Hackathonissa ideoitiin tulevaisuuden mediaa

Hedelmällistä työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä voi tehdä myös kilpailun muodossa. Oululainen Kaleva kutsui pohjoisen korkeakoulut Kaleva 2030 -hackathoniin etsimään luovia ratkaisuja median elinvoimaisuuteen. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijajoukkueet nappasivat marraskuisen kisan kärkipaikat ja käärivät valtaosan 10 000 euron voittopotista.

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) Linnanmaalla käy kuhina (kuva 1). Hackathonin 45 tunnin aikaraja on ummessa ja kilpailutyöt palautettu. 14 opiskelijajoukkuetta viidestä pohjoisen korkeakoulusta on saanut valmiiksi esityksensä siitä, millaiselta media näyttää vuonna 2030.

Toisten mielestä tulevaisuuden visioiminen helppoa, toisten mielestä vaikeaa. Hauskaa se joka tapauksessa on, sillä vääriä vastauksia ei ole, eräs osallistuja nauraa.

Oululainen mediayhtiö Kaleva haluaa tavoittaa nuoria ja on ennen kaikkea kiinnostunut siitä, mitä nuoret haluavat median olevan.

”Se on merkityksellisempää kuin se, että saisimme heidät lukijoiksi”, korostaa kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä Kalevasta.

Liian pitkälle tulevaisuuteen ei haluta tähdätä. Siksi vuosi 2030 valikoitui kohteeksi hackathoniin (kuva 2).

Oamkista kolme monialaista joukkuetta

Hackathonit (yhdistelmä sanoista hack ja marathon) ovat tapahtumia, joiden historia juontuu vuosituhannen vaihteeseen, tietokoneharrastajien tapahtumiin ja ohjelmistokehitykseen. Hackathonissa kokoonnutaan samaan paikkaan ratkomaan tehtäviä ja luomaan tiimeissä konsepteja tai demoja digitaalisista palveluista tai tuotteista.

Oululainen Kaleva Media järjesti Kaleva 2030 -hackathonin 14.–16.11.2024 osana sanomalehti Kalevan 125-juhlavuotta. Kotikaupungin korkeakoulujen lisäksi kutsu kisaan kävi Lapin ammattikorkeakoululle, Kajaanin ammattikorkeakoululle ja Lapin yliopistolle.

Tapahtumaa pohjustettiin Teams-kokouksissa pitkin syksyä. Järjestelyjen vetovastuun Linnanmaan kampuksella otti Oamk.

Kukin korkeakoulu vastasi omien osallistujiensa rekrytoinnista. Oamk lähetti kilpailukutsun opiskelijoilleen sähköpostilla. Kisasta kiinnostuneille järjestettiin tapaaminen, jonka pohjalta koottiin kolme monialaista Oamk-joukkuetta. Niistä jokaisessa oli mukana myös kansainvälisiä opiskelijoita (kuva 3).

Hackathon tarjosi töitä ja opintopisteitä muillekin oamkilaisille. Viestinnän tutkinto-ohjelmasta rekryttiin journalistiopiskelija tekemään postauksia sosiaaliseen mediaan ja dokumentoimaan tapahtumaa myös muuten. Tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan opiskelijoita oli paikan päällä avustavissa tehtävissä. Oamkin henkilökuntaa osallistui tapahtumaan vähintään yleisönä.

Ratkaisuja ongelmiin

Palataan pääkallopaikalle Oamkin kampukselle, kisan starttitunnelmiin torstai-iltapäivään. Business Corner täyttyy kilpailijoista ja muista uteliaista. Koska mukana on runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita, suomen lisäksi ohjeet annetaan englanniksi. (Kuva 4.)

Tehtävänä on kehittää sisältöön pohjautuva mediakonsepti, josta kuluttaja on valmis maksamaan vuonna 2030. Alle kahden vuorokauden päästä joukkueilla pitäisi olla valmis dokumentaatio ja esitys tuotteesta tai ideasta.

Osallistujajoukko, 61 korkeakouluopiskelijaa, jakaantuu pienempiin tiimeihin, jotka lähtevät etsimään omaa työpistettään ja ratkomaan median tulevaisuutta. Osa joukkueista löytää vapaan luokkahuoneen, johon linnoittua. Osa jää yhteistiloihin, mutta mahdollisimman kauas muista, etteivät parhaat ideat paljastuisi jo alkuvaiheessa.

Sälekaihtimet Lapin yliopistosta asettuu Business Cornerin nurkkaukseen. Jasmin Sipola, Anniina Pennanen ja Eero Viljanen ovat valmistautuneet hackathoniin pohtimalla mediaan liittyviä ajankohtaisia ongelmia, johon keskittyä kilpailussa.

”Nuorten lukutaidon heikkeneminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Siihen mediatalot voisivat tarjota ratkaisun”, Viljanen kertoo.

Monet muutkin joukkueet lähtevät etsimään ratkaisuja mediaan liittyviin haasteisiin, kuten mis- ja disinformaatioon. Olisiko aidon ja varmistetun tiedon saaminen kuluttajalle tie voittoon?

Ideoita jalostukseen

Toisen kisapäivän aamuna perjantaina joukkueet saavat vinkkejä ja palautetta media-alan mentoreilta, joille on voinut edellisenä päivänä varata keskusteluajan joko kasvokkain tai etänä.

Mentoreina on muun muassa Kalevan, Lapin Kansan ja Keskipohjanmaan nykyisiä ja entisiä päätoimittajia ja muuta henkilökuntaa sekä journalistiikan professoreita. Yksi suosituimmista vaikuttaisi olevan Kalevan digikehitysjohtaja Heikki Luoma.

Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen mentoroi muutamaa joukkuetta. Hänen mielestään opiskelijat esittävät relevantteja ja kiinnostavia kysymyksiä. Kilpailusta hän toivoo poikivan käyttökelpoisia ideoita jatkojalostettavaksi.

”Nyt kun olen muutaman idean kuullut, en pelkästään halua vaan uskon, että myös saamme sellaisia”, Kokkonen sanoo.

Päätoimittaja ei kuitenkaan tuomaroi kisaa, vaan arvovaltaiseen raatiin kuuluvat kehityspäällikkö Määtän lisäksi Oulun yliopiston innovaatiokeskuksen asiakkuuspäällikkö Kaisa Still ja Veikkaus Oy:n johtaja Jarkko Nordlund (kuva 5). Sihteerinä toimii journalismin yliopettaja Satu Koho Oamkista.

Viiden minuutin esittely

Viimeisenä kisapäivänä lauantaina kokoonnutaan jälleen Business Corneriin, jossa ideoiden esittely voi alkaa. Kaleva striimaa tapahtuman suorana verkkoon. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena.

Jokaisella joukkueella on tasan viisi minuuttia aikaa esitellä ideansa tai tuotteensa. Tämän jälkeen tuomarit voivat esittää kysymyksiä, joten lava-aikaa kullakin joukkueella on kymmenisen minuuttia.

Ensimmäisenä estradille astuu Oamkin joukkue Next Edition. Journalistiopiskelija Reetta Salmela hoitaa esittelyn tiiminsä puolesta sujuvasti englanniksi. Aikaraja on armoton, ja tapahtuman tuottaja Sanni Luttinen keskeyttää esityksen. Salmelan presentaatio on silti onnistunut, sillä tuomarit haluavat kuulla lisää oamkilaisten innovaatiosta.

Esittelyt ovat suurimmaksi osaksi puhetta, mutta ideoita ja tuotteita avataan myös muuten. The Wieners -joukkue tarjoilee tuomaristolle VR-laseilla seurattavaa journalismia, ja NextGenKalevators paukuttelee lavalla konfettitykkejä. ArcTeek Donkeys on hakkeroinut Kalevan sivut esitelläkseen sitä, kuinka heidän luomansa konsepti käytännössä toimii.

Esitellyissä mediakonsepteissa toistuvat samat teemat, kuten tekoäly, personointi, äänisisältö ja valeuutiset. Moni joukkue on ottanut tehtäväkseen perustaa Kalevan yhteyteen nuorille suunnatun oman median.

16 opiskelijalle yhteensä kymppitonni

Lauantai-illan tunnelma ravintola 45 Specialin pohjakerroksessa on juhlava. Tiskillä tarjoillaan kuohuviiniä, ja salin keskellä komeilee illalliskattaus. Koittaa odotettu hetki: voittajien palkitseminen.

Jo viisi hackatonia putkeen voittaneet elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opiskelijat Aprotim Paul ja Ahmed Jabir Zuhayr sekä tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Pyry Vartiovaara eli ArcTeek Donkeys Oulun yliopistosta vievät ykkössijan ja 5 000 euroa Kaleva Konnect -ideallaan. (Kuva 6.)

Kaleva Konnect voisi yhdistää tekoälyllä tuotettuja toimintoja, esimerkiksi juttujen tiivistämistä, ja keskustelubotin. Tuomaristo kiitteli idean selkeyttä, toteuttamiskelpoisuutta ja kehityspotentiaalia.

Kakkossijan vie medialukutaitoon liittyvä journalistinen peli Fake or Nah?, jossa valeuutiset pyyhkäistään vasemmalle ja aidot uutiset oikealle. Pelin kehittänyt The Elves -joukkue (Emily O’Connor, Andres Afonso ja Cesar Lorino) palaa Lapin yliopistoon Rovaniemelle 3 000 euroa rikkaampana.

Pronssisija ja 2 000 euroa jaetaan kahdelle joukkueelle, joista Next Edition (Daniel Ahmetshin, Reetta Salmela, Erja Vuorio, Maksim Kalashnikov, Ziqi Li, Dat Le ja Hang Nguyen) on Oamkista.

Informaatioteknologian, tietojenkäsittelyn, kansainvälisen markkinoinnin ja journalismin opiskelijoista koostuva joukkue vakuutti tuomariston siitä, että äänisisällön lisääminen juttuihin tuo Kalevan ääreen lisää nuoria mutta myös parantaa saavutettavuutta.

Toinen kolmossija menee Lapin yliopiston Poroparoneille. Inka Kuljuntausta, Heidi Lähteenmäki ja Pinja Hannula loivat interaktiivisen, humoristisen ja luotettavan somevaikuttaja Kalevin esittelemään pohjoissuomalaista menoa nuorille. (Kuva 7.)

Vaikka voiton veikin tekoäly, kertovat muut palkitut konseptit siitä, ettei AI yksinään riitä, vaan nuoret vaativat itsensä näköisiä, personoituja ja vuorovaikutteisia mediatuotteita. Kun nämä vielä yhdistetään luotettavaan ja laadukkaaseen journalismiin, ollaan lähellä hackathonin tehtävänannon toteutumista.

Kansainvälistymistä ja työelämätaitoja

Kalevan lisäksi ainakin Oamkissa ollaan tapahtumaan tyytyväisiä. ICT ja viestintä -vastuualan osaamispäällikkö Eero Nousiainen kiittelee korkeakoulujen ja Kalevan sujuvaa yhteistyötä ja tapahtuman henkeä.

”Opiskelijat ja henkilökunta ovat olleet todella innostuneita ja positiivisia koko tapahtuman ajan. Opiskelijoiden pitchaukset sekä heidän kehittelemänsä tuotteet tai ideat olivat kaikki hyviä. Monissa nostettiin esiin yhteisöllisyys, mutta se, mitä yhteisöllisyys tuotteissa oikeasti olisi, jäi vielä hieman avoimeksi”, Nousiainen sanoo.

Hän jatkaa, että myös siinä onnistuttiin, että tavoitteiden mukaisesti monet tiimit olivat aidosti monikulttuurisia ja -alaisia.

”Kyseessä olikin kansainvälinen tapahtuma”, Nousiainen sanoo ja korostaa, että kansainvälistymisen edistäminen on ollut Oamkin suunta jo vuosia.

Entäs ne työelämätaidot? Lyhyestä kestostaan huolimatta hackathonin kaltainen tapahtuma vaatii osallistujilta luovuuden sekä teknologia- ja ammattiosaamisen lisäksi kykyä työskennellä tiimissä.

Kukaan tuskin kiistää, että intensiivinen yhdessä tekeminen jalostaa työelämässä ja etenkin projektityöskentelyssä vaadittavia taitoja, kuten oppimis- ja ongelmanratkaisukykyä, tiedonhakutaitoja, vuorovaikutusosaamista ja resilienssiä. Silloinhan kaikki olivat Kaleva 2030 -hackathonissa voittajia!

Satu Koho
tiimipäällikkö, journalismin yliopettaja
ICT ja viestintä
Oulun ammattikorkeakoulu

Jaakko Koivukangas
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa viestinnän tutkinto-ohjelmassa

Lähteitä ja lisälukemista

Kallioinen, K. (2019). Hackathon: Ratkaisukehittämisen ilmiö Suomessa [AMK-opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027363

Kankainen, S. (2022). Mitä ovat tulevaisuuden työelämätaidot 2020-luvulla? Helsingin yliopisto. https://hyplus.helsinki.fi/en/mita-ovat-tulevaisuuden-tyoelamataidot-2020-luvulla/

Kuuramaa, K. (2023). Korkeakoulut tulevaisuuden työelämätaitojen valmentajina. eSignals. Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu. https://esignals.fi/teemat/tyoelamataidot/korkeakoulut-tulevaisuuden-tyoelamataitojen-valmentajina/

Pietilä, J. (16.11.2024). Kaleva Hackathon: Korkeakouluopiskelijat katsoivat kristallipalloon ja pohtivat, millaista media on tulevaisuudessa – katso lopputöiden esittelyt tallenteena. Kaleva. https://www.kaleva.fi/kaleva-hackathon-korkeakouluopiskelijat-katsoivat/11400427

Raittila, E. (2022). Forming and supporting successful hackathon teams [YAMK-opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214831

Ruokolainen, J., Tahlo, S., & Vuorenmaa, M. (2023). Maximising the potential of hackathon ideas. TAMK International. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://blogs.tuni.fi/tamk-international/networking/maximising-the-potential-of-hackathon-ideas/