Vanhustyötä tekevät kohtaavat eettisiä haasteita talouden ja hoivan ristipaineessa, mikä vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja henkilöstön pysyvyyteen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioitu eettinen osaaminen on vahvaa. Johtamisella voidaan tukea hoitohenkilökuntaa tarjoamalla heille eettistä osaamista ja ihmisten kohtaamista vahvistavaa koulutusta sekä edistämällä tiimityötä ja avointa keskusteluilmapiiriä.
Väestön ikääntyminen tuo haasteita ikäihmisten palvelujen ja hoidon järjestämiseen sekä työntekijäresurssien riittävyyteen. Vanhustyötä tekevät työskentelevät talouden ja hoivan ristipaineessa. Uusi tekniikka, taloudelliset rajoitteet, niukat resurssit ja ristiriitaiset arvot lisäävät odotuksia hoitajien eettiselle osaamiselle. (Grann, 2020; Poikkeus ym., 2014.) Eettinen osaaminen on hoitotyön perusta, joka liittyy vahvasti hoidettavan ja hoitajan suhteeseen (Lechasseur ym., 2018) (kuva 1).
Hoitajilta edellytetään eettistä tietämystä lainsäädännöstä sekä arvoista ja periaatteista. Lisäksi heiltä vaaditaan eettistä herkkyyttä sekä kykyä eettiseen päätöksentekoon ja eettiseen pohdintaan eettisten ongelmien huomioimiseksi ja ratkaisemiseksi. (Poikkeus, ym., 2018.) Hoitajat tarvitsevat enemmän tukea osaamisensa ja hoitovastuunsa toteuttamiseen. Eettisen osaamisen vastuu on sekä hoitajilla että johdolla. (Grann, 2020; Poikkeus ym., 2014.) Hoitotyön johtajien tehtävänä on tukea hoitajien eettistä toimintaa vaikeissa tilanteissa ja auttaa heitä käsittelemään eettisiä ongelmia. Pelkästään hoitajien itseohjautuvuuteen ei voida vanhustyössä nojautua. (Himanen & Nikkola, 2021; Poikkeus, ym. 2018.)
Ikääntyvien hoitotyössä työntekijät kokevat työperäistä stressiä. Tämä on seurausta suuresta ja epätasaisesti jakautuvasta työtaakasta, suuresta vastuusta, lepoaikojen lyhentymisestä sekä suuresta työntekijävaihtuvuudesta. Heillä on myös erityinen riski kokea moraalista kärsimystä työssään. (Nikunlaakso ym., 2022.) Hoitajien korkea työkuormitus ilmenee työssä stressinä ja työuupumuksena, mutta myös aikomuksena lähteä alalta ja poissaoloina työstä (Waterfield & Barnason, 2022). Työuupumuksen riskitekijöitä ovat toistuva epätietoisuus eettisistä toimintatavoista ja paine sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaiseen toimintaan (Pihlajasaari ym., 2015).
Hoitajien eettinen osaaminen on vahvaa ja johtamisella voidaan tukea sitä entisestään
Artikkeli perustuu YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukselliseen kehittämistyöhön. Tutkimuksessa kuvattiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioitua eettistä osaamista ja eettistä osaamista selittäviä tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin, miten eettistä osaamista ja eettistä jaksamista voidaan tukea johtamisen keinoin. Tutkimusvaihe toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa työskennelleiden hoitotyön ammattilaisten parissa kerättyä valmista aineistoa. Kehittämisvaiheen tuotoksena esihenkilöiden käyttöön tehtiin muistilista hoitohenkilöstön eettisen osaamisen ja jaksamisen tukemiseen (kuva 2).
Pohteen ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevät hoitajat arvioivat eettisen osaamisensa vähintäänkin kiitettäväksi. Parhaimmiksi osaamisalueiksi arvioitiin ihmisarvon kunnioittaminen, vaitiolovelvollisuus ja eettisen vastuun kantaminen. Näitä tarkasteltiin seuraavien väittämien avulla: ”Osaan kunnioittaa ihmisarvoa elämän kaikissa vaiheissa”, ”Osaan noudattaa vaitiolovelvollisuutta” ja ”Osaan kantaa tekemistäni ratkaisuista eettisen vastuun”. Vaitiolovelvollisuuden noudattaminen arvioitiin näistä parhaimmaksi, mikä selittynee käsitteen tuttuudella ja sen korostamisella työhön perehdytyksessä. Suurinta hajonta oli eettisten haasteiden esille tuomisessa. Tätä kuvaavan väittämän, ”Osaan tuoda esille eettisyyteen liittyviä haasteita”, kohdalla vastaajat arvioivat osaamisensa heikosta osaamisesta erinomaiseen. Vaikka eettinen osaaminen arvioitiinkin vahvaksi, on eettistä osaamista edelleen tuettava vanhustyössä sekä organisatorisella että yksilöllisellä tasolla.
Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna sairaan- ja terveydenhoitajat arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin lähi- ja perushoitajat. Koulutuksen perusteella sairaan- ja terveydenhoitajat sekä diakoniasairaanhoitajat arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin lähi- ja perushoitajat.
Tutkimukseen osallistuneiden ikä oli yhteydessä itsearvioituun eettiseen osaamiseen. Ikäluokkaan 20–39-vuotiaat kuuluvat ja jo eläkeiän ylittäneet hoitajat arvioivat osaamisensa parhaimmaksi useissa väittämissä. Sen sijaan 40–49-vuotiaat hoitajat eivät arvioineet osaamistaan parhaimmaksi minkään väittämän kohdalla.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli osallistunut oman organisaation täydennyskoulutukseen. Tietyt koulutukset, kuten kivunhoito- ja haastavan asiakkaan kohtaaminen -koulutukset sekä RAI-koulutus vahvistivat positiivisesti eettistä osaamista. Ammatillinen sosiaalinen media ja ulkopuolinen täydennyskoulutus olivat myös suosittuja tapoja kehittää omaa osaamista. Sosiaalisen median potentiaali ammatillisessa käytössä oli suuri.
Oikean suuntaisella koulutuksella sekä työyhteisön tuella ja keskusteluilla on merkitystä hoitajien eettiseen osaamiseen ja jaksamiseen. Eettiseen osaamiseen ja itsetuntemukseen panostaminen on myös tärkeää. Eettisen osaamisen vahvistaminen vaatii jatkuvaa koulutusta, reflektiota, palautetta, tiimityötä ja kommunikaatiota. Keskustelevat ja reflektoivat koulutukset tukevat parhaiten eettistä osaamista. Hoitohenkilökunnan vahva eettinen osaaminen on välttämätöntä ikääntyneiden hoitotyön epäkohtien tunnistamiseksi ja ikääntyneiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Eettisyyden näkökulmasta tärkeää on myös se, että hoitajat huomioivat ikääntyneiden elämänkokemuksen ja heidän nykyisen tilanteensa kokonaisvaltaisessa hoitotyössä. (Rykkje ym., 2021; Tohmola ym., 2022.)
Johtamisella on mahdollisuuksia tukea hoitajien eettistä osaamista ja jaksamista
Hyvä johtaminen voi parantaa potilaan autonomiaa ja hoidon laatua tukemalla hoitohenkilökunnan eettistä osaamista ja turvallisuutta. Organisaatiotasolla tärkeitä tukitoimintoja ovat eettisen toiminnan edistäminen, eettisistä asioista tiedottaminen, suositusten laatiminen ja moniammatillisen keskustelun tukeminen. Eettinen koulutus ja perehdyttäminen ovat myös olennaisia. Johto voi tukea hoitajia reflektoinnissa, jotta he oppivat menneistä eettisistä tilanteista. Yksilötasolla tärkeää on tarjota jatkuvia koulutusmahdollisuuksia, palautetta, osaamisen arviointia sekä tiimityön ja kommunikaation vahvistamista. (Poikkeus, 2019; Poikkeus, ym. 2018.)
Vanhustyössä on tärkeää varata aikaa yhteiselle keskustelulle oppimisen, kehittämisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Johtamisen tehtävänä on ylläpitää avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa vaikeitakin asioita voidaan käsitellä. Onnistunut johtaminen yhdistää ihmisten ja asioiden johtamisen sekä arkitoimintojen tasapainoisen hoitamisen. Tarjoamalla henkilöstölle turvallinen tila harjoitella taitojaan, keskustella moraalisista kysymyksistä ja jakaa kokemuksiaan ilman tuomitsemisen pelkoa, tuetaan heidän eettistä ajatteluaan, yhteistyötaitojaan ja selviytymiskeinojaan. (Heimonen ym., 2010; Nyberg ym., 2024; Pennestri ym., 2023.)
Kehittämisvaiheen työpajakeskusteluissa pohdittiin johtajan mahdollisuuksia tukea hoitajien eettistä osaamista ja eettistä jaksamista Pohteen alueen ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa. Pohdinnoissa nostettiin esille koulutus, tiimityö, yhteisöllisyys, moniammatillinen yhteistyö ja keskustelut sekä reflektion tukeminen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Hoitajien ammatillisen osaamisen tukeminen on tärkeää, sillä se vahvistaa myös eettistä osaamista ja jaksamista. Työnohjausta voidaan hyödyntää eettisesti haastavien tilanteiden käsittelyssä ja reflektiossa. Tarvetta on myös eettisiin kysymyksiin ja ihmisten kohtaamiseen liittyvään lisäkoulutukseen.
Tiimityöskentely ja kollegiaalinen reflektio ovat tärkeitä. Myös moniammatillinen yhteistyö eri ammattiryhmien ja omaisten kanssa tuo lisäymmärrystä asiakkaiden tilanteisiin. Työyhteisön avoin ilmapiiri ja keskustelut ovat olennaisia tekijöitä eettisen osaamisen ja jaksamisen tukemisessa. Kehityskeskusteluissa tulee käsitellä työntekijän kanssa myös eettistä jaksamista. Johdolta ja päättäjiltä odotetaan myös realistista käsitystä kotiin annettavien palvelujen arjesta. Kuvan 2 muistilistassa on esitetty kootusti johdon mahdollisuuksia tukea hoitohenkilökunnan eettistä osaamista ja jaksamista.
Työhyvinvointi vahvistaa terveys- ja sosiaalialan vetovoimaisuutta ja pidentää työuria. Tämä on tärkeää työntekijöiden elämänlaadun sekä työyhteisön tuottavuuden ja kansantalouden kannalta. (Häggman-Laitila, 2013.) Organisatoriset ja teknologiset muutokset sekä ikääntyneiden määrän kasvu ovat tehneet terveydenhuollosta monimutkaisemman ja lisänneet työvoimapulaa. Tämä aiheuttaa eettisiin ongelmiin liittyvää stressiä terveydenhuollon ammattilaisille. Sosiaali- ja terveysalan haasteena on osaavien henkilöiden pysyminen alalla. Henkilöstön tyytyväisyys työhönsä on yhteydessä heidän pysymiseensä alalla. (Rantala ym., 2023; Suhonen ym., 2010). Vahvistamalla eettistä osaamista ja jaksamista työntekijän kokemaa eettistä stressiä voidaan vähentää ja näin tukea työhyvinvointia (Nikunlaakso ym., 2022).
Jaana Vesa
hoivakodin johtaja
Attendo Ankkuri
Attendo Raahen Palvelukoti Oy
Reetta Saarnio
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Hilkka Korpi
yliopettaja
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
Vesa, J. (2024). Ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten eettinen osaaminen ja jaksaminen [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636370
Lähteet
Grann, M. K. (2020). Hoitotyöntekijöiden resilienssi vanhustyön muutoksessa. Gerontologia, 34(3), 277–287. https://journal.fi/gerontologia/article/view/82536
Heimonen, S., Sarvimäki, A., & Suni, A. (2010). Hoitaja haavoittuvuuden kohtaajana. Teoksessa A. Sarvimäki, S. Heimonen & A. Mäki-Petäjä-Leinonen (toim.), Vanhuus ja haavoittuvuus (s. 156–180). Edita Prima.
Himanen, S., & Nikkola, R. (2021). Hoitotyöntekijöiden osaamisen kehittämistarpeet lähijohtajien ja hoitohenkilökunnan arvioimana. Gerontologia, 35(1), 63–71. https://doi.org/10.23989/gerontologia.92102
Häggman-Laitila, A. (2013). Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työuupumus – Katsaus suomalaisten tieteellisten aikakauslehtien artikkeleihin. Hallinnon Tutkimus, 32(4), 301–310. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/99153/56847
Lechasseur, K., Caux, C., Dollé, S., & Legault, A. (2018). Ethical competence: An integrative review. Nursing Ethics, 25(6), 694–706. https://doi.org/10.1177/0969733016667773
Nikunlaakso, R., Selander K., Weiste, E., Korkiakangas, E., Paavolainen, M., Koivisto, T., & Laitinen, J. (2022). Understanding moral distress among eldercare workers: A Scoping Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(15), 9303. https://doi.org/10.3390/ijerph19159303
Nyberg, J., Launio, S., & Melartin, T. (2024). Eettinen stressi – mitä se on? Suomen Lääkärilehti, 79, e40563. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/eettinen-stressi-mita-se-on/?public=82c3914cd790eeb2a5dab3f4297b4065
Pennestri, F., Villa, G., Giannetta, N., Sala, R., Manara, D. F., & Mordacci, R. (2023). Training Ethical Competence in a World Growing Old: A Multimethod Ethical Round in Hospital and Residential Care Settings. Journal of Bioethical Inquiry, 20(2), 279–294. https://doi.org/10.1007/s11673-023-10236-9
Pihlajasaari, P., Muotka, J., & Feldt, T. (2015). Eettisten dilemmojen yhteys työuupumukseen kaupunkiorganisaation henkilöstöllä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 52(4), 282–294. https://journal.fi/sla/article/view/53591
Poikkeus, T. (2019). Support for nurses’ ethical competence − organizational and individual support by nurse leaders (Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, osa 1408). UTUPub. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7529-7
Poikkeus, T., Numminen, O., Suhonen, R., & Leino‐Kilpi, H. (2014). A mixed‐method systematic review: support for ethical competence of nurses. Journal of Advanced Nursing, 70(2), 256–271. https://doi.org/10.1111/jan.12213
Poikkeus, T., Suhonen, R., Katajisto, J., & Leino-Kilpi, H. (2018). Organisational and individual support for nurses’ ethical competence: A cross-sectional survey. Nursing Ethics, 25(3), 376–392. https://doi.org/10.1177/0969733016642627
Rantala, A., Karsikas, E., Jarva, E., Jounila-Ilola, P., Koskimäki, M., Oikarinen, A., Kääriäinen, M., Mikkonen, K., Meriläinen, M., Tuomikoski, A. & Koivunen, K. (2023). Osaamisen johtamisen toimintamalli sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan muuttuviin osaamistarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella. OSMU-hankkeen loppuraportti. Oamk Journal, (94). Oulun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057073
Rykkje, L., Holm, A. L., & Hem, M. H. (2021). Norwegian Nurses’ Reflections Upon Experiences of Ethical Challenges in Older People Care: A Qualitative Thematic Analysis. SAGE Open Nursing, 7, 237796082110579. https://doi.org/10.1177/23779608211057938
Suhonen, R., Stolt, M., Launis, V., & Leino-Kilpi, H. (2010). Research on ethics in nursing care for older people: A literature review. Nursing Ethics, 17(3), 337–352. https://doi.org/10.1177/0969733010361445
Tohmola, A., Saarnio, R., Mikkonen, K., Kyngäs, H., & Elo, S. (2022). Competencies relevant for gerontological nursing: Focus-group interviews with professionals in the nursing of older people. Nordic Journal of Nursing Research, 42(3), 123–132. https://doi.org/10.1177/20571585211030421
Waterfield, D., & Barnason, S. (2022). The integration of care ethics and nursing workload: A qualitative systematic review. Journal of Nursing Management, 30(7), 2194–2206. https://doi.org/10.1111/jonm.13723
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.