuun koulutukseen ja sitä kautta opiskelemaan haaveilemaansa hoitoalaa. SIMHE-palvelua hän kiittää hyvästä ohjauksesta ja tuesta. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Abdulrahman neuvoo yksinkertaisesti:

Suomen kieltä pitää alkaa opiskelemaan heti ja
mahdollisimman paljon. Silloin pärjää koulussa ja
tutustuu suomalaisiin. Suomen kielen osaaminen antaa paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

6 Angelique Tuomivaara: moniosaajaksi sosionomiopinnoilla

Vuonna 2015 Suomeen muuttaneen Angelique Tuomivaaran (kuva 2) tausta on Filippiineillä, jossa hän suoritti ravitsemus- ja ruokateknologia-alan diplomaopinnot (ammattitutkinto) ja opettajan kandidaatin tutkinnon. Työssään hän auttoi opiskelijoita löytämään itselleen sopivan opiskelualan ja toimi opettajan sijaisena. Suomeen muuton jälkeen hän kävi ensin kotoutumiskoulutuksessa, työkokeilussa ja maahanmuuttajien työelämän valmennuksessa, jossa hän tutustui SIMHE-palveluihin ja kuuli mahdollisuudesta päästä opiskelemaan sosionomiksi maahanmuuttajille suunnatun polkuvalinnan kautta. Angelique on aina tykännyt työskennellä ihmisten kanssa ja kiinnostui siksi sosionomin opinnoista. ”Olin siivoajana, mutta tiesin että minulla on enemmän annettavaa toisessa työssä”, toteaa Angelique haluunsa opiskella suomalainen korkeakoulututkinto.

Valokuvassa nainen istuu pöydän ääressä ja hymyillen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.
KUVA 2. Angelique Tuomivaara kertoo, että sosionomin työssä yhdistyy monia osa-alueita, joissa voi hyödyntää myös aikaisempaa osaamista (kuva: Katri Kosonen).

Sosiaalialan opinnot alkoivat vuonna 2019. MAIKO-hanke mahdollisti kahden viikon intensiivisen orientaatiojakson, jossa liiketalouden, sosiaalialan ja sairaanhoidon opiskelijat opiskelivat yhdessä suomen kieltä ennen varsinaisten opintojen alkua. Hänestä oli mukavaa, että tämän kahden viikon jakson ajan kaikki opiskelijat olivat maahanmuuttajia.

Sosionomi-opintojen alussa tuli paljon uusia asioita, ja se oli monessa mielessä haastavaa aikaa. Koska Angelique opiskeli suomenkielisessä ryhmässä, hän ei etenkään opintojen alussa usein ymmärtänyt kaikkea, mitä opettaja sanoi. Oli hyvä, että samassa ryhmässä opiskeli viisi muuta maahanmuuttajaa, jotka kannustivat opinnoissa toisiaan. Angeliquen mielestä opintoryhmässä näkyi selvästi ero maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Opiskeluaikana oli vaikea saada tukea ja apua suomalaisilta opiskelijoilta. Angelique kannusti itseään vaikeina hetkinä jaksamaan, koska hän halusi tehdä aloittamansa opinnot loppuun. Lisäksi hän kertoi ensimmäisen työharjoittelun antaneen motivaatiota haasteiden keskellä:

Ensimmäisessä harjoittelussa oli kivaa.
Vaikka ei ollut työpäivä, kävin siellä joskus ihan
vain hengailemassa. Oli mahtavaa, että oli paikka mihin mennä, kun elämässä oli liikaa kaikkea. Se auttoi paljon.

Sosionomin opintoihin kuului kolme ammatillista harjoittelua ja Angelique löysi kaikki harjoittelupaikat itse. Hänen ensimmäinen ja toinen harjoittelunsa oli Vuolteella. Ensimmäisen harjoittelun aikana ryhmät olivat etänä korona-aikana, mutta toisen harjoittelun aikana osa ryhmistä pääsi myös paikanpäälle. Toinen harjoittelu jatkui osa-aikatyönä, jonka ohessa Angelique suoritti viimeisen harjoittelun Oulun kansainvälisessä koulussa sekä opiskeli tutkinnon loppuun.

Vuonna 2023 valmistumisen jälkeen Vuolle tarjosi projektityötä ja tällä hetkellä Angelique toimii monikulttuurisuustyönohjaajana ja projektikoordinaattorina Kotoa kouluun ja työelämään -hankeessa. Angelique kuvaa työyhteisöään:

Olen kuullut, että mä oon helmi meidän
työyhteisössä. Esihenkilö tsemppaa aina ja sanoo,
että on onni, että olen osa tiimiä. Teen osa-aikatyötä ja hän löytää minulle aina uutta tekemistä, että en lähtisi pois. Arvostan todella sitä, että minulla on esimies ja työkaverit, jotka uskovat minuun ja minun osaamiseeni, vaikka itsekin joskus kyseenalaistan, oonko mä oikea henkilö tähän tehtävään tai osaanko oikeasti. He antavat minulle rohkeutta uskoa, että osaan. Meillä on mukava tiimi. Kannustamme ja motivoimme toisiamme. Ollaan rohkeita ja kokeillaan kaikenlaista.

Omasta kulttuuritaustastaan on ollut hänen mielestään hyötyä työelämässä. Angelique antaa esimerkin työstään ja itsestään työntekijänä:

Minä maahanmuuttajana ymmärrän toisia
maahanmuuttajia hyvin. Ei tarvitse osata täydellisesti suomea, vaan alkaa vain rohkeasti käyttämään sitä. Enhän minäkään osaa suomea täydellisesti.

Angelique kokee maahanmuuttajataustaisille asiakkaille tulevan turvallisempi olo hänen kanssaan, koska he huomaavat myös hänen olevan maahanmuuttaja. Niinpä he uskaltavat helpommin yrittää puhua suomea ja kysyä tarkemmin asioista häneltä kuin kantasuomalaisista työntekijöiltä.

Tulevaisuudessa Angelique toivoo lisää projekteja maahanmuuttajien parissa, mutta myös opiskelu taideterapeutiksi kiinnostaisi. Hän osaa monia käsityö- ja taideaineita ja on myös opettanut niitä omassa ryhmässä eri ikäisille ihmisille Luova mieli -ryhmässä Ystävyyskeskuksella, Vuolle-opistossa sekä eri tapahtumissa. Angeliquen mielestä maahanmuuttajille suunnattu koulutus on todella tärkeää:

Olen kertonut omille opiskelijoillemme, etenkin
naisille, että opiskelu on hyvä vaihtoehto,
vaikka omasta kotimaasta ei olisikaan koulutusta. Suomessa on paljon koulutusmahdollisuuksia ja samalla voi löytyä parempi suunta elämälle.

Maailma muuttuu jatkuvasti, se on väistämätöntä. On hyvä oppia uusia asioita, jotta voimme olla ajan tasalla ja tiedostaa. Aikaisempaa osaamista tai koulutustaustaa ei tarvitse unohtaa, vaan kertynyttä osaamista hyödyntää työelämässä. Angelique toteaa:

En ole täysin vaihtanut alaa. Tykkään opettaa,
mutta en halua antaa arvosanoja. Nyt voin tehdä
niin, että me autetaan ihmisiä tunnistamaan osaamisensa ja vahvuutensa sekä kokeilemaan uusia asioita ja kehittää itseluottamusta. Ravitsemusala yksinään taas on fyysisesti liian kuormittavaa. Huomenna tutustumme senioreiden kanssa Malesian kulttuuriin ja leivomme yhdessä.

Angelique kehottaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä valitsemaan sellaisen ammatin, joka kiinnostaa pitkäaikaisesti, eikä vain tämän hetken työvoimapulan takia. Hän toteaa:

Oma kiinnostus pitää olla. Koulutus ja suomen
kieli yhtä aikaa on aika vaikeaa. Jos ala ei
kiinnosta, miten jaksat opiskella, kun siinä on se suomen kieli vielä. Motivaatio on tosi tärkeää kaikessa.

7 Yuanjun Yao: lisäkoulutuksella kirjanpidon ammattilaiseksi

Yuanjun Yao (kuva 3) muutti Kiinasta Suomeen vuonna 2017, kun hän avioitui suomalaisen miehen kanssa. Kiinassa hän toimi noin 15 vuotta kirjanpitoon ja yleiseen taloushallintoon liittyvissä tehtävissä. Muutettuaan Suomeen hän aloitti heti suomen kielen opinnot kotoutumiskoulutuksessa, kulttuurikeskus Villa Victorissa ja PSK-Aikuisopistossa. Alkuvaiheen kieliopintojen jälkeen Yuanjun haki ja pääsi Oamkin valmentavaan koulutukseen vuonna 2018.

Valokuvassa nainen istuu lepotuolissa ja hymyillen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.
KUVA 3. Yuanjun Yao lisäkouluttautui Suomessa taloushallinnon osaajaksi (kuva: Katri Kosonen).

Yuanjun korostaa uuden kielen oppimiseen tarvittavia monimuotoisia harjoituksia:

Valmentava koulutus oli minulle todella tärkeää
ja kielitaitoni parani lisää. Opettaja auttoi paljon kieliopissa, harjoiteltiin kirjoittamista ja puhumista. Tehtiin paljon erilaisia harjoituksia. Se oli todella tärkeää.

Yuanjun halusi jatkaa omalla alallaan myös Suomessa, mutta kirjanpitäjän ammatti edellyttää kielitaidon lisäksi myös suomalaisen taloushallinnonalan osaamista. Valmentavan koulutuksen jälkeen Yuanjun haki maahanmuuttajille suunnatun polkuhaun kautta liiketalouden opintoihin vuonna 2019. Hänelle oli tärkeää päästä oman alan opintoihin, ja vahvistaa edelleen suomen kielen osaamista erityisesti substanssialan terminologian osalta. Yuanjun kertoo:

Polkuopinnoissani sain paljon apua meidän
maahanmuuttajien ryhmästä ja opettajalta.
Suomalaiset opiskelijat eivät paljon keskustelleet meidän kanssamme. Koulussa tehtiin yhdessä ryhmätöitä ja muuta yhteistyötä. Vapaa-ajalla ei oltu tekemisissä.

Suomalaisessa korkeakoulussa opiskeleminen ei jännittänyt Yuanjunia kovin paljon, koska hänellä oli jo paljon kokemusta taloushallinnon alalta Kiinasta. Sen sijaan haastavimmaksi tekijäksi koko opintojen ajalta hän nimeää kielitaidon kehittämisen. Yuanjun naurahtaa jälkeenpäin tavalleen oppia asiasanastoa ja samalla muutenkin kohentaa kielitaitoaan:

Käänsin sanoja ensin englanniksi, tarvittaessa
kiinaksi, ja sitä kautta suomeksi. Opiskelin
englantia ja suomea yhtä aikaa.

Kielitaidon merkitys korostui harjoittelupaikan löytymisessä. Työhaastattelut jännittivät ja oli hankala puhua hyvää suomea. Vuoden etsimisen jälkeen Yuanjun löysi itse harjoittelupaikan netistä. Yuanjun kertoo tyytyväisenä kokemuksestaan suomalaisessa taloushallinnon työyhteisössä:

Koko harjoitteluni oli samassa paikassa, ensin 14
viikkoa harjoittelua ja sitten kolme kuukautta
kesätöitä. Tein verotukseen liittyviä tehtäviä ja korjasin erilaisia virheitä. Autoin myös työkavereitani paljon. Asiakaspalvelu oli haastavaa puutteellisen kielitaidon ja siihen liittyvän jännittämisen vuoksi, mutta esim. tilinpäätöksen tekeminen sujui hyvin. Esihenkilöni oli tyytyväinen työhöni ja sain siksi harjoittelun jälkeen kesätöitä.

Yuanjunin päämotivaatio oli löytää oman alan töitä Suomessa, mikä sai hänet opiskelemaan ahkerasti myös viikonloppuisin. Vapaa-ajan hän kertoo puuttuneen täysin. Ahkera opiskelu palkittiin ja Yuanjun valmistui tradenomiksi Oamkista toukokuussa 2023 kiitettävillä arvosanoilla. Heti valmistumisensa jälkeen hän oli kesätöissä kirjanpitäjänä. Omasta toiveestaan Yuanjun on töissä tällä hetkellä eri alan tehtävissä, mutta viimeistään vuoden päästä hänen tavoitteenaan on toimia taas kirjanpitäjänä. Hän on myös kiinnostunut opiskelemaan lisää kansainvälistä kirjanpitoa. Yuanjun kehittää tietoisesti koko ajan suomen kielen taitoaan muun muassa puhumalla työkavereidensa kanssa vain suomea.

Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta Yuanjun pitää todella tärkeää. Se on auttanut häntä paitsi suomen kielen oppimisessa myös kannustanut opinnoissa eteenpäin haasteista huolimatta. Korkeakoulutuksesta kiinnostuneita maahanmuuttajia Yuanjun kehottaa pitämään motivaatiota yllä. Hän kiteyttää:

Kaikki on mahdollista. MAIKO-projekti auttoi
paljon. Oamkissa opitaan käytännön taitoja, joita
voi soveltaa heti työelämässä. Ei ole pelkkää teoriaa, kuten yliopistossa.

8 Yulia Nieminen: alanvaihto tradenomiksi

Yulia Nieminen (kuva 4) muutti perhesyistä Venäjältä Suomeen vuonna 2009. Hän asui suomalaisen puolisonsa kanssa ensin 5 vuotta Helsingissä, jossa hänen kotoutumissuunnitelmansa laadittiin. Tähän sisältyi kahden vuoden suomen kielen opinnot. Ouluun perhe muutti miehen työn vuoksi. Oulu ei tunnu Juliasta liian pohjoiselta asuinpaikalta, sillä hän on kotoisin Murmanskista. ”Pikemminkin täällä on lämmintä”, Julia tuumaa ääneen ja saa kaikki haastattelijat nauramaan poikkeuksellisen pitkän ja kylmän talven keskellä.

Valokuva, jossa kaksi naista juttelee.
KUVA 4. Yulia Nieminen kertoo alanvaihdosta tradenomiksi (kuva: Chia-Shan Yang).

Yulia aloitti vuonna 2018 Oamkin valmentavan koulutuksen, jota hän pitää erittäin tärkeänä:

Ilman sitä ei olisi tapahtunut mitään.
Se auttoi ymmärtämään suomalaisen
korkeakoulututkinnon sisältöä ja samalla kielitaidon merkitystä.

Venäjältä Yulialla on johtamisen tutkinto rakennusalalta. Kysyttäessä alanvaihdosta hän kertoo hakeneensa Suomessa ensin rakennuspuolen tehtäviin, mutta hän ei oikein itsekään tiennyt, mitkä hänen työtehtävänsä tarkalleen olivat ulkomaalaisella tutkinnolla. Omien sanojensa mukaan hänellä kävi hyvä tuuri, koska Oamkissa käynnistyi vuonna 2019 MAIKO-hanke, joka mahdollisti hänelle hakemisen liiketalouden polkuopintoihin ja uranvaihdon.

Liiketalousalan opintojen alussa Yulia muistelee ymmärtäneensä noin 30 prosenttia suomenkielisistä tehtävistä ja kokeista. Opettajat puhuivat peruskieltä, ja sitä oli paljon helpompaa ymmärtää kuin chatissä käytettäviä murteita. Kirjakieltä Yulia osaa mielestään hyvin, mutta jatkaa samalla, että sitä käytetään harvoin arkielämässä.

Julia piti opiskelusta suomalaisten opiskelijoiden kanssa, koska he olivat hänen mielestään yhteistyökykyisempiä kuin ulkomaalaiset opiskelijat:

Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla on ehkä
enemmän stressiä arjessa, eivätkä he kestä
opiskelun tuomaa lisästressiä yhtä hyvin. Toisia kulttuureja ei välttämättä pidetä tasa-arvoisina oman kulttuurin kanssa, ja joillekin kelpaa vain oma tapa tehdä asioita. Joskus olen joutunut selittämään omia ajatuksia monta kertaa, että ne ymmärrettäisiin oikein. Toisaalta on ollut myös hyvä, että omassa opintoryhmässä on ollut toisia maahanmuuttajia, joilta on voinut saada tukea samanlaisten haasteiden keskellä.

Opiskeluihin liittyvät harjoittelupaikat Yulia löysi koulun nettisivuilta Oivasta ja otti itse yhteyttä eri yrityksiin. Paikkoja oli kyllä tarjolla, mutta jostain syystä niiden saaminen kesti kauan. Opinnäytetyön suhteen Yulia toteaa olleensa jälleen onnekas, koska sai työparinsa kanssa toimeksiannon yrittäjänä työskentelevältä mieheltään.

Opinnäytetyö on tärkeä asia, mutta sen
tekeminen oli raskasta. Haastavien vaiheiden
jälkeen oli itsevarmempi olo ja tuntui hetken kuin olisi ammattilainen.

Yulia alkoi lähettää työhakemuksia jo vuoden 2022 lopulla ennen valmistumistaan tradenomiksi. Niihin kaikkiin tuli kielteinen vastaus ja hän päätti opiskella rauhassa tutkintonsa loppuun. Hänen kypsyysnäytteensä oli juuri hyväksytty, kun henkilöstöpalveluyritys Staffpoint kertoi mahdollisesta työnantajasta. ”Englanninkielinen työilmoitus oli tosi monimutkainen. Työ oli osa-aikainen ja siinä oli paljon erilaisia työtehtäviä. Työhaastattelun jälkeen päätin ottaa työn vastaan”, Julia kertoo rohkeudestaan päästä nykyiseen työpaikkaansa. Työnsaantia auttoi, että haastattelu pidettiin englanniksi. Yulia kokeekin, että hänellä kävi jälleen kerran hyvä tuuri, kun hän tuli valituksi nykyiseen työpaikkaansa.

Tällä hetkellä Yulia työskentelee kirjanpitäjänä teollisuusalan yrityksessä. Oulun toimipiste on suhteellisen pieni, mutta se on osa isoa kansainvälistä yritysverkostoa. Tässä kohtaa hän nostaa esille kielitaidon merkityksen: ”Hyvä suomen kielen taito on tärkeää. Se on maahanmuuttajalle numero yksi työelämässä selviytymisessä”, Yulia kiteyttää.

Keskusteltaessa kielitaidosta laajemmin, Yulia kertoo puhuvansa Oulussa työkavereidensa kanssa suomea, Göteborgissa sijaitsevan yrityksen johdon kanssa englantia ja tekevänsä toisinaan raportteja ruotsiksi käännösohjelman avulla. Kotona hän puhuu enenevässä määrin miehensä kanssa suomea englannin sijaan ja lasten kanssa venäjää.

Yulia suosittelee polkuopintoja korkeakouluopinnoista kiinnostuneille maahanmuuttajille. ”Ehdottomasti kannattaa kokeilla. On hyvä osata suomea ja ruotsia tai englantia”, Julia kannustaa. Maahanmuuttajan on helpompi päästä työhaastatteluun, jos osaa hyvin suomea. ”Ei auta, vaikka olisi kuinka loistava CV. Minulla itsellä kävi hyvä tuuri, koska työhaastattelu oli englanniksi”, Julia kertoo omista kokemuksistaan.

9 Tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuuden työelämän tarpeet muuttuvat. Osaajapulan lisäksi asiakaskunta ja palvelujen käyttäjät monikulttuuristuvat maahanmuuton seurauksena, mikä osaltaan muuttaa yritysten ja organisaatioiden osaamistarpeita.

Maahanmuuttajataustaisille suunnatut mahdollisuudet suomenkieliseen korkeakoulutukseen lisäävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja varmistavat tulevaisuuden osaamista. Case-haastattelut osoittavat, että kielitaidolla ja koulutusvaihtoehdoilla on suuri merkitys maahanmuuttajien työelämään pääsemiseksi. Tulevaisuudessa on tärkeää, että SIMHEn kautta kehitetään edelleen maahanmuuttajataustaisille suunnattuja koulutusväyliä ja lisätään suomenkielisiä koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi koulutusratkaisuina maahanmuuttajataustaisille voisi tulevaisuudessa kokeilla englanninkielisissä koulutusohjelmissa kaksi- tai monikielistä koulutusta, jossa suomenkielen opiskelu integroituu osaksi tutkinto-opintoja. Tällaisista koulutusratkaisuista on Suomessa tehty muutamia kokeiluja, kuten Tokasa eli toiminnallinen kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (Tokasa, 2024).

Lisäksi esille on nostettu koulutukseen lisättävää selkokieltä, mikä kaipaa vielä juurruttamista ammattikorkeakouluihin. Tällä hetkellä selkokieli on sisäänrakennettuna noin viidessä ammattikorkeakoulussa lähinnä sotealalla (Onnikki-Rantajääksö, 2024).



Katri Kosonen
yliopettaja
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto. (2024). Työtä ja tekijöitä Suomeen. https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto/

Kosonen, K. (toim.) (2020). Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut, (89). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-202-6

Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0

Onnikki-Rantajääskö, T. (2024). Suomi osallisuuden kielenä. Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:20). Oikeusministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-141-0

Opetushallitus. (2024). Korkeakoulujen SIMHE-palvelut. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/korkeakoulut-tukemassa-maahanmuuttajia/simhe

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3

Piiroinen, K. (15.5.2024). Hallittua ja sujuvaa maahanmuuttoa: hallitusohjelmakirjausten vaikutukset korkeakoulujen kansainvälisiin opiskelijoihin [esitys]. KV-kevätpäivät, Seinäjoki, Suomi.

Tokasa. Toiminnannallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -hanke. (2024). Etusivu. https://www.tokasa.fi/

Valtioneuvosto. (2021). Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset (Valtioneuvoston julkaisuja 38). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5