Työelämäyhteistyö sosiaali- ja terveysalalla toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa – näkökulmana dialogisuus

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien perustehtävänä on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään. Sosiaali- ja terveysalan työvoimahaasteiden ja alalle hakeutuvien vähentymisen vuoksi koulutuksen järjestäjien ja työelämätoimijoiden yhteistyöhön tarvitaan uudenlaista aktiivisuutta ja terävöitymistä. Onnistuneen yhteistyön perusta on luottamuksessa, jonka kehittyminen vaatii dialogisuuden perussisältöjä, kuten kuuntelemista sekä erilaisten ajatusten ja intressien kunnioitusta.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä [1] yhdeksi tavoitteeksi määritellään työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen. Oppilaitoksen johdon tehtävänä on mahdollistaa ja organisoida työelämäyhteistyötä. Työelämäyhteistyön osa-alueiden ja onnistuneiden edellytysten tunnistaminen on tärkeää kaikille koulutuksen järjestäjille. Työelämäyhteistyö kuuluu koko henkilökunnalle. Se on edellytys perustehtävässä onnistumiselle ja etenkin muutosprosessien ennakoinnille.

Nykyisen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön myötä työelämäyhteistyön merkitys on painottunut. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus rahoittivat muun muassa Parasta osaamista ja Parasta palvelua -hankkeita, joissa laadittiin työelämäyhteistyön palveluprosessin tueksi Hyvän palvelun oppaita (Uudistutaan yhdessä). Työelämäyhteistyön tavoite on kirjattu myös ammatillisen koulutuksen laatustrategiaan [2]. Ammatillisen koulutuksen laadun varmistamista tehdään valtakunnallisesti muun muassa työelämätoimikuntien sekä eri palautejärjestelmien kautta [3].

Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaation sisäinen yhteistyö on tärkeä voimavara, joka luo hyvät puitteet monipuoliselle työelämäyhteistyölle. Koulutusorganisaatioissa verkostomainen sekä yhteisöllinen ajattelu- ja toimintatapa on yksi tapa tukea uusissa haasteissa. Yhteisöllisessä työskentelytavassa painottuu yhteistoiminnallinen osaamisen jakaminen ja kehittäminen. Se sisältää työyhteisön jäsenten keskinäisen kollegiaalisen tuen [4].

Koulutuskuntayhtymä OSAOn Kontinkankaan yksikössä työelämäyhteistyön kehittäminen tiimi- ja yksikkötasolla on noussut tärkeäksi yhteiseksi tavoitteeksi. Tiimit jakavat aktiivisesti osaamistaan ja samalla kantavat yhdessä vastuuta opetustyöstä ja suunnitelmallisen työelämäyhteistyön eri osa-alueista. Yhteisöllinen toimintatapa voidaan asettaa tavoitteeksi ammatillisen oppilaitosten ja työpaikkojen, alueen koulutuksen järjestäjien sekä alueen työelämän toimijoiden välillä. Parhaimmillaan yhteistyökokonaisuudet muistuttavat tiimityötä, jossa etsitään yhteisille asiakkaille ja koulutuksessa oleville osaamisen kehittämisen sisältöjä ja niitä tukevia kokonaisuuksia. Siihen tarvitaan osaamisen jakamista ja yhteistä kehittämistyötä kaikkien alan toimijoiden välillä. Yhteistoiminnallista yhteistyötä voi verrata konsultatiiviseen työskentelytapaan. Konsultatiivisuus on vertaisten välillä tapahtuvaa asiantuntijuuden jakamista, yhteisen ymmärryksen rakentamista ja ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä. [5] [6]

Dialogisuus työelämäyhteistyössä

William Isaacsin [7] [8] mukaan kyky puhua ja ajatella yhdessä on yksi merkittävä osa nykyorganisaation tehokkuudessa ja menestyksessä. Ihmiset luovat, jalostavat ja jakavat tietoa vain todellisen yhteisen keskustelun kautta. Dialogisuuteen tarvitaan valmistautumista myös kuuntelemiseen, ei vain puhumiseen, keskusteluun. Dialogisuuteen tarvitaan myös todellista kunnioittamista, joka osaltaan luo maaperää yhteiselle oppimiselle. [7] [8]. Vuorovaikutus, yhteistoiminta ja merkityksistä neuvottelu luovat pohjaa yhteiselle oppimiselle [9] [10].

Vet@work-hankkeen selvityksen mukaan oppilaitoksissa tehdään asiakashankinnan yhteistyötä myös kuulematta riittävästi työelämän edustajia [11]. Näin ollen asiakasosallisuutta on tärkeää vahvistaa dialogisuuteen panostamalla. Voidaan puhua asiakasosallisuudesta, jota tarkastellaan koko organisaation näkökulmasta sekä suhteessa palveluihin että niiden kehittämiseen. Asiakasosallisuus voi olla eri tasoista: palautteenantoa, vuoropuhelua palveluista, palveluiden kehittämistä asiakkaiden kanssa. Osallisuuden syvemmällä tasolla palveluiden tuottaminen tehdään asiakkaiden kanssa. [12]

Dialogisuudessa tuotetaan ymmärrystä toisten näkökulmista ja luodaan uusia merkityksiä yhteistyön sisällöille. Dialoginen viestintä mahdollistaa asioiden moniulotteisen kuvan rakentamisen, johon yksilö ei pystyisi. Dialogisessa keskustelussa toimitaan tasa-arvoisina kumppaneina. Oikeassa oleminen ei ole tärkeää. Dialogisuus rakentuu kuuntelemiselle ja etsii näkökantojen yhteensovittamista, ei kuitenkaan yhteisymmärrystä. [13] [14] [15]

Dialogisuus sisältää merkityksellisen tiedon tunnistaminen ja loogisen päättelyn, mutta siinä korostuvat erityisesti keskinäinen luottamus ja arvostus, vertaisena kohtaaminen, ilmaisun avoimuus, aktiivinen ja empaattinen kuuntelu sekä erilaisten ajatusten ja intressien kunnioitus. Jokaisen näkökulmaa pidetään yhtä aidosti tärkeänä. Dialoginen yhteistyö perustuu myös omien näkökulmien muuttamiselle toisen viestin perusteella. Kuunteleminen vaatii aitoa kiinnostusta, jolloin tarkentavilla kysymyksillä pyritään ymmärtämään toisen näkökulmaa, oppimaan toiselta ja sovittamaan osapuolten ajatuksia kokonaisuuksiksi. Dialoginen vuorovaikutus ei perustu oletuksille, vaan olettamuksia tuodaan esiin, jolloin syntyy mahdollisuus myös osapuolten kehittymiseen. Luottamuksellisuus perustuu muun muassa siihen, että vuorovaikutuksessa osapuolet saavat toiselta itselle arvokasta. Itselle arvokkaat asiat vahvistavat myös kuuntelemaan ja vuorovaikuttamaan tarkasti. [15] Dialogista yhteistyötä voidaan pitää siten positiivisena kehänä, joka tukee oikean yhteisen tiedon syntymistä ja vahvistaisi yhteistyön arvoa.

Dialogisuuden voidaan ajatella olevan avain erityisesti sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle ja alan arvostuksenkin vahvistamiselle. OSAOn Kontinkankaan tiimiopettajuus on avannut dialogisuuden merkityksen yhteistyötyösuhteissa uudella tavalla koko henkilökunnalle. Vaikka opettaminen ja ohjaus ovat keskiössä, samalla ymmärretään kirkkaammin koulutus myös palvelutuotteena, jonka kehittäminen yhdessä työelämän kanssa on tärkeää. Opettajien roolin työelämäyhteistyön arjen yhteistyön asiantuntijoina on tärkeää tunnistaa. He toimivat oppilaitoksen ja työpaikkojen rajapinnassa päivittäin. Opiskelijoiden työelämässä tapahtuvan oppimisen ohjaustyö luo opettajille merkittävän roolin yhteistyön ylläpitäjänä sekä aloitteentekijänä.

Dialogisuus työelämäyhteistyön perustaksi OSAOn Kontinkankaan yksikössä

OSAOn Kontinkankaan yksikössä tiivistynyt yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on synnyttänyt aktiivisia yhteistyökumppanuuksia ja kumppanuussopimuksia. Yhteistyölle tuntuu olevan molemmin puolinen tarve ja halu, mikä edistää osaltaan myös dialogisuutta.

Dialogiseen yhteistyöhön kuuluvat joustavuuden ja avoimuuden mahdollisuudet sekä idearikkaus, jotta oikeasti tavoitetaan sosiaali- ja terveysalalle uusia yhteisiä toimintoja ja näkökulmia. Onnistunut työelämäyhteistyö yltää asiakasosallisuuteen sekä dialogiseen yhteistyöhön. Dialoginen tiimityö ja vuorovaikutus on tärkeää myös koulutuksen järjestäjän sisällä: jokaisen näkemys ja osaaminen tuottaa tärkeää tietoutta asiakashankintaan.

Tiimityötaitojen tukeminen kohti dialogisuutta voidaan ajatella tärkeäksi esihenkilötyön sisällöksi. Dialoginen yhteistyö vaatii ennen kaikkea toisensa tuntemista ja jatkuvuutta kohtaamisessa. Tavoitteena on luoda yhteistyölle jatkumo, jolloin molemmin puolinen tutustuminen henkilö- ja toimintaympäristötasolla vahvistaa niin luottamusta kuin dialogisuuden syntymistä.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on hankala haaste, mutta yhteinen haaste antaa mahdollisuuden kaikille uudenlaisen pohjan työelämäyhteistyölle. Sosiaali- ja terveysalan kokonaisuus yhteistyössä on hyvä pohja yhteistyön laaja-alaisuudessa: yhteistyötä tehdään niin yhdistysten, seurojen, yritysten ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyöpalavereihin on tärkeää valmistautua huolella pohtimalla sopivia koulutustuotteita työelämätoimijalle, samalla on tärkeää olla avoimena työpaikkojen tuomille tarpeille ja viesteille.

OSAO on tehnyt hiljattain merkittävää rekrykoulutusyhteistyötä oppisopimuskoulutuksin hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä ovat olleet säännölliset tapaamiset toimijoiden välillä, jolloin yhteistyöstä on syntynyt yhteinen projekti. Jatkuva palautteen otto sekä haasteiden selvittäminen avoimesti on ollut myös olennaista ja se on tuottanut myös keskinäistä luottamusta eri tasoilla.

Vaikka yhteiset keskustelut ovat tärkeitä, mutta dialogista yhteistyötä kannattelee Isaacsin [7] [8] peräänkuuluttama valmistautuminen kuuntelemiseen, ei puhumiseen. Toisaalta dialogisuutta tukee myös toiminnallisuus. Näin ollen yhteistyön moninaisuus on tärkeää: opiskelijaohjaustyö ja sen kehittäminen, erilaiset tapahtumat, opiskelijaprojektit, kummiluokkatoiminta, toimintaympäristöihin vastavuoroinen tutustuminen, yhteiset koulutukset ja niin edelleen.

Kaikkia yhteistyön tasoja tarvitaan laadukkaaseen toimintaan: arkitasotyö, strateginen taso, kehittävä taso ja alueellinen yhteisökehittäminen. Dialoginen ja osallistava yhteistyö vaatii panostusta, mutta se myös sitouttaa ja tuottaa tarvitsemaamme yhteistä hyvää sosiaali- -ja terveysalalle. Dialogisuudessa on perusta uudistumiselle. Jatkossa voidaankin kysyä, mitä uutta sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestäjät ja työelämätoimijat voivat oppivat toisiltaan yhteistyön syventämiseksi ja alan kehittämiseksi, joka osaltaan vahvistaisi alan positiivista julkisuuskuvaakin.

Maarit Kopakka
koulutuspäällikkö
Koulutuskuntayhtymä OSAO

Liisa Kiviniemi
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Lähteet

[1] Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

[2] Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Kohti huippulaatua. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-657-7

[3] Opetushallitus. (2023). Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillinen-koulutus/ammatillisen-koulutuksen-laadunhallinta

[4] Mikola, M., Oja, S., & Sekki, L. (2015). Konsultatiivinen työote oppilaan ja opettajan tukena. Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva.

[5] Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto, Verkko-kehittämisverkosto, Soini, H., & Mäenpää, M. (2012). Konsultatiivinen menetelmä ja ohjauksellisen työotteen vakiinnuttaminen opetus- ja kasvatustyössä. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto.

[6] Sundqvist, C. (2018). Facilitators and pitfalls in the use of consultation strategies: Prospective special educators’ self-reflections on audio-recorded consultation sessions. Journal of Educational and Psychological Consultation, 29(2), 158–187. https://doi.org/10.1080/10474412.2018.1470933

[7] Isaacs, W. (1999). Dialogue: The art of thinking together. A Currency Book.

[8] Isaacs, W. N. (2018). Dialogic Leadership. Systems Thinker. https://thesystemsthinker.com/dialogic-leadership/

[9] Bouwen, R. (1998). Relational Construction of Meaning in Emerging Organization Contexts. European Journal of Work and Organizational Psychology, 7(3), 299–319. https://doi.org/10.1080/135943298398727

[10] Wenger, E. (2009). A Social theory of Learning. Teoksessa K. Illeris (toim.), Contemporary Theories of Learning (s. 209–218). Routledge.

[11] Opetushallitus. (6.4.2022). VET@Work -hankkeella uusia tuulia oppilaitoksen työelämäyhteistyöhön. [Uutinen.] https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/vetwork-hankkeella-uusia-tuulia-oppilaitoksen-tyoelamayhteistyohon

[12] Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (9.1.2024). Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haettu 6.5.2024 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/asiakasosallisuuden-johtaminen-sosiaali-ja-terveyspalveluissa

[13] Alhanen, K., Soini, T., & M. Kangas (2015). Dialoginen johtaminen ja vallankäyttö. Dialogiakatemia.

[14] Senge, P.M. (1994). The Fifth Discipline. The Art and Practice of the Learning Organization. Currency Doubleday.

[15] Holm, R., Poutanen, P., & Stähle, P. (26.11.2018). Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/